karikilpio

Minne robotisaatio ja älykonekehitys ovat menossa maailmassa?

Veivätkö robotit meiltä kaiken työn? Pitäisikö ihmistä korvaavat robotit ja älykoneet panna verolle?  Tuleeko roboteista parhaassa tapauksessa ihmisten työtovereita vai pahimmassa tapauksessa  ihmisten johtajia ja orjuuttajia?   Onko mahdollista, että robotit ja älykoneet osallistuisivat myös poliittiseen toimintaan ja päätöksentekoon ja sen valmisteluunkin  tarkoitushakuisin ohjelmoinnein? Ovatko älykoneet yhteensopivia ja toimivia?

MISTÄ digitalisoinnin kehitys kertoo? Onko kyse uusteknologiasta vai uudesta yrityskulttuurista vai molemmista?  On selvää,  että teknologiat ja digitaalinen kehitys muokkaavat kulttuuriamme niin arjessa kuin työelämässäkin. - Ketkä siitä hyötyvät ja ketkä eivät?

Suurimpia kysymyksiä ovat tietoon ja datan käsittelyyn sekä tietosuojaan liittyvät kysymykset. Työtiimit tulevat olemaan uudella tavalla monimuotoisia.  - Miten ihmisten ja tekoälyn suhteet organisoidaan yrityksissä ja instituutioissa.  Niiden yhteensopivuus on myös tärkeää toimivuuden kannalta.

https://www.talouselama.fi/uutiset/robotit-tulevat-tuottavasta-portaasta...  

PITÄISIKÖ ROBOTIT panna verolle vai ei? Uusi ekonomistikone  antaa vastauksensa.  Mikäli robotismi kasvaa niin paljon kuin nyt puhutaan, ei liene muuta mahdollisuutta kuin  verottaa niitä.
Miten se tehdään on ajan poliittinen kysymys. Yhteiskunnan tehtävänä on pitää huolta kansalaisistaan, ei vain yritysten omistajista. Jostain valtion on saatava  tuloja, jos työpaikat viedään ja työttömyys lisääntyy. Mistä työttömyysturva väliinputoajille?

TOISAALTA myös robotisaation ja digitalisoimisen vastuukysymys on vielä selvitettävä. Ketkä kantavat vastuun älykoneiden päätöksistä ja tekemisistä?  Jotkuhan ne koneet omistavatkin ja ohjelmoittavatkin mieleisekseen. Vastuuta ei voi siirtää pelkästään koneille.


https://www.talouselama.fi/uutiset/robotit-verolle-vai-ei-uusi-ekonomist...


VIEVÄTKÖ  robotit  ja digitalisaatio meiltä kaiken työn? Mitä digi-kehitys edellyttää?

 - Organisaatioille on tärkeintä, miten hyvin ne sopeutuvat joustavasti ja toimivasti muuttuvaan maailmaan. Yritysten  ja instituutioiden pitää olla valmiimpia kokeilemaan uusia asioita , tutkimaan ja katsomaan , mikä vaikutus niillä on ympäristöön ja ihmisten oloihin.

MITÄ VÄLIÄ organisaatioiden rakenteilla on, jos iso osa työstämme katoaa joka tapauksessa. On epäselvää käynnistääkö digitalisaatiomurros  ja koneälykehitys uutta työtä.  Mitä tapahtuu  siitä kehityksestä putoaville? Onko sitä otettu edes huomioon? Ovatko älykoneet edes yhteensopivia?

https://www.sponda.fi/magazine/vievatko-robotit-meilta-kaiken-tyon

TULEVATKO  digitalisaatio, robotit ja koneäly osallistumaan myös poliittiseen päätöksentekoon tai sen valmisteluun esimerkiksi  edellä mainitun uuden ekonomistikoneen avulla , ja minkä puolueen etuja se palvelee, vai palveleeko se sekä  poliittisten eturyhmien että hallituksen etuja?

OVATKO tietoturvaosaajat  aina tehtäviensä tasalla, kysyy Linus Torvalds aiheellisesti?

http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/linus-torvalds-loysi-taas-hiton-aalioi...

TÄSSÄPÄ päättäjille ja muillekin pohtimista kerrakseen.

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Mitkä ovat digitalisoinnin, robotisaation ja älykoneiden kipupisteet ja huomioon otettavat kehitysnäkymät maassamme? Kenen etuja ne palvelevat , kenen ei?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Jotkut väittävät, että automaatio, koneet ja tekoäly luovat lisää työpaikkoja. Jotkut taas väittävät, ettei historia ole samaa mieltä heidän kanssaan: "Rationalisoinneilla ja rakennemuutoksilla" on ollut ikävä sivumaku ja työntekijöitä "leikkaava" sivuvaikutus "kilometritehtaalla": Nokiasta Nordeaan.

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/245157-...

Käyttäjän ToniRintala kuva
Toni Rintala

Historiassa kehitys on luonut työpaikkoja. Ihmisten määräkin on lisääntynyt hurjasti. Tietysti historiassa tapahtunut ei takaa, että jatkossa menee yhtä hyvin. Se äkkijyrkän reuna tulee aina joskus vastaan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#3. Kehitystäkin on niin monenlaista kuten suhdanteitakin; on edistystä yhtä hyvin kuin taantumistakin, on hyvää ja pahaa. Nykykehitys taitaa monilta osin olla jälkimmäistä globaalistikin kansojen, väestökehityksen, ihmisten ja luonnon kannalta ajatellen. Ahneuden ja BIG MONEYn sanellessa intressit ja edut...lyhytnäköisesti ja kestämättömästi.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Määritteleekö posthumanismi ihmisen uudelleen "tieteellisesti?"- Ihminen putoaaa jalustaltaan. "Kaikki on kulttuuria ja kaikki on osa luontoa" väittää kirjallisuuden professori Lea Rojola. Liekö tämäkin tuttua, "tieteellistä" sateenkaari- höpötystä?

Posthumanismi määrittele ihmisyyden uudelleen näin:

1) Ihminen käsitetään osaksi luontoa.
2) Moraaliset kysymykset: ihmisen oikeus eläinten ja luonnon hyväksikäyttöön kyseenalaistuu.
3) Erottelu ihmisen ja eläinten välillä kapanee.
4) Suoperälyn kehitys: voiko kone saavuttaa tietoisuuden?
5) Teknologia tulee osaksi ihmisen kehoa.
6) Äärimmäiset visiot: Ihmisen tietoisuus voidaan tallentaa tietokoneelle.
7) Teknologia on jo muuttanut ihmisen tapaa ajatella ja toimia.

Mitä mieltä olette tästä ns. TIETEEN visiosta?

TEKSTI ESS:ssä B2/22.11.2017 otsikolla: "Ihminen putosi jalustalta" ja Karjalaisessa: "Ei enää luomakunnan herra - TIEDE määrittelee nyt ihmisen aseman uudelleen":

https://www.karjalainen.fi/teemat/vapaa-aika/item/...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

(Jatkoa edelliseen )Vielä jonkin aikaa hurjat tulevaisuusvisiot kuuluivat science fiction-kirjallisuuteen ja rauhallinen arviointi tutkijoille. Nyt roolit ovat oudosti kääntyneet, arvioi kirjallisuuden tutkija Juha Raipola Tampereen yliopistosta.
-Kirjailijat ovat osin luopuneet haaveesta, että pystyisivät kuvaamaan tulevaisuutta. Isot visiot tulevat nyt luonnotieten ja teknologian tutkijoilta.
Posthumanistisesta näkökulmasta tilanne on kiinnostava.Kaikissa visioissa tulevaisuus ei olekaan enää ihmisen tulevaisuutta - vaan mitä?
- Ilmeisesti jonkin postinhimillisen olennon, joka voinut jopa kadottaa ihmisruumiin ja toimii tietoverkoissa. Tämä on se hurjin visio, Raipola. vastaa.

Teknologisella singulariteetilla tarkoitetaan tilannetta, jossa älyteknologian kehitys on niin nopeaa, että se muuttaa koko yhteiskunnan perusrakenteen. Muutos olisi niin iso, että se ylittäisi heittämällä nykyihmisen käsityskyvyn.

Kalpean aavistuksen saa, kun vertaa vaikka 1900-luvun alun agraari-Suomea nykya-ajan nettimaailman. Jos sama muutos olisi viikossa tai edes vuodessa, ei kukaan olisi kartalla. Teknologista singulariteettia on ennustettu vuosien 2030-2045 paikkeille.
-Tässä tilanteessa olisi täysin ennustamatonta, mitä ihmisen ja teknologian yhteenliittymästä seuraisi, Raipola kuvailee.

Humanistit ovat nyt ajan suurimman kysymyksen äärellä.
-Suuuri murros tuntuu olevan käsillä. Tarvitsemme paljonkin näkemyksiä siitä, kuinka ihminen kykenee muutosten kanssa elämään. Humanistisella tutkimuksella on tähän paljon sanottavaa, Rapola toteaa.

1990-luvulla humanistisessa tutkimuksessa puhuttiin suurteen kertomusten loppumisesta. Postmodernin ajan piti tehdä kaikesta niin yksilöllisiä ja sirpaleita, että mikään yksi tarina ei kykenisi tavoittamaan kaikkia.
Nyt näyttää siltä, että tuolloin oltiin pahasti väärässä.
- Esimerkikis transhumanismin visiot ovat miltei uskontoon verrattavia uskomuksia siitä,mitä tulevaisuus on. Hurjimmillaan tulevaisuus näyttäytyy yksilöllisen taivaan kaltaisena tilana, jossa tietoisuus on saavuttanut kaiken mahdollisen, Rapola sanoo. (Sehän muistuttaa huumeprofessori Tim Learyn LSD-valistusta, kuinka LSD-nirvanassa huumeihminen saavuttaa täydellisen pääsyn tiedostamattomaan sielun kerrokseen ja luovuuden nirvanaan). - HEH, HEH sanoisin näistä tulevaisuuden mielikuvituskuvista. Kylläpä on todella tieteellistä teorisointia. Ja vielä TIEDE-palstalla Etelä- Suomen Sanomissa/B2-B3 22.11.2017.

Toimituksen poiminnat