*

karikilpio

Suomen Sote-soppahallitusten anatomiaa

KETUTTAAKO KOKOOMUS KESKUSTAA SOTESOPASSA? ONKO KIKY , MAAKUNTAUUDISTUS JA SOTE PELKKÄÄ POLIITTISTA PELIÄ JA PETOSTA KANSAN RAHOILLA?

 

Sotkuisessa sote-draamassa ja -farssissa  on ties monesko näytös  jatkunut  jatkimistaan eri ”sekametelisoppahallitusten”  toimesta. Valmista ei ole tullut eikä selkoakaan, mitä tuleman pitää.

Vaikutelma saamattomasta säheltämisestä ja härskistä , vaalikeskeisestä puoluetaktikoinnista vahvistuu vahvistumistaan.  Olemmeko ansainneet tällaiset tunarit ja  päättämättömät päättäjät?

SOTE on satavuotiaan Suomen suurimpia hallintouudistuksia ja ehkä riskipitoisin yhteiskunnallinen yritys.  Mammuttihankeen lopputuloksella on kansalaisten enemmistön kannalta
paljon enemmän merkitystä kuin puoluepoliittisilla imagotekijöillä.

Hosumisellahan on tunnettu lopputulema. Niin kauan kuin sotehanke on sekavaa sotkua  ja raakile, koituu viivästymisestä vähemmän haittaa kuin  äkkipikaisesta hosumisesta.

Sanotaan , että ”hyvin suunniteltu on puoleksi tehty”.  Päättäväisyys ja aikaansaavuus ovat eittämättä tavoiteltavia piirteitä johtamisessa,  jos täytäntöönpanossa on enemmän tolkkua  ja toimivuutta kuin poliittista tohinaa, äkkiväärää  ristiriitaisuutta taikka yksipuolista puoluetaktikointia.

Etenkin jos päätöksiä tekevät tarmokkaat tunarit tai  vaalitaktiset populistit, muuttuvat nämä johtamisen hienot perusihanteet viheliäisiksi vitsauksiksi  jopa farssiksi.  Tunareita ja sähläreitä on Suomen päätöksenteossa  siksi runsaasti, että päättämättömyys ja räväkkyys eivät aina ole hyödyllisiä toimeenpanoja.  Joka puolueella on tapetilla omat intressinsä  ja  vaalitäkynsä.

Päättäväinen säheltäminen voi aiheuttaa enemmän vahinkoa kuin saamaton aikailu tai  jarruttava  tuumatauko. Niin sanottu puoluepoliittinen iltalypsy lienee sama asia.  Junttaamallakaan  ei tule hyviä päätöksiä , jos kohta ei hosumallakaan. Kompromissejakin tarvitaan.  Toimivuus ja hyväksyttävyys ovat tärkeitä  asioita eri osapuolten suhteen. Jälkiviisauksiinkaan ei olisi enää varaa. Mikä olisi parasta Suomen ja sen väestön kannalta?

Kun päätöksistä syntyy yhä sotkua, on täytääntöönpano vielä  onneksi  harkitsevan saamatonta. Hitaasti kiiruhtamisellakin on hyvät puolensa ja hyötynsä: ei tule susipäätöksiä.

KYLLÄ SOTE  on liian suuri ja kauaksikantoinen  ja riskialtis hanke kiirehdittäväksi  ”maalin” keskeneräisenä  pakettina yhdenkään hallituksen päättäväisyysmielikuvan vahvistamiseksi tai puolueiden imagon kiilloittamiseksi.  Mutta ei  vuositolkulla jatkuva  vetkuttelu ja tukkanuottasilla olokaan  ”sekametelisoppahallitusten” toimesta anna mairittelevaa kuvaa  Suomen hallinnon toimivuudesta ja yhteistyökyvystä.  Olemmeko ansainneet tällaiset poliittiset päättäjät tai tunarit?

MITÄ mieltä  olette SOTE-sopasta ja sen kypsymisestä tai pohjaan palamisesta  - Missä mättää?
Onko päättämättömyys  ja puoluetaktikointi  ”parasta”  Suomen nykyhallituksissa näinkin tärkeässä asiassa? Miksi SOTE-suma seisoo?  Laukokaa totuuksia!

https://www.is.fi/paakirjoitus/art-2000005415360.html

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (6 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Mikä sotesopassa mättää ja miksi?

Käyttäjän JaakkoAalto1 kuva
Jaakko Aalto

Jos tässä vähän mutkia oikoisi, niin sotesopassa mättää sama piirre kuin katastrofiksi kääntyneissä tietojärjestelmäprojekteissa. Yritetään toteuttaa kertarysäyksenä suuri muutos, jolle ei ole asetettu selviä tavoitteita ja jota läpiviemään on asetettu suuri, eripurainen ja kokoonpanoltaan vaihtuva konklaavi. Kun ei ole selvästi määritelty niitä tavoitteita ja kriteerejä, jotka uuden systeemin on tarkoitus toteuttaa, ratkaisuja tehdään erilaisten kompromissien kautta, joissa toimivuus jää sekundääriseksi kriteeriksi. Saavutukseksi katsotaan, että ylimalkaan jonkinlainen tulos saadaan aikaan. Tuloksena on sekavia, huonosti toimivia ja kalliita ratkaisuja. Kun kaiken lisäksi kaikki muutokset sidotaan yhdeksi monoliittiseksi klöntiksi sen sijaan, että muutokset jäsennettäisiin ja vaiheistettaisiin, tuloksena joustamaton rakennelma jossa yhden kohdan muuttaminen sotkee kaksi muuta. Tämän seurauksen käynnistysvaiheesta tulee paniikki, jolloin kaikki on sekaisin ja muutaman vuoden ja muutaman muutoksen jälkeen itse järjestelmäkin on erilaisten tilapäisviritelmien muodostama sekava vyyhti.

Tuohon edellä esitettyyn tietysti pitää tehdä pieni varauma. Julkisuudessa näkynyt kuva saattaa olla jossain määrin todellisuutta synkempi. Erilaisilla intressiryhmillä, näkyvimpänä ja äänekkäimpänä nykyiset oppositiopuolueet jotka tässä asiassa lähtivät soitellen sotaan ja karahtivat karmeasti karille, on intressinä työntää kapuloita rattaisiin, tehdä kärpäsistä härkäsiä ja nähdä mörköjä myös siellä missä on enintään pieniä hiiriä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#2. Hyvin perusteltuja ajatuksia verrata "katastrofiksi kääntyneeseen tietokonejärjestelmäprosessiin". Sama kuin yritettäisiin ottaa kertaheitolla ennätyskala veneesen sitä uittamatta ja väsyttämättä. Kyllä tavoitteet ja kriteerit pitää selkeästi ja määritellä, jotta kunnollinen ja toimiva systemin kokonaisuus toteutuisi.

Hyvä huomio on myös että, "pitää tehdä pieni (poliittis-taktinen) varauma erilaisten intressiryhmien povaamasta synkemmästä tulevaisuudesta ja karille karahtamisesta heittämällä kapuloita hallituksen rattaisiin ja näkemällä mörköjä sielläkin , missä niitä ei ole."

Kysynkin puolueettomasta näkykulmasta, milloinkahan päästäisiin maan asioiden hoidossa eli politiikan teossa tuloksellisempaan ja hedelmällisempään yhteistyöhön ja yhteisvastuuseen oppositio vastaan hallitus-kinastelun ja torpedoimisen sijaan? Nimittäisin nykyistä politiikantekoa infantiiliseksi vastarannan-kiiski-ja jarrutuspolitiikaksi. Onko siinä mitään järkeä, että itse kukin oppositio pyrkii vuorollaan kaikin keinoin ampumaan alas hyvätkin hallituksen toimet? Tietysti oppositio varmistaa , ettei mitään epädemoktaattista ja mielivaltaista pääsisi tapahtumaan. Diktatuuria en kannata, mutta yhteispelillä asiat hoituisivat sutjakkaammin aivan kuin oltaisiin yhtä suurta, yhteen hiileen puhaltavaa, vastuullista perhettä.

Onko nykymalli hyvää organisatiopolitiikkaa valtapeleineen ja taktisine ja vaalikeskeisine juonitteluineen?

Platonin mielestä demokratian heikkous on riitelevät puolueet ja lisänä ovat nykyään sekametelisoppaa hämmentämässä myös neljäs valtiomahti media sekä viidentenä käärmekeitoksen keittäjänä hääräävät työmarkkinajärjestöt omilla erikoismausteillaan ja resepteillään.

Onko perustotuus, että "mitä useampi kokki sitä huonompi soppa"? Ja monille hallitsemattomille tahoille repivä, liian suuri pakkopulla-uudistus turmelee tekijänsä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#2.Onko nykyisessä pääministerivaltaisessa ja "puolivallattomassa" presidentti- ja laaja-alaisessa hallitussysteemissä se vika, ettei enää huonoakaan hallitusta saada erotetuksi nykypresidentin olemattomalla hajotusoikeudella eikä opposition useillakaan välikyksymyksillä? Eli jos pääministeri ei pyydä hallitukselleen eroa, se voi istua paikallaan kuin tatti koko vaalikaudenkin laaja-alaisen, monipuolueisen enemmistöhallituksen turvin - kuten ollut tapana jo pitempään.
Siksi Suomessa ei ole ollut pitkään aikaan - onneksi -hallituskriisejäkään. Paitsi julkista haukkumista ja moittimista "sekametelisoppahallitusten" vetkuttelun, pysähtyneisyyden ja holtittomuuden vuoksi. Häpeällistä politiikkaa!

Nykyinen SOS-hallitus on toki rehti poikkeus tuloksiltaan verrattuna edellisiin saamattomiin ja laakereillaan lepääviin hallituksiin. Mutta vaalitaktista puoluepoliittista erimielisyyttä on SOS-hallituksessakin riittänyt liiaksi asti etenkin keskustan ja kokoomuksen kesken. Onkin aiheellisesti kysytty, pyrkiikö kokoomus kaatamaan tahallaan mm. sote- ja maakunta/kaupunki-jupakalla hallituksen. On myös puhuttu kokoomuksen vaihtamista sdp:hen. Toisaalta lehmänhermoinen pääministeri Sipilä ei ole vielä katsonut aiheelliseksi marssia presidentti Niinistön puheille pyytääkseen eroa hallitukselleen. KIKY-Työ on vielä kesken. Samoin sote ja maakuntauudistukset. Ne olis satva "maaliin".

PERUSTUSLAIN 64§:n mukaan valtioneuvoston (=hallituksen) ja ministerin ero

Tasavallan presidentti myöntää pyynnöstä eron valtioneuvostolle tai ministerille. Ministerille presidentti voi myöntää eron myös pääministerin aloitteesta.
Presidentin on ilman esitettyä pyyntöäkin myönnettävä ero valtioneuvostolle tai ministerille, jos tämä ei enää nauti eduskunnan luottamusta.(Välikysymys)

Jos ministeri valitaan tasavallan presidentiksi tai eduskunnan puhemieheksi, hänet katsotaan eronneeksi tehtävästään siitä päivästä, jolloin hänet on valittu.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

*HS: SOTE-esityksessä on edelleenkin ongelmia. PÄÄASIA: Potilaan etu jäänyt toissijaiseksi - MIKSIHÄN? Himmelit eivät ole pääasia!
https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-200000541806...

*ESS: Hallituksen sote-kiista jäi kytemään: Onko "valinnan vapaus" pelkkä kokoomuksen bluffi kuntalaisille? Joutuvatko kunnat/kuntalaiset eriarvoiseen asemaan sotepalvelujen suhteen? Eli ovatko eri kunnat ja kuntalaiset yhdenvertaisia kaikkien sote-palvelujen laadun ja saannin suhteen? Kiistaa ja venkoilua on asiakassetelien suhteen. Kiistaa on myös tehokkaan erikoissairaanhoidon järjestämisen vaikeuksista ja saatavuudesta eri kunnissa mielekkäästi ja oikeudenmukaisesti järjestettynä. Kusettaako kokoomus keskustaa sotejutussa?

http://www.ess.fi/Mielipide/paakirjoitukset/art240...

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/233330-kansanedus...

http://www.iltalehti.fi/politiikka/201710222200478...

*ESS: Kuntaliitoksista säästöjä vasta ajan myötä. Asukkaille tärkeitä palvelujen saanti ja laatu:(=Yhdenvartaisuus)

http://www.ess.fi/Mielipide/paakirjoitukset/art240...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Hallitus on tehnyt myös järkeäviäkin päätöksiä. Ikuista lypsylehmää autoilun,energian, viinan, tupakan, ruuan ja asumisen lisäksi eli kiinteistöveroa ei nostettukaan. Vaalit lähestyvä, vaalit lähestyvät!

Hallitus perui päätöksensä nostaa kiinteistöveron alarajaa. Valtiovarainministeri Petteri Orpon (kok) mukaan ei ollut enää tarpeen- ilmeisesti vaalipoliittista syistä - koska ei enää ollut tarvetta korottaa alarajaa, koska kiinteistöveron tuotto on mukamas ollut odotettua suurempi.

Silti kaikkien kuntien on perittävä vähintään valtion määrittämän alarajan suuruista kiinteistöveroa.

Vaikka kiinteistövero on hyvä keino siirtää verotuksen painopistettä pois työn verotuksesta, nykyinen kiinteistövero kohtelee epätasaisesti ei alueita ja verovelvollisia.Verokertymästä runsaat 35 prosenttia tulee Uudeltamaalta.

Miten tämä eriarvoisuus kohdistuu kiinteistöjen omistajiin, osakehuoneistojen haltijoihin ja vuokralla asujiin? Kuka osaa punnita heidät samalla vaa'alla? Ketä se rasittaa eniten ketä vähiten?

Hallitus on aloittanut kiinteistöveron uudistamisen, ja kiinteistöjen uudet arvostamisjärjestelmät tullevat käyttöön vuonna 2020. Oikeudenmukaisempi kiinteistövero on hyvä tavoite.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset