Nyt olisi kestävän arvokeskustelun aika
TÄSSÄ US-keskusteluun kolme ajankohtaista aihetta:
Raimo Ilaskivi ja Jari Sinkkonen puhuvat pelkää asiaa, mitä tulee ihmisten sukupuoliin. – Toisaalta mikä on se ahneuden ja itsekkyyden teos, joka on jättänyt ehtymättömän jälkensä ex-vasemmistoradikaali- Björn Wahlroosiin ja Amerikan nuorisoon ja Euroopan finanssikriisiytyneeseen eliittiinkin? Kolmanneksi: Eikö ihminen olekaan tulevaisuudessa luomakunnan herra , väittävät eräät piirit ns. tieteen nimissä, vaan onko posthumanismi se, mikä mukamas määrittelee ihmisen aseman tulevaisuudessa? Vai onko se vain pelkää epätieteellistä huuhaata ja politikointia taikka viihdekirjallisuutta?
1) Tohtori Raimo Ilaskivi ja psykiatri Jari Sinkkonen puhuvat mielestäni järkevästi ja kunnioitettavasti , mitä tulee nykyajan huuhaamaiseen sukupuolisuus- ja sateenkaariajatteluun:
http://raimoilaskivi.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246609-sukupuolineutraalia…
https://mvlehti.net/2017/11/11/lastenpsykiatri-sinkkonen-pojalla-on-muna…
2) KUKA on se ahneutta ja itsekkyyttä ihannoiva filosofi ja hänen teoksensa , joka vaikutti Marxin Pääoman jälkeen innostavasti ex-vasemmistoradikaali- Björn Wahlroosin nykyajatteluun , ja joka on jättänyt ehtymättömät jälkensä myös Amerikan oikeistoon ja EU- eliittiinkin?
https://www.hs.fi/paivanlehti/26112017/art-2000005464325.html
https://www.hs.fi/kulttuuri/art-2000005464334.html
3) ONKO niin, ettei ihmisen olekaan enää tulevaisuudessa luomakunnan herra, vaan ns. TIEDE ja posthumanismiko määritteleekin ihmisen aseman tulevaisuudessa? – ”Kaikki on silloin kulttuuria ja kaikki on luontoa. ” Onko tällainen käsitys liian mekanistinen , materialistinen ja ateistinen? Hurja visio: ihminen luopuu digitalisoinnin ja robotismin aikakaudella kehostaan ja muuttaa tietoverkoon tietoisuuksineen: postinhimilliseksi olennoksi! – Entä jos tuleekin sähkökatkos verkkoon? Miten käy tuon kuvitellun postinhimillisen superälyolennon? (GOOGLESTA):
Hurja visio: ihminen luopuu kehosta ja muuttaa tietoverkkoon:
http://www.ess.fi/teemat/tiedejatekniikka/art2416864 (22.11.2017)
Ei enää luomakunnan herra – tiede määrittelee nyt ihmisen aseman uudelleen:
https://www.karjalainen.fi/teemat/vapaa-aika/item/163112-ei-enaa-luomaku…
https://www.hs.fi/tiede/art-2000005260827.html
POSTHUMANISINEN ajattelu nähdään suurena paradigmana eli tieteen yleisesti hyväksytyn ajattelutapana. Mutta missä piireissä? Onko se yleisesti hyväksytty näkemys? Posthumanistinen ajattelu asettaa koko ihmisen nykyisen olemisen kyseenalaiseksi ja murtaa entistä käsitystä ihmisen asemasta suhteessa luontoon ja teknologiaan.- Isot visiot tulevat nyt luonnontieteen ja teknogian tutkijoilta eikä science fiction – kirjallisuudesta. Älyteknologian kehitys on niin nopeaa, että se muuttaa koko yhteiskunnan perusrakenteen.
Posthumanismi purkaa erottelun luonnon ja ihmisen tekemän kulttuurin välillä. Kriittinen posthumanismi ja transhumanismi eroavat toisistaan.
Posthumanismi määrittelee ihmisyyden uudelleen:
– Ihminen käsitetään osaksi luontoa.
– Moraaliset kysymykset: Ihmisen oikeus eläinten ja luonnon hyväksikäyttöön kyseenalaistuu.
– Erottelu ihmisen ja eläinten välillä kapenee.
– Supertekoälyn kehitys: voiko kone saavuttaa tietoisuuden?
– Teknologia osaksi ihmisen kehoa.
– Äärimmäiset visiot: Ihmisen tietoisuus voidaan tallentaa tietokoneella.
– Teknologia on jo muuttanut ihmisen tapaa ajatella.
1990- LUVULLA humanistisessa tutkimuksessa puhuttiin suurten kertomusten ja -ismien loppumisesta. Postmodernin ajan piti tehdä kaikesta niin yksilöllistä ja sirpaleista, että mikään yksi tarina ei kykenisi tavoittamaan kaikkia. Nyt näyttää siltä, että tuolloin oltiin pahasti väärässä.
HURJIMMILLAAN tulevaisuus näyttäytyy yksilöllisen taivaan kaltaisena tilana , jossa tietoisuus on saavuttanut kaiken mahdollisen. – Moiset konenirvanapuheet ovat kuin LSD-huumeprofessori Tim Learyn taannoisia puheita opiskelijoille Kanadassa: LSD:ä käyttämällä pääset tiedostamattomaan aivonrakenteeseen ja ylität itsesi!
PYSTYISIKÖ tekoäly psykologisiin prosesseihin? Miten ne on ohjelmoitu: kenen puolesta ketä vastaan? Pitäisikö niitä verottaa jne.? Oli mitä tahansa, koneet ja tekoälyt pitää olla vain välineitä ihmisen palvelukseen – eikä ihmistä vastaan.
TULEEKO tietokoneesta inhimillinen:
https://www.tiede.fi/artikkeli/jutut/artikkelit/tuleeko_tietokoneesta_in…
MIELESTÄNI posthumanistiset näkemykset ovat mekanistisia, materialistia ja ateistisiakin.
Humanismin jälkeensä jättämät ihmiset, eläimet ja objektit:
http://netn.fi/artikkeli/humanismin-jalkeensa-jattamat-ihmiset-elaimet-j…
MITÄ ON POSTHUMANISMI?
https://fi.wikipedia.org/wiki/Posthumanismi
http://www.dlc.fi/~etkirja/posthumanismi.htm
OLISI SYYTÄ tutkia myös, mitä on ajattelu, tajunta, tietoisuus, mielikuvitus, luovuus, ahaa-elämykset, unet. Toisaalta kuka pystyisi tyhjentävästi määrittelemään , mitä elämä on? MIKÄ tekee aineesta elävän? Mitkä ovat elämän perustunnusmerkistöt pieneliöistä alkaen koko elävään luomakuntaan mikro- ja makromaailmassa? Mistä elämä sai alkunsa? – Siinäpä ikuisuuspohdittavaa.
TEKOÄLY ja älylaite tai robotti eivät ole koskaan aitoja eläviä olentoja , vaan ihmisen keksimiä ja tekemiä työvälineitä ja älyvempaimia. Jonkun pitää nekin huoltaa. Mutta ketkä kantavat vastuun robottien ja tekoälyn tekemisistä tai tekemättä jättämisistä?
Kari Kilpiön kaipaamaa arvokeskustelua ei todellakaan ainakaan medioissa käydä. Sitä ei näy myöskään poliittisessa keskustelussa YK:ssa, EU:ssa eikä Suomen eduskunnassa, hallituksesta puhumattakaan. Keskustelua ei näy myöskään presidentinvaalitaistelussa. Kaikkein pahimmin ”pihalla” arvokeskustelusta ovat YK ja EU, joiden sentään tulisi määritellä tulevaisuuden tavoitteet. YK ei kykene huolehtimaan maailmanrauhasta, eikä ihmiskunnan tulevaisuuden suuntaviivoista. EU:lla ei ole selkeää tavoitetta turvallisuutensa ja eurooppalaisen yleisvaltion luomisessa. Suomi seuraa sokeasti joo-miehenä Saksaa ilman omia tavoitteita.
Luulisi globalisaation ja ilmastonmuutoksen olevan maailman yhteisiä tavoitteita, mutta kauniit puheet rikkoo suurvaltojen ja yksittäisten poliitikkojen ahneus ja itsekkyys. Syytetään kansallisvaltioita itsekkäistä eduntavoitteluista ja siitä että ne muka ovat esteenä maailmanvaltion synnylle. Voisi sanoa, että itsekkyys ja omanvoitonpyynti, toisen ihmisen pettäminen ja riistäminen syövät rivikansalaisten uskon oikeudenmukaisemman maailman rakentamiseen.
Evoluutioista paasaamisesta on tehty uskonto, ainakin meillä Suomessa. Viikonloppujen tv-ohjelmat syöttävät vahvemman oikeuden oikeutusta vauvoista vaareihin. Missä on kauneuden ja hyvyyden ja korkeammantasoisen ihmisyyden tavoittelu? Eikö ihmiskunnan tavoitteena enää olekaan nousta korkeammalle, hakemaan ihmisen ja ihmisyyden korkeampia ja jalompia päämääriä, joiden kautta saavutettaisiin maailma paremmaksi kaikkien luotujen olla ja elää sekä synnyttää ja kasvattaa jälkeläisiään?
Voimapolitiikalla ei mitään parempaa ja kestävää saada aikaan. Ihminen ei myöskään omin voimin kykene lisäämään hyvyyttä maailmassa, eikä hän kykene edes ylläpitämään rauhaa ja järjestystä valtioissa ja maailmassa, ellei hän tunnusta jumaluutta, korkeamman olennon valtaa maailmassa.
Euroopan Unioni lähti väärin eväin ja väärin ihantein liikkeelle, kun se kiisti eurooppalaisen kulttuurin juuret, kristinuskon ja humanismin ja lähti liikkeelle yläluokan tavoittelemin riistopäämäärin.
Kansallisvaltioilla on Euroopassa niin vahva historia ja jokaisella kansalla niin upeat saavutukset kulkemallaan tiellä, etteivät ne luovu vallastaan. Riistokulttuuri on tiensä päässä. Saksa ja Ranska ovat valintansa edessä jälleen. Ranska ei vallankumouksensa (1789) juuriensa vuoksi kyenne antamaan tilaa kristilliselle kulttuurille. Saksan ongelma on natsismin taakka. Saksa voi maahanmuuttoon liittyvän taakkansa vuoksi vajota jälleen kansallismielisyyden kasvun tielle. Sen jäljet ovat tuhoisat.
Missä siis Euroopan toivo? Se on pienemmissä kansallisvaltioissa. Pohjoismaat ja reunavaltiot voivat näyttää tietä. Yleiseurooppalaisen liittovaltion luominen on mielestäni ainakin sadan vuoden päässä. Kansallisvaltiot ja niiden keskinäinen kunnioittava yhteistyö on mielestäni tie, joka Suomen tulisi ottaa johtavaksi aatteekseen edelleen.
Pieni on kaunista. Katsokaamme Luojan luomaa maailmaamme, joka pienimmissä yksityiskohdissaan ja maailmankaikeuden mitassa on niin täydellinen, ettei siihen ihminen koskaan kykene. Arvokeskustelun keskiössä tulee siis olla ihminen, lähimmäinen. Lähimmäinen on lähellä, häntä ei tarvitse mennä etsimään kaukaa. Jeesus ei lähtenyt etsimään autettavia vieraista maista, vaan hoiti niitä jotka osuivat eteen tai tulivat pyytämään häneltä apua. Avun tarve ei ole suomalaisten keskuudesta loppunut. Auttakaamme suomalaisia lähimmäisiämme ja antakaamme kaikille joulu.
Ilmoita asiaton viesti
#3. MK. ”Kansallisvaltiot ja niiden keskinäinen kunnioittava yhteistyö on mielestäni tie, joka Suomen tulisi ottaa johtavaksi aatteekseen edelleen.”
Olen samaa mieltä. Liian pitkään jäsenmaat ovat olleet EU:n moottorimaiden Saksan ja Ranskan valtikan varjossa. Tasavartaisuutta tarvitaan eikä alistussuhdetta, jotta jäsenyys sekä EU:ssa että etenkin EMU:ssa olisi demokraattista ,yhdenvertaista ja sitouttavaa. Muuten ei eritasoiset jäsenmaat ole samalla viivalla. Nykysysteemi on tehnyt jäsenmaista lypsylehmiä ”isoisten” tarpeisiin. Se on väärin. Se erottaa eikä yhdistä maita keskenään.
MYÖS ”€uromaiden vastuuta on korostettava EMUA kehitettäessä”, sanoo Olavi Ala-Nissilä:
http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240625-…
”KANSALLINEN ETU on otettava kärkeen EU:ta uudistettaessa”, sanoo Raimo Sailas:
https://www.hs.fi/mielipide/art-2000005466661.html
https://www.youtube.com/watch?v=tJhNlD89bi0 (Google)
Ilmoita asiaton viesti
#3.MK. ”Pieni on kaunista. Katsokaa Luojan luomaa maailmaamme, joka pienimmissä yksityiskohdissaan ja maailmankaikkeuden mitassa on niin täydellinen, ettei ihminen siihen koskaan kykene. Arvokeskustelun keskiössä tulee siis olla ihminen, lähimmäinen.”
Olen täysin sama mieltä. Mikrotasolta maksrotasolle kaikella olevalla ja mahdollisesti näkymättömälläkin ja tiedostamattomallakin on oma selvä suunnitelmallisuus ja tarkoituksensa.
Nykyaikana ihminen , ihmisyys ja humanistisuus on unohdettu ja jätetty syrjään ahneuden ja elintasokilvan ja kulutusoptimoinnin sekä itsekkyyden maailmassa.
Mutta me ihmiset emme tule toimeen ilman toisia ihmisiä eikä valtioita. Keskinäinen kunnioitus, huolenpito, yhteistyö ja yhteisvastuullisuus ovat välttämätöntä ja elinehto ihmiskunnalle, jotta asuinpaikkamme, maapallo – Tellus – selviytyisi globaaleista, paljon ihmisten tekemistä ongelmistaan.
Itsekkyys, ahneus ja epäempaattisuus eivät pelasta maailmaa eikä luoma- eikä ihmiskuntaa. Ihmiskunnan on opittava elämän ihmisiksi. Se on elinehto kestävään kehitykseen. Ihminen ei saisi olla susi toisille ihmisille arsenaaleillaan. Homo homini lupus? – Siksi tarvitaankin kestävää ihmiskuntapolitiikkaa.
Älä siis tee toiselle sitä, mitä et tahdo itsellesi tehtävän! Rakasta lähimmäistäsi niin kuin itseäsi! Siinä selkeät ohjeet ihmissuhteisiin.
Ihmiskunta ja valtiot ja ihmiset ovat siten oman onnensa seppiä taikka tärvelijöitä. On osattava elää tolkullisesti ja taiten. Muuten hukka perii.
Ilmoita asiaton viesti
#3. Kiitos Matti kattavasta kommentista ja kauniista puheenvuorosta! Harva pystyy noin tasokkaaseen ja syvälliseen pohdintaan US-blogeissa.
Kuten sanot YK on vain jättimäinen ja kallisarvoinen paperitiikeri tylsin kynsin ja ilman varteenotettavaa arvokeskustelua ja selkeitä globaaleja tulevaisuuden tavoitteita. Pysyvää rauhaakaan se ei pysty hurskastelevilla juhlapuheillaan ja mitättömillä joukoillaan tarjoamaan.
PELKÄT ihmisoikeuksien julistukset ja ilmastosopimukset ovat usein kuolleita kirjaimia suurvaltojen valtapolitiikassa.
Samanlainen molokmainen rahansyöppö on myös valvomaton jättibyrokraattinen Euroopan unionikin Saksan ja Ranskan keskinäisten juonittelujen pohjalta. Nöyristelevä – ensin itään suomettuneena ja nyt brysselöityneenä – EU:n malliopilas-Suomi ui holtittomana ajopuuna Saksan ja EU/EMUn valtavirroissa ilman selkeitä kansallisia tavoiteita, ihanteita ja arvoasetteluja.
Itsekkyydestä ja ahneudesta sekä omaneduntavoitteluista johtuen Yhdysvallat ja muut suurvallat ja EU:n moottorimaat vähät välittävät maailman rauhasta ja yhteisistä globaaleista ja luomakunnan tavoitteista. Omia etupiirejä suojellaan kuin silmäterää muiden valtioiden kustannuksella. Telluksen sietokyky, luonto ja ilmasto kärsivät tästä jumalattomasta maailmanlopun menosta.
Ei ihme, että suurvaltojen riistopolitiikka ja sapelien kalistelu , omanvoitonpyytö ja lyhytnäköinen itsekkyys sekä muiden valtioiden alistaminen ja riisto syövät uskoa pysyvästä maailmanrauhasta ja kestävämmästä kehityksestä. Luottamuspula on kroonista.
Evoluutio-opin ”vahvin-voittaa”- politiikasta ja muita maita säälimättä rahastavista markkinavoimista on tehty ajan pyhimmät uskonkappaleet ja ykkösarvot. Empaattisuus ja altruismi ovat vapaasti rehottavan markkintaloususkonnon pysyvässä pannassa. Oma etu on tärkein hyve. Mutta SE umpikuja tulee aikaan matkansa päähän. Se ei takaa kestävän kehityksen tulevaisuutta kenellekään.
Euroopan unioni lähti jo alunperin liikkeelle huijauspelein polkemalla alas sovitut arvot, ihanteet, säännöt ja tavoitteet EU/EMUun sopimattomien maiden: Kreikan, Italian, Irlannin, Espanjan, Kyproksen, Italian ja Portugalin velkarahoittamisten vuoksi. En tajua miksi ne piti heti kytkeä painolasteiksi integraatioon. Siksi EU ja EMU joutuivat €urokriisin Yhdysvalloista maailmanatalouteen vyöryneen kuplataloudellisen ja wallstreet-subprime- tyyppisen finassi-tsunamin aallokoissa. Virtuaalitalous näytti kyntensä.
Nyt tuo pahoin kriisiytynyt EU/EMU/EKP:n riistotalous on tullut matkansa päähän brexitteineen. Arvoja on ollut punnittava yhä uudelleen ja uudelleen.
Kansallisvaltioiden yhteisvastuussa ja solidaarisuudessa on EU/EMU:n tulevaisuus tai kaatuminen eikä Saksan , Ranska , Italian ja Espanjan tahtipuikkojen ahneuden alla.
Yleiseurooppalainen unioni ei tule onnistumaan ennen kuin kaikkia valtiot voivat tuntea tasapuolista veljeyttä ja yhdenvertaisuutta keskenään.
Rikollinen ja ahne EU-komissio on johtanut EU/EMUn epävakaalle ristiriitojen, demokratiavajeiden, kuplatalouden ja kriisien tielle. Koko nykyinen EU- ja EMU- johto pitäisi vaihtaa, mikäli EU, EMU ja EKP mielivät vahvaa vakautta ja tulevaisuutta ja valtioiden yhdentymistä kestävämmälle pohjalle ilman exittejä.
Suomessakin vanhat, vahvat ja hyviksi koetut arvot: koti, isänmaa ja uskonto olisi taas saatettava arvoonsa nykyisten hajoittavien voimien neutraloimiseksi ja normalisoimiseksi. Nykyhapatuksesta ja perinteisten arvojen alasajoyrityksestä ja ristiriidoista ei hyvää seuraa pitemmän päälle.
Avuntarve suomalaisten keskuudessa ei ole poistunut mihinkään. ”Auttakaamme ensisijaisesti omia suomalaisia lähimmäisiämme” , jotta kaikilla kansalaisilla olisi aikakin kerran vuodessa toivottu, iloinen ja harras joulumieli: ”Rauha maassa ja ihmisillä hyvä tahto.”
Ilmoita asiaton viesti
Hyvin kirjoitat, Kari. EU ja sen perässälaukkaajana Suomen ”sukupuolineutraali eliitti” ovat hourupäisessä hurmiossa globalisaation,ilmastonmuutoksen, sukupuolineutraalisen ”sukupuolen” etujen ajamisen ja näiden omistamien ”ihmisoikeuksien” kanssa. Tuskin koskaan maailmanhistoriassa on jokin valtakulttuuri lähtenyt näin itsetuhoiseen ja sairaalloiseen huutoon joidenkin marginaalisten yksilöiden ”oikeuksien” ajamiseksi, yksilön vastuut ja velvollisuudet kokonaan unohtaen. ”Kolmannen sukupuolen” edun ajaminen ja toisten siivellä eläminen eivät tule ikuisesti jatkumaan. Ilman vastaliikettä ei jää myöskään se, että Suomi on valjastettu koko maailman sosiaalitoimistoksi. Vastustus nousee ja hyysäykselle tulee loppu. Otsa hiessä, työtä elääkseen tehden, on ihmisen osa. Yläluokan huijareille ja vierasmaalaisten siivellä elämiselle tulee loppu. Lainsäädäntö, joka on EU:n puitteissa luotu tämänlaisen siipeilyn ”laillistamiseksi” tulee loppumaan. Lait muutetaan takaisin sellaiksi kuin ne itsenäisessä Suomessa ovat olleet. Tähän kaikkeen uskon ja sen toteutumiseksi teen työtä. Uskon Suomeen ja rehelliseen ja ahkeraan Suomen kansaan.
Ilmoita asiaton viesti
Ketkä ja mitkä puolueet haluavat pelastaa julkiset palvelut , ja ketkä ja mitkä puolueet haluavat olla suurten kansainvälisten yritysten juoksupoikia?
Rajoja on avattava osaaville ja työhaluisille maahanmuuttajille. Suomessa on kova puute pätevästä ja ammattitaitoisesta työvoimasta. Sosiaalipummeja emme tarvitse. Suomesta ei saa tulla Euroopan sosiaalitoimisto.
Onko Suomi vain yhden arvokeskustelun luvattu maa poliittisesta häirinnästä seksuaaliseen häirintään; vihapuheista sukupuolten neutraloimisiin ja uuskielipelin ja pehmokieliasun psykologisointeihin sekä vierasperäiseen munkkilatinaan asti. Suomessa vallitse nykykielen sekaannuttamiskampajanja takavasemmalta.
Pelottavin lienee kuitenkin avoin arvokeskustelu NATOsta?
Osa keskustelusta on arvotonta höpö-höpöä ja höttöä , jolla isommat ja tärkeämmät arvoasiat pyritään selvästi peittämään uutistulvaan ja nähtyjen, omituisten biologisten sanamuotojen ja trollimaisten rikkaruohojen alle. Ketä tuollainen kielen ruotiminen oikein palvelee? Vai halutaanko tahallaan aiheuttaakin ristiriitoja sekä pilkata ja kaataa perinteisiä, kunnioitettuja kulttuuri- ja moraaliarvoja? Sotkea ja vaikeuttaa maan asioiden hoitoa! Mihin sillä pyritään? Anarkiaanko?
Taitaa olla niin, että politiikka ja valtapeli nostaa esille ihmiskunnan kielteisimmät ilmaisukeinot,intohimot ja piirteet esille niin Suomessa kuin muuallakin. Miksi politiikkaan aina liittyy toisten ryhmien kalvamis- ja musta-maalaamiskulttuuri? Siten ei oteta kultamitaleita. Miksi ei osata pelata fair-playta? Suomesta puuttuu aito yhteispelitaito maan asioiden hoidossa. Revitään mieluummin kuin rakennetaan. Elämää kuin Hölmölässä.
Kuka enää haluaa Suomen pääministeriksi, kun päämisteristä on tehty kansallinen, pienipalkkainen kusitolppa ja sylkykuppi? Onko se hyvää ja mielekästä organisaatiopolitiikkaa ja hallintoa, kun oppositio haukkuu kuin rakkikoira kaikkea, mitä hallitus yrittää tehdä ja kynsin hampain pyrkiä itsekin tuohon sylkykupin virkaan seuraavien vaalien jälkeen? Onko se ns. kestävän kehityksen politiikkaakaan vai ei? Onko se isänmaallistakaan enää?
Historiallis-geopoliittis-taloudellis-inhimilliset realiteetit on tajuttava ja tunnustettava viitekehykseksi. Hylättävä se, mikä on huonoa ja pyrittävä yhä parempaan kaikissa suhteissa.
Suomalaisten olisi jo aika tajuta kansallisen yhteispelin arvo nykyisessä arvokriisissä kamppailevassa virtuaalitalouskuplamaailmassa. ”Arvon mekin ansaitsemme…” …kuplamarkkinataloudessakin!
MINNE robotisaatio ja älykonekehitys ovat menossa maailmalla?
http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246426-…
Ilmoita asiaton viesti
#5.Tämä on ilmeisesti sitä samansukuista ääriporukkaa, joka vaati takavuosina AKU ANKALLE housuja jalkaan. Miksi? Heidän mielestään Aku Ankka oli lapsille sopimaton lehti, koska Akulla ei ollut housuja jalassaan. Heh, heh!
Nyt tämä porukka on keksinyt EK-vaaliteemakseen sateenkaariajattelun ja sukupuolineutraalit nimitykset erikoistarjouksikseen. Varma täky, johon emä-/uroshauki iskee! – Anteeksi: johon ennätyskala iskee. Mutta sekin olisi tuhmaa, kun sukulaiskalat etsivät heitä, eivätkä löytäisikään enää omaisiaan. Eikä osata tehdä etsintäkuulutustakaan.
”Konstit on monet”, sano akka, kun kissalla lattiaa luuttus!
Jälkikommentti: Miksihän nämä ”sanasepot ja termitertut” muuttaisivat karjun ja emakon nimet tai sonnin ja lehmän nimet tai pässin ja lampaan taikka metson ja koppelon nimet niitä neutraloidessaan?? Siinä vasta tenkkapoota vihervasemmistolle. Tai naisasiamiehen tai lautamiehen ja lautapojan tai kirkkoherran, jos he olisivatkin naisia? Ja mitenkä Suomen kielitoimisto suhtautuisi moisiin sukupuolineutraaleihin uudissanoihin? Torppaisikohan?
Ilmoita asiaton viesti
#5. ”EU ja sen perässälaukkaajan Suomen ”sukupuolineutraali eliitti” ovat hourupäisessä (vallan ja rahan ja siveettömyyden) hurmiossa” satsaamassa väärään ja epäsosiaaliseen porukkaan näennäisihmisoikeuksia julistaessaan ja heidän ääniä kalastaessaan.
Rikollisten etujen ajaminen lasten ja naisten raiskaustapauksissa kostautuu.
Olaus Petri: ”Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan” eikä oikeuskäytäntökään Turun hovioikeudessakaan. Kumpi on ensin rikoksen uhrin etu vai rikoksentekijän etu? Kumpi puolestaan on yhteiskunnan etu pitemmän päälle: uhrin aseman puolustaminen vaiko rikollisen suosiminen?
Rikosoikeuden professori Inkeri Anttila kirjoitti jo 1970- luvun oppikirjoissaan, että rikoksen uhrin etu on huonosti hoidettu Suomen rikoslaissa.
Kysyn miksi se linja näyttää yhä jatkuvan? Niin sanotut ”pakkoauttajat” ja Marraskuun liike ja muut rikollisten suosijat alkoivat tuolloin kovan kampanjan rikollisten aseman parantamiseksi mm. radiossa Kiven sisällä ohjelmilla vasemmistolle ääniä kalastaessaan. Johtohahmoina toimivat muun muassa Claes Andersson, Lars D. Eriksson ja Ilkka Taipale. – Nyt vihervasemmisto ajaa psykologiensa ja kielenmuokaajien avulla tätä sukupuolineutraalisuus-kampanjaa. Tarkoituksenaan taas kalastaa ääniä tulevissa EK-vaaleissa keinolla millä hyvänsä. Se on pelin henki… Orwellilaista ja wittgensteinilaista ”kielipeliä” käyttäen.
EU-Komissio sai hetki sitten murska-arviot Euroopan tilintarkastustuomioistuimelta Kreikka-kriisin huonosta hoidosta:
http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246204-…
Miksi Kreikka on sitten vajonnut jo kehitysmaaksi?
http://jukka.leppalahti.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2…
Miksi vasemmistoliiton pj. Li Andersson perää kansanäänestystä rahaliitto-EMU:sta ja €urosta? (kommentti #41.)
http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/246204-… (#41.)
Ei ihme, että Talouselämä- lehti jo kyselee, mätäneekö EU päästään…
Loppulause: Minäkin uskon hyvinvointivaltio-Suomeen ja sen vielä rehellisiin ja ahkeriin kansalaisiin… Mutta en missään tapauksessa näihin Suomen kalvajiin.
SUOMI tarvitsee taas kunnon isänmaallisen protesti- ja vastaliikkeen nähtyjen sairaanloisten hajoitusvoimien vastapainoksi. Sillä on nyt sosiaalinen tilaus.
EMME saa elää pää pilvissä ja kuplataloudessa vaan jalat maassa ja realiteeteissa! Terveen maalaisjärjen käyttö on aina sallittua. Illuusiot eivät elätä.
Ilmoita asiaton viesti
Siinä kolme nykyajan aihetta mietittäväksi. Mutta mitkä nykyajan arvoista eivät ole kohdallaan, tai mitä arvoja ylenkatsotaan ja jopa pilkataan? Millaista on ihmisarvoinen elämä? Elämmekö nykyään arvottomuuden aikaa eli elämmekö arvotyhjiössä yksilötasolta kansoihin? Onko ahneus suurin pahe yleiselle, ihmisarvoiselle elämälle ja luomakunnalle ja kestävälle kehitykselle?
Mihin nykyisellä, orwellilaisella sanakikkailulla ja moralisoivilla, hyperkorrekteilla pehmo-/”vihapuheilla” pyritään? Ketä tuollainen uuskielikäärylepuhe oikein palvelee poliittisesti?
Mitkä ovat arkoja arvoasioita Suomessa? Mihin pitäisi enemmän puuttua?
Politiikka on täynnä wahlströmmien tapaisia tuulten haistelijoita ja opportunisteja, jotka tilaisuuden tullen kääntävät takkia, kantaansa ja nenäänsä suotuisempien poliittisten suhtanteiden mukaisesti: Valta, asema ja raha edellä. Kaikista ei siihen kuitenkaan ole, vaikka haluja olisikin. Ja he ovat sitten ylen kateellisia moiselle tuuliviirille ja kupinkääntäjälle. Mutta kilpailu on kovaa ja huipulla tuulee. Järjen käyttö kun on sallittua.
Mistä johtuu, että hyvin koulutettua porukkaa ja ns.aivovientiä siirtyy pois Suomesta muihin parempiin maihin? Sitä pitäisi tutkia ja syyt poistaa. Onko Suomen ristiriitainen tuotanto- ja työilmapiiri kateuksineen liian tyly ja motivoimaton? Koulutetaanko Suomessa jo liikaa akateemisia työttömyyteen? Tietysti ihmisillä on oikeus valita asuinpaikkansa ja työpaikkansakin, mikäli se on mahdollista. Kaikilla se ei ole. ”On vaikea tulla toimeen, jos ei ole tointa mihin mennä.” Mutta jotain on pielessä , kun hyvin koulutut ihmiset jättävät kotimaansa. Missä mättää? Vallitseeko Suomessa liian kielteinen kateus- ja mollaamiskulttuuri, joka tappaa ihmistä luovuuden ja opitut tieto-taidot eikä motivoi kalliisti koulutettuja ihmisiä olemaan täällä?
Onko Suomessa liian paljon väliinputoajia, syrjittyjä, syrjäytyneitä ja oman onnensa nojaan jätettyjä ihmisiä? Missä on suomalaisen yhteisvastuullisuus, empaattisuus ja altruismi? Ovatko puheet hyvinvointivaltiosta pelkää poliittista liturgiaa?
Ilmoita asiaton viesti