*

karikilpio

Ovatko mitkään talousteoriat yleispäteviä?

 

EI MIELESTÄNI.

Ihminenhän on  vajavainen ja ristiriitainen  järki- ja tunneolento, siksi  hän tuskin pystyy ehdottomiin totuuksiin, teorioihin , talousoppeihin ja  kestävän kehityksen päätöksiinkään. Ihminen on heikkouksiensa ja osin kulttuurisidonnaisten oppiensa ja uskomustensa vanki.  Viiteryhmät vaikuttavat ihmisen ajatusmaailmaan. Siksi ihmiset tekevät  käytöksellään  ”suuressa viisaudessaan” myös järjettömiä päätöksiä.  Johtuuko se ihmisen kiireestä, pätemättömyydestä tai  ajattelemattomuudesta, tunnetilasta taikka  oman edun  tai hyödyn tavoittelusta , poliittisesta tarkoituksenmukaisuudesta vai mistä?  Esittelen joitakin esimerkkejä:

Ihmisen ”järjettömiä päätöksiä”  tutkinut  ja juuri Nobelin saanut Chigagon yliopiston professori Richard H. Thaler  on tutkinut taloudellisen päätöksenteon psykologiaa ja sosiologiaa ja haastanut rationaalisen talousteorian  käyttäytymistieteellisillä  teorioillaan. Vertaa  myös Nobel-palkittuun Stiglitziin  kommentissa 61.  Samaa mieltä Thalerin kanssa ihmisen irrationaalisuudesta.

https://www.hs.fi/talous/art-2000005401206.html

https://www.talouselama.fi/uutiset/talouden-nobel-palkinto-kayttaytymist...

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/uutinen/b6JhDZ5K

 RICHARD H. THALER: VÄÄRIN KÄYTTÄYTYMINEN  - WIKIPEDIA (GOOGLE)
https://fi.wikipedia.org/wiki/Väärin_käyttäytyminen

TUUPPAUSYKSIKKÖ (=NUDGE UNIT)  löysi jätttisäästöt brittien ajattelun oikoteistä:
https://yle.fi/aihe/artikkeli/2015/02/26/tuuppausyksikko-loysi-jattisaas...

———————————————————————————————————————————
1970- luvun alun best-seller-kirjallisuuteen tuli uusi tieteen haara ”hierarkiologia”.   Se havaitsi, että ”kussakin hierarkiassa jokaisella työntekijällä on taipumus kohota pätemättömyytensä tasolle”, ellei estä tätä.  Kirjan keskeinen teema oli myös , miksi kaikki menee aina pieleen ja, miksi on yleismaailmallista pätemättömyyttä yksilötasolta valtiotasolle.  Näistä kertovan Laurence  J.Peter &   Raymond Hullin teoksen nimi on: PETERIN PERIAATE.   Teoksessa on viitteitä tapausesimerkein mm.Murhpyn ja Parkinsonin lakeihin.  Kannattaa lukea!  WIION lakikin tulee mieleen.

http://blog.hse-econ.fi/?p=2015

https://fi.wikiquote.org/wiki/Laurence_J._Peter

http://riikkasoyring.puheenvuoro.uusisuomi.fi/30681-miksi-kaikki-aina-me...
———————————————————————————————————————————

MUUTA MIETITTÄVÄÄ JA KOMMENTOITAVAA:

MARKKINAVOIMAT - taloususkonnon UKKO-ylijumala
http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/229524-markkinavoimat-talousu...

AJATUKSIA taloustieteestä, finanssikriisistä ym…  (OTA/ Näytä profiili/ 15.2.2016)
http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/211929-ajatuksia-taloustietee...  

TALOUSTIEDE on laho ja rikki:
http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210760-taloustiede-on-laho-ja...

IHMISIÄ JA KANSOJA ”VIVUTETAAN”  TALOUSOPPEIHIN JA FINANSSIKUPLIIN - MITKÄ OIKEASSA, MITKÄ VÄÄRÄSSÄ ?  - ITSEKUKIN PÄÄTTÄKÖÖN SEN KOHDALTAAN!

MIKÄ on rationaalista, mikä ei?  Mikä on loogista , mikä ei? Mikä on relevanttia, mikä ei? Mikä on tieteen taso ja missä nyt mennään? Mitä pystytään tutkimaan laboratoriossa, mitä ei? Missä on tiedon ja tieteen rajat?

ONKO KVARTAALITALOUS kaiken pahan alku ja juuri Suomessa?  Taloudellisen kasvun ja kulutuksen optimointi  kertakäyttötuotantoineen on  vakava ja lähes korjaamaton riski  globaalisti niukkuuden maailmassa.

TYÖN JA PÄÄOMAN ristiriita voi edelleenkin hyvin meillä ja muualla . Miten sitä voisi harmonisoida, koska kumpikin tarvitsee aina toisiaan?  Eli rakentavasti  ja yhteistuumin. Vertaa kommentti 66. Johtaako näkemyserot hallituksessa puoluevaihdoksiin? SDP:kö  Kokoomuksen tilalle?

LOPPUKYSYMYS: Millainen olisi Kestävän Kehitykset teoria?
 

 

 

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

6Suosittele

6 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (69 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Onko uusliberalistinen taloustiede ja virtuaalitalous tulleet matkansa päähän? Milloin Kiinan kupla puhkeaa? Vai puhkeavatko EU/EMU:n ja USA:n talouskuplat sitä ennen?? Entä mikä on itäisen naapurimme - Venäjän - taloustilanne ja nykyiset talousopit?

Mielenkiintosta luettavaa, kuinka taloustiedettä voi soveltaa todellisessa elämässä. Maailmankuulu taloustieteilijä Ha-Joon-Chang Cambridgen yliopistosta ei syötä valmiita totuuksia, vaan antaa välineet ymmärtää taloutta itse best-seller kirjoissaan: "23 tosiasiaa kapitalismista" ja "Taloustiede - käyttäjän opas". Myös Sixten Korkmanin teokset: "EURO - valuutta vailla valtiota" ja "Talous ja utopia" ovat valaisevaa lukemista maallikoillekin.

Unohtaa ei sovi myöskään Aalto-yliopiston professorin Matti Pohjolan "Taloustieteen oppikirjaa". Esko Seppäsen "€MUmunaus" kuvaa selkeästi EU:ta €uroa ja EMUa. Oscarilla palkittu dokumentti - Sisäpiirin homma - perustuu Charles Fergusonin teokseen "Rosvojen valtio - Yritysten rikollisuus, poliittinen korruptio ja Yhdysvaltain kaappaaminen". Politiikka ja WALL-STREET! Siinä taustatietoa nykymenoon.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Mitä siitä seuraa, jos/kun globalisaatio vaihtuu deglobalisaatioksi?

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243743-...

Sixten Korkmanin uutuskirja:" Globalisaatio koetuksella - Miten pärjää Suomi?" - - "Globalisaation häviäjistä täytyy pitää huolta, muuten syntyy katkeruutta ja vihamielisyyttä. Olisi optimistista uskoa globalisaation kovin valoisaan tulevaisuuteen":

https://yle.fi/uutiset/3-9887030

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/korkm...

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka

Tuo jankutuksesi siitä mikä milloinkin ei ole tiede, on sellaista höpöti hömppää!

Kaikki riippuu tieteen määritelmästä ja jos esimerkiksi taloustiede määritellään kuuluvaksi tieteisiin, niin silloin se on sitä. Ja esimerkiksi kansantaloustieteen puolella löytyy siinä määrin universaaleja lainalaisuuksia, että sen pitäminen tieteenä palvelee ihmiskunnan ja kansakuntien menestymistä, kun sitä opetetaan korkeakoulutasolla.

Jos välttämättä haluat pitää kiinni siitä, ettei taloustiede ole tiedettä, niin sen käsityksesi hyväksyminen totuudeksi ei mitenkään muuta mitään. Niitä asioita, jotka sisältyvät nykyisiin taloustieteen raameihin, tulee joka tapauksessa opettaa ja oppia.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Mikrotaloustiede on lähinnä kirjanpitoa. Makrotaloustide on epäonnistunut kaikessa.

Käyttäjän jgagarin56 kuva
Juha Kuikka Vastaus kommenttiin #9

Mikrotaloustiede koostuu erilaisista osa-alueista. Tuo mitä kutsut "kirjanpidoksi" on laajemmin sanottuna "laskentatoimi" ja sen kohdalla ei pelkästään kirjata ylös mitä on tapahtunut, vaan siihen liittyviä tasetunnuslukuja käytetään aktiivisesti hyväksi toiminnan johtamisessa eteenpäin. Muita mikrotaloustieteen osa-alueita ovat mm. markkinointi ja hallinto sekä myös toiminnanohjausjärjestelmät.

Makrotalouden, eli kansantalouden puolella erimielisyydet kumpuavat lähinnä sosiopsykologisten tekijöiden variaatiosta erilaisissa kulttuureissa sekä toisaalta tieteenharjoittajien erilaisista tavoitteista siitä, minkälaista yhteiskuntaa pidetään toivottavana.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #11

Kansanomaisesti sanoen, kun menot ovat tuloja pienemmät pärjää suhtkoht hyvin. Ja siemenperunoitakin on hyvä haalia niin paljon varastoon, ettei pula yllätä.

Ei suuret tulot, van pienet menot pitävät talouden kurissa. Suu säkkiä myöten!

Ei niin kuin kuin se hullu-mies Huittisista - syö enemän kuin tienaa!

EU/EMU-Suomi on nyt Huittisten hullun miehen roolissa: ylivelkaantunut tyhmyyttään ja sinisilmäisyyttään monisukupolvisesti "pyrkiessään EU:n ytimeen"ja EMU/€uroon ilman kansanäänestystä. Vai mitä?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #19

"Kansanomaisesti sanoen, kun menot ovat tuloja pienemmät pärjää suhtkoht hyvin."

Tästä saadaan hyvä esimerkki nykyisin muodissa olevan "taloustieteen" (ehkä kyseessä on oikeammin talouspolitiikka?) mielettömyydestä. Vallalla tuntuu nimittäin olevan sellainen tunnelma, että jokaisen tahon pitäisi huolehtia siitä, että omat tulot ovat suuremmat kuin omat menot, ja silloin kaikki pärjäisivät hyvin.

Tuolla tavalla sivuutetaan kokonaan se tosiasia, että yhden tahon ylijäämä voi toteutua vain toisten tahojen alijäämän kautta -- ne ovat saman kolikon kaksi puolta. Se, että jokainen taho myisi suuremmalla summalla kuin ostaa, on mahdottomuus.

Jokainen kauppatapahtuma erikseen on nimittäin sekä osto että myynti; ne ovat sama kauppatapahtuma, vain näkökulma on eri. Ostaja ostaa samalla summalla kuin myyjä myy. Kun lasketaan kaikkien tahojen kaikki kauppatapahtumat yhteen, lopputulokseksi tulee, että myyntiä on yhteensä ollut tasan saman verran kuin ostoja yhteensä. On siis mahdotonta, että kaikki myisivät enemmän kuin ostavat, koska tällöin myyntiä pitäisi olla yhteensä enemmän kuin ostoja.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #21

#21. Voihan se olla niinkin... tai sitten ei. Pohjois-Koreassa on varmaan talousasiat hyvällä tolalla. Mikä talousteoria on siellä voimassa?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #23

Pohjois-Koreassa harjoitetaan keskusjohtoista suunnitelmataloutta. Koko kansa on kollektiivisesti sekä talouden omistajia, asiakkaita että työntekijöitä. Tämän ansiosta ei tarvitse taistella toisiaan vastaan siitä, kenen kustannuksella kukakin hyötyisi (työnantaja<->työntekijä<->asiakkaat). Kansa valmistaa tavarat itselleen käyttöä eikä voitontekoa varten.

Pohjois-Korean Juche-ideologiassa painotetaan omavaraisuutta, ja kansainvälisten talouspakotteiden myötä tämän seikan painottaminen on vain voimistunut. Jos lukee vaikkapa Pyongyang Timesin uutisia ja artikkeleita, niin tavan takaa niissä painotetaan sitä, että siinä ja siinä tuotantolaitoksessa (mistä kulloinkin on puhe), koneet ja laitteet on valmistettu kokonaan kotimaisin voimin ja kotimaisista raaka-aineista.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #26

Se on todella hieno juttu, että Pohjois-Koreassa ollaan omavaraisia eikä kenestäkään riippuvaisia kuten Suomi on nykyään EU/EMU:sta. Sekin on hienoa että koko kansa on kollektiivisesti sekä talouden omistajia, asiakkaita että työntekijöitä. Silloin ei ole työttömyyttä eikä pulaa mistään.Ollaan niin kuin "yhtä suurta onnellista hyvinvointiperhettä". Kansa valmistaa muotitavarat itse eikä kukaan ole kateellinen toisilleen. Hunajaa ja mettä virtaa puroissa. Ja kaikilla on hyvä tahto, ahkera mieli ja tarmokas olemus.

Viisivuotisuunnitelmankin työnsankarit tekevät ennen aikojaan eikä niin kuin ex-Jerevanissa eli kymmenessä vuodessa. Nälkäkään ei ole ollut koskaan vieraana eikä jano ole päässyt yllättämään. Ihmettellään kovin tuota kapitalistista epätasa-arvohapatusta riistojärjestelmineen. Pohjois-Koreassa on kaikki niin tasa-arvoista, että toiset ovat jopa tasa-arvoisempia kuin toiset. Jokaiselle kykynsä ja jokaiselta kykyjensä mukaan. Ajattelu ja politikointi on yhdensuuntaista eikä toisia tovereita kalvavaa eikä pilkkaavaa eikä epäsolidaarista kuten monipuoluejärjestelmissä "sekametelisoppahallituksineen". Näin on parempi. Suomen tulisi ottaa oppia tasa-arvoisesta Pohjois-Koreasta.

Kyllä Pohjois-Koreassa on asiat paljon Suomea paremmin, kun ei olla riippuvaisia kapitalisteista eikä EU/EMU:sta. Ja teknis-tieteellinen vallankumous on saanut aikaiseksi omat atomiaseet ja mannertenväliset raketitkin, joita silloin tällöin poksautellaan ja lähetetään Nipponin yli lentämään, että turhaa on tulla pullistelemaan ja ökykapitalistien suutansa soittelemaan. Pohjois-Korea on rauhaa rakastava kansanarmeija Suuren Johtajansa Kimin johdolla. Vai mitä?

Käyttäjän jannekejo kuva
Janne Kejo Vastaus kommenttiin #30

Aivan.

Kommenttisi on tietysti tarkoitettu sarkastiseksi, mutta sitä mukaa kun globaalin kapitalistisen talouden "kriisi" eskaloituu, yhä useampi alkaa nähdä, että tuossa kommentissasi -- jos se tulkitaan tosissaan tarkoitetuksi -- on itse asiassa totuuden siemen olemassa.

Mutta vielä toistaiseksi useimmat suomalaiset eivät ole kokeneet talouden kriisiä niin kipeän omakohtaisesti, että tuon näkisivät. Ehkä jo 10 vuoden kuluttua tilanne on toinen. Voi olla, että Euroopassa pitää nähdä uudet keskitysleirit ja uusi suursota ennen kuin näkymä selkenee useimmille. Toivottavasti se selkenee ilman.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #41

#41.Toivotaan, että talouden maailmanherruuspyrkimykset eivät eskaloidu suursodaksi ja ,että järki voittaa tunne-/asennekuohut. Sota on mielestäni totaalinen primitiivireaktio. Homo hominii lupus?

Ihmiskunnan täytyy tehdä loppu sodista, tai sodat tekevät lopun ihmiskunnasta.
John F.Kennedy

Totuus on sodan ensimmäinen sankarivainaja (Matti Kurjensaari)

Voima ja vääryys ovat sodassa kaksi päähyvettä. (Thomas Hobbes)

Huono rauha on sotaakin pahempi. (Tacitus)

Sodassa lait vaikenevat.

Jos tahdot rauhaa, varustaudu sotaan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #41

#41. Onko kapitalismin tai uusliberalismin aika auttamatta ohitse?

Onko niin, ettei muuttuva Suomi tarvitse sen enempää elvyttävää kuin leikkaavaakaan politiikkaa? - "Olemme siirtymässä ideoiden aikakaudelle, jossa se, joka jaksaa innostua ja kehitellä Uutta tulee voittamaan markkinoilla.
Siksi Suomi tarvitsee liikevoimaa" ja luovia ideoita brändikseen...uusia nokioita jne...

https://ajattelunammattilainen.fi/tag/talousteoriat

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #26
Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #26

#26. ja #41. Janne Kejo. Mutta on talous-teoreettisesti täysin mieletöntä ja kansainvälisesti tuomittavaa ja paheksuttavaa, että kahden ydinasevallan johtajat - kapitalistisen Yhdysvaltain presidentti Donald Trump ja kommunistisen maan Pohjois-Korean diktaattori Kim Jong-an - käyvät keskemään infantiiliä ja murrosikäistä nokkapokkaa ja sanasotaa, kumpi on kovempi jätkä maailmassa. He riskeeraavat pullisteluillaan koko maailman rauhaa ja kestävää kehitystä. Järki on siitä mittelöstä kaukana. Näin eivät toimi arvostetut sivistysvaltiot. Vai toimivatko?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #26

#26. Suunnitelmatalous - Komentotalous:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suunnitelmatalous

(Myös tietoa seka- ja puitetaloudesta)

SUOMI palaa suunnittelutalouteen (Talouden tulkki)

https://taloudentulkki.com/2015/05/06/suomi-palaa-...

Suunnittelutaloudesta kilpailutalouteen. Miten muutos oli ideologisesti mahdollinen? (Google)

http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/10155...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #21

#21.Janne Kejo. Onko kvartaalitalous Suomessa kaiken pahan alku ja juuri? Pitäisikö tuotannossa pyrkiä kertakäyttötaloudesta kestohyödykkeisiin rajallisessa maailmassa. Mielestäni tuotannon ja kulutuksen optimointi on iso riski maailman taloudelle ja luonnolle... Se ei ole kestävää globaalista taloutta eikä ympäristöpolitiikkaa!

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #21

#21 Taloudellisen kasvun optimointi lienee suurin uhka kestävän poliittisen kehityksen tavoittelussa: 1) hyvinvoinnin kehityksen oikeudenmukaisessa turvaamisessa 2) kestävän makrotalouden rakentamisessa ja 3) ekologisten rajojen kunnioittamisessa globaalisti ympäristön ja eri valtioiden kesken...

Etenkin jos aikomuksena on saattaa kehitysmaatkin samalle taloudelliselle tasolle kuin länsimaiset hyvinvointivaltiot niukkuuden ja rajallisuuden ja kyltymättämän ahneuden,lyhytnäköisessä maailmassa.

Se saattaa pahimmillan eskaloitua ja/ tai aiheuttaa protestiliikkeitä kyltymättömän ahneita vallanpitäjiä vastaan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #11
Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #11

#11. Mikrotaloustiede ja makrotaloustiede - Wikipedia

**** Mikrotaloustiede:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Mikrotaloustiede

**** Makrotaloustiede:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Makrotaloustiede

TALOUSTIEDE - KANSANTALOUSTIEDE

https://fi.wikipedia.org/wiki/Taloustiede

TALOUSTIETEEN KOULUKUNNAT - WIKIPEDIA

https://fi.wikipedia.org/wiki/Taloustieteen_kouluk...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #11

#11. Juha Kuikka. KESKEISTÄ lienee ilman teorisointia todeta, että lähes koko ikänsä vallan kammareissa ja pöytien äärellä olleet, vaalikeskeiset poliitikot ja päättäjät ovat pahasti VIERAANTUNEET tavallisten kansalaisten arjesta, oloista ja ongelmista. Politiikan teko on tragikoomista teatteria ja poliittista peliä ja show:ta.

OMAN EDUN ajaminen on heidän helmasyntinsä ja pääsyy arkirealismista vieraantumiseen. Tyrkyttävä populistisuus ennen vaaleja ei poista tuota vieraantumista, vaan näkyy koomisesti tarkoitushakuisena lähentymisenä kansan ja ns. rahvaan tasolle: Anoja vastaan Päättäjä uusin asetelmin.

Kun Arvon Herra tai Rouva/Neiti-Päättäjä Tai Siksi Aikova laskeutuu alas vallan kukkuloiltaan teeskennellen nöyrtymistä sekä kiemurtelemaan ja kosimaan Esimiehensä Kansanvallan Karttuisaa Kädenojennusta - Omaksi Valinta-ja Valtaedukseen - Valtakirjan saamiseksi äänestäjiltään!!

Onko tuo jatkuva, ärsyttävä vaalikeskeisyys yhteiskuntia pahasti kalvava syöpä?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#3.Lauri Grön. Onko kvartaalitalous kaiken pahan alku ja juuri Suomessa?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#3.Mitkä ovat sitten tieteen perusteet ja tunnusmerkistöt tiedekunnittain? Eli mitkä ovat, ja mitkä eivät ole tiedettä? Kerro ne meille maallikoille. Mihin kriteereihin se perustuu?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Näyttää olevan subjektiivisia näkemyksiä Tieteen prisiipeistä noissa kommenteissa ja esityksissä . miestä myöten!

TÄSSÄ GOOGLEN näkemyksiä:

1) Tieteen etiikka

http://www.helsinki.fi/hum/fil/tietfil/20110428.pdf

2) Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys
https://fi.wikipedia.org/wiki/Hypoteettis_deduktii...

3) Falsifointi - Tutkimusvilppi

https://fi.wikipedia.org/wiki/Falsifiointi
https://fi.wikipedia.org/wiki/Tutkimusvilppi

4) Laadullisen tutkimuksen metodologia

http://arted.uiah.fi/synnyt/kirjat/varto_laadullis...

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Höpsis. Ns. Taloustieteessä on lukemattomia rinnakkaisia keskenään ristiriitaisia "teorioita", kuin uskonlahkoja.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#7. Niin on! Nämä ristiriitaiset talousteoriat ovat kuitenkin pohjana ja uskonkappaleina joillekin päättäjille ja poliitikoille. Onko sitten ollenkaan arvovapaata teoriaa tai tiedettä? Paradigmatkin on tieteen hallitsevia tutkimuksellisia perusnäkemyksiä, joita EI saa kyseenalaistaa.

Samoin postulaatit ovat oppijärjestelmän perusolettamuksia. Kuten myös aksioomit ovat tieteellisesti sovittuja selviöitä ja perustotuuksia, joita ei tarvitse todistaa. Mutta ei kuitenkaan ehdottomia perusfaktoja.

ONKO aivan absoluuttista tieteellistä Faktaa ollenkaan? Tulee mieleen, että ns. tieteessäkin on omat dogminsa ja sakramenttinsa, jotka on pyhitetty ja kanonisoitu tieteen alttarille. Onko näin?

Olen samaa mieltä, etteivät talousteoriat ole kuin epätiedettä ja epäpäteviä hypoteeseja ja subjektiivisiä spekulaatioita ja teorioita... Ne eivät ole siis yleispäteviä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Tieteen Termipankki - Filosofia:Hypoteettis-deduktiivinen tieteenkäsitys

http://tieteentermipankki.fi/Filosofia:hypoteettis-deduktiivinen_tieteenkäsitys

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn
Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Älä nuku vaan perustele ja luettele paremmin Tieteen perusprinsiipit meille maallikoille!Vaikka ranskalaisilla viivolla tai numeroiden, mitä ne ovat? Vai etkö pysty?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Taloustiede on joukko uskonlahkoja, joilla ei yhteyttä reaalimaailmaan.

http://grohn.vapaavuoro.uusisuomi.fi/kulttuuri/236...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#15. Tieteen perusprinsiipit jäivät yhä vastaamatta. Loppuiko tieteellinen tietosi? Hoh-Hoijaa!

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #24

Lue kaikki blogini "taloustiede ei ole tiede"

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #25

Pelkistä sanomasi muutamaan pääkohtaan! Se riittää.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #31

Jos olisi 9 vaihtoehtoista keskenään ristiriitaista fysiikkaa, fysiikka ei olisi tiede. Eri taloustieteet antavat erilaisia tuloksia ...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #32

Nyt puhutakin pelkästään taloustieteestä ja tieteen perusprisiipeistä. Turha puhua fysiikasta tai kemiasta... Mitkä ovat tieteen perusprinsiipit, joilla aito tiede eroaa epätieteellisyydestä? Kerro se meille maallikoille vaikka kymmeneen kohtaan tiivistäen. Oppia ikä kaikki!

Älä jankuta vai loppuiko "tieteellisyys"?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #35

Määritelmää ei tarvita. Tässä riittää terve järki.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #37

Taikka "oikea poliittinen asenne"? Niinkö? MUTTA onko ulosmittaava ja ahne kvartaalitalous Suomessa kaiken pahan alku ja juuri?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #32

#32. Miksi talous pettää ja hyvinvointivaltioiden talous velkaantuu ja kiristyy? Onko niin, että talouskriisien syyt eivät olekaan pääsääntöisesti Wall Streetillä tai pankkien trading-saleissa, vaan siinä, että poliitikot eivät pysty lykkäämään kriisiä. Loppuuko ostettu aika, sanoo saksalainen Wolfgang Streeck kirjassaan "Ostettu aika - Demokraattisen kapitalismin lykätty kriisi". Missä finanssikriisit syntyvät? Keskuspankeistako?

- Sodanjälkeinen, 2000-luvulle ulottunut talouden kasvukausi ja keskiluokan vaurastuminen perustuivat valtion, työnantajien ja ay-liikkeen linnarauhaan. Poliitikot pitivät keskiluokan tyytyväisenä devalvaatioilla ja pyörittivät setelipainoja, jolloin inflaatio söi lainat. Sitten hyvinvointivaltiota alettiin rahoittaa virtuaalitalouden velkarahalla ja ihmisiä vivuttamalla. Verovaltio muuttui velkavaltioksi, jota ohjaa finanssidiplomatia ja finanssiauervaarat. EU/EMU-eliitti jakaa jäsenvaltioita moneen kastiin.

Nyt päätösten seuraukset ovat langenneet maksuun. Pääoma tekee lähtöä sopimuspöydästä ja sen tavoitteista: täystyöllisyydestä, sosiaalisesta tasa-arvosta ja demokraattisesta päätöksenteosta. Euroopan integraatiokin on vastatuulessa. EU, USA ja Kiina ovat kuplatalouksia. Milloin nuo kuplat poksahtavat? Mitä jälkiroippeet aiheuttavat? Mikä on Venäjän osuus?

Eurooppa ja maailmantalous seisoo vedenjakajalla, varoittaa Streeck.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #25

#25. Lauri Grön. Miten sitten maailmantaloutta pitäisi hoitaa, jotta maailman talouspolitiikka olisi realistista ja kestävää ja vakaaata hyvinvointikehitystä? Vai onko sekin utopiaa ja illuusiota ja turhaa teorisointia? Miten poliittista ja taloudellisista ristiriidoista päästäisiin sopusointuun ja vakauteen? Ilman laskelmoitua teorisointia ja ekonomisteja.

YLEISPÄTEVÄSTI!

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#15. Lauri Grön. Tästä malliesimerkki kokoomuksen talousopista ja tutkimusotteesta ja "työttömyysavustuksesta" - hintana 700 000 euroa! ELI Himasen/Kataisen "halpa tutkimusrumba" tieteellisesti ja poliittisesti tarkastellen oikeuskansleria myöten: (GOOGLE: Himasen ja Kataisen tutkimus) Miksei tutkimusta kilpailutettu?

"Keikka joka kannatti Suomelle, korjaan Kaitaisen ystävälle Himaselle!!!"

http://www.is.fi/kotimaa/art-2000000678272.html

https://www.tiede.fi/blogit/tieteen_puudeli/katain...
OTA GOOGLE

https://yle.fi/uutiset/3-6511950

http://selkosanomat.fi/kotimaa/katainen-tilasi-tut...

http://www.savonsanomat.fi/kotimaa/Oikeuskansleri-... (OTA GOOGLE)

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kohuraportti-hy...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#12.Lauri Grön. TAI Janne Kejo. ELIKKÄ...Onko marxilainen taloustiede sitten tiedettä puhtaimmillaan?

Mikä näistä taloustieteen koulukunnista on mielestäsi käytännössä paras ja realistisin?

Klassinen, uusklassinen, marxilainen, developmentalismi, itävaltalainen, schumpeterilainen,keynesiläinen, institutionaalinen vaiko behavioraalinen?
Vai ei yksikään itsenään? Teoria suhteessa käytäntöön!

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Miksi sitten luonnontieteet eivät ole tieteellisiä uskontoja , vaan puhdasta ja arvovapaata faktatietoa? Onko esimerkiksi tähtitiedekään ollut täysin arvovapaa tiede koskaan? Ajan/vallan arvot sanelevat monasti, mikä on oikeaa mikä väärää missäkin kulttuurissa ja historian vaiheessa.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

On vain yksi fysiikka. Taloustieteet eivät ole pystyneet ennustaan mitään, mikään niistä. Romahdukset ovat aina olleet yllätyksiä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#18. Lauri Grön. Onko fysiikka "aidon tieteen" raamattu?

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn Vastaus kommenttiin #67

Taistelet olkiukkojesi kanssa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #68

#68. HEH-HEH! Älä projisoi itseäsi! Oliko tuo kommenttisi tieteellisesti pätevä kommentti vai ei?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#18.Kuka sitä onkaan väittänyt? Mutta mistä ne fysiikan "luonnonlait" tulivat ja syntyivät? Kuka tai mikä ne sääti! Mikä niiden tarkoitus on? Tyhjästä kun on paha nyhjästä! Mitä oli ennen Big-Bangia? Mitä on mustien aukkojen takana?Mistä solut, dnat, ja elämä syntyivät? Miten elämä määritellään? Mikä tekee ihmisen eläväksi? Mitä on ajattelu, luovuus ja mielikuvitus? Miten eloton materia eroaa elävästä oliosta?JNE...

Taitavat olla pikemminkin vain vilkasmielikuvituksellisten teoriaihmisten keksintöjä ja bluffiteorioita kuin puhdasta tiedettä nuo luonnontieteen ja fysiikan teoriatkin? Satuja tyhmille aikuisille! Ajalla kun on aina taipumus muuttaa niidenkin totuutta.-Ikävä kyllä! Mikä on niiden todistusarvo mailmankaikkeuden mittakaavassa. Sitä kun ei voi laboratoriossa tutkia pitkien valovuotisten etäisyyksien vuoksikaan. Pelkkiä aatespekulaatioita ja jatkuvasti muuttuvia käsityksiä kuin ihmisen syntymästäkin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#18. Kysynkin, miten eri maiden ja koko maailmantaloutta pitäisi hoitaa, jotta saavutettaisiin ns. kestävämpi kehitys. Olisiko se saavutettavissa kansojen kesken sovitulla ihmiskunta-ja ympäristöpolitiikalla vai miten? Pystyisivätkö maat ja ihmiskunta ahneuksissaan ja erilaisine kansallisine intresseineen siihen? - Epäilen. Kaikki maat pyrkivät vain optimoimaan etujaan kuten EU/EMU:ssakin. Yhteisvastuu, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus ja inhimillisyys ovat vaikeaa toteuttaa. Paitsi hurskastelevissa juhla-ja vaalipuheissa. Kuin joulupukkina aikuislapsille. Ja vaalitäkyinä.

Käyttäjän TimoUotila1 kuva
Timo Uotila

Tässä käydään niin syvällistä tiedefilosofista keskustelua, että en pysty tähän osallistumaan ennen kuin olen lukenut muutaman volyymin tuolta tuoreelta nobelistilta.

Muuten olen sitä mieltä, että nykytilanteessa banksterit pelaavat enää virtuaalitaloudessa. Reaalitalous on jäänyt unhoon. Kohta kourallinen monimiljardöörejä omistaa kaiken. Viimeistään silloin tarvitaan uusi vallankumous.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#27. Näin on. ..." että nykytilanteessa banksterit pelaavat enää virtuaalitaloudessa. Reaalitalous on jäänyt unhoon. Kohta kourallinen monimiljardöörejä ja omistaa kaiken."... Soroksia myöten. Ja valtiot ovat niiden pelinappuloita ja lypsylehmiä. Plutokratia EU/EMU/EKP:nkin tavoitteena.

"Viimeistään silloin tarvitaan uusi vallankumous" - kestävämmän talousjärjestelmän suuntaan globaalisti.

Maailman markkinatalous ja reaalitalous on jo hermoromahduksen partaalla:"Velka kasvanut taloutta nopeammin". Suomikin ylisukupolvisesti velkaantunut EU/EMU:n hellässä "huomassa". "Kun kaikki oli - mukamas- niin halpaa ja erinomaista."

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-200000...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#27. Ettei juttu menisisi turhan tosikkomaiseksi ja haudanvakavaksi yritän selvittää, mitä ymmärretään Myrphyn, Parkinsonin ja Wiion lailla/laeilla:

1)MURPHYN laki ja lait:
- "JOS jokin voi mennä pieleen, se menee pieleen."

https://fi.wikipedia.org/wiki/Murphyn_laki

http://www.netikka.net/atso/murphy.html

2)PARKINSONIN laki/lait:

https://mielenihmeet.fi/parkinsonin-laki-miksi-huk...

https://fi.wikipedia.org/wiki/C._Northcote_Parkinson

"Tie menestykseen kulkee paperisodan kautta."
- Työ laajenee kunnes se täyttää koko sen ajan, joka on käytettävissä sen toteuttamiseen.
- Kulut lisääntyvät automaattisessti,kunne se kattavat kaikki tulot.
- Aika joka kullekin aiheele omistetaan on käänteinen suhteessa tärkeyteen.
- Vähenevän pätevyyden laki, jonka mukaa etenkin ylimmän virkamiesluokan epäpätevyys kasvaa ja koulutus jää riittämättömäksi virka-aseman vaativuuteen nähden.

3) WIION LAKI/LAIT:

http://osmo.wiio.net/wiion-lait

https://fi.wikipedia.org/wiki/Osmo_A._Wiio
----------------------------------------------------------------

OSMO A. WIIO ennusti 1970 melko hyvin 2000-luvun Suomen tolan:

http://veikkohuuska.puheenvuoro.uusisuomi.fi/15166...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#27. Onko pääoma teoreettisesti katsoen hyvä isäntä, mutta huono renki?

Tulo- ja varallisuuserojen kasvattaminen liian suureksi voi rasittaa talouskasvua tai jopa vaarantaa yhteiskunnan vakauden.

https://www.is.fi/taloussanomat/porssiuutiset/art-...

Tässä suurimpia reaalitalouden ja kestävän kehityksen suurimpia uhkia maailmassa:

- Kärkiteemoina tuloerot, työttömyys (menetetty sukupolvi), ylivelkaantuminen ja ahnehtiva virtuaalitalous, nykysotien lievevaikutukset mm. pakolaisineen - jopa suursodan uhkakin USA/Pohjois-Korea; ilmaston lämpeneminen ja ympäristön saastuminen, poliittiset erimielisyydet ja eri intressit, teknis-tieteellinen vallankumous, päättäjien kypsymättömyys ja lyhytnäköisyys jne... Elämme tuhlaavassa kertakäyttöisessä tuotantomaailmassa. Rajallinen ja niukka luonto saastuu ja kärsii ajattelemattomuudesta. Ihminen paskantaa pesäänsä ja pilaa elinympäristönsä.

Jos keskiluokan annetaan kurjistua entisestään, ja jos vähiten tienaavia ei nosteta ylös köyhyyden kuopasta, seurauksena saattaa olla vallankumous ennen pitkää. Ihminen kun ei näytä oppivan mitään historiastaan...ahneuksineen ja heikkouksineen.

http://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-200000...

STIGLITZ: Ekonomistit ostettuine teorioineen suurimpia syypäitä talouskriiseihin: "Talouskriiseistä tulisi syyttää ekonomisteja siinä missä sijoittajia ja pankkiirejakin. Päätösten pohjana on ekonomistien muotoilema talousteoria, joka on kriisissä osoittautunut kestämättömäksi."

Vastikään talous-Nobelilla palkittu, Chigagon yliopiston professori Thaler näyttää olevan samaa mieltä kuin aiemmin talous-Nobelilla palkittu Stiglitzkin. Ihmisen päätökset eivät perustu puhtaasti rationaalisuuteen, vaan että ne ovat epäjohdonmukaisia ja "järjettömiä", rajallisen rationaalisuuden, sosiaalisten preferenssien ja inhimillisten taipumusten ja puutteellisen itsekontrollin aiheuttamia. Inhimilliset taipumukset ja käytös -heikkoudet- ohjaavat päätöksentekoa ja markkinoita. Ihmisen päätöksenteko on irrationaalista ja viiteympäristöstäkin riippuvaista ajan arvoineenkin eri poliittisissa kulttuureissa ja valtioissa ja eri aikoinakin historiallisesti katsoen.

Nobel-professori Stiglitzin mukaan vallalla olevan ajatusmallin "suurimpia vikoja" ovat usko talouden toimijoiden rationaaliseen käytökseen ja markkinoiden kilpailukykyyn sekä tehokkuuteen ... Inhimilliset heikkoudet ja valtiolliset intressit ovat lisänä eri maiden päätöksissä ja valtapeleissä.

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001659085....
https://www.hs.fi/talous/art-2000005401206.html

Teoreettisesti taloudellisen kasvun ja kulutuksen optimointi ovat suurimpia uhkia kestävän kehityksen ja vakauden tavoittelussa: 1) hyvinvoinnin kehityksen turvaamisessa; 2) kestävän, oikeudenmukaisen makrotalouden rakentamisessa ja 3) ekologisten rajojen kunnioittamisessa. Ihmiskuntapolitiikka lienee ainoa pätevä keino päästä tyydyttävään globaaliin poliittis-taloudelliseen tasapainoon valtioiden ja luonnon kesken.

Käyttäjän erkkilaitila1 kuva
Erkki Laitila

Aika hoopoa keskustelua, kun ei ole tutkijan pätevyyttä.

Lukekaa vaikka Tekniikan alan väitöskirjaopas: https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/4852

Jos olette siitä eri mieltä, teidän tulee tieteen nimissä osoittaa se virheelliseksi jollakin tapaa ja esittää oma käsityksenne kansanvälisessä konferenssissa tai muutoin julkisesti (some ei tietenkään siihen käy). Minä olen luottanut siihen tähän asti.

Taloustiede on epäonnistunut yhdistämään teoriat ja käytännön. Samoin on pettänyt moni muukin ala:
http://erkkilaitila1.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2400...

Kuka väittää, että psykologia tieteenä olisi täydellinen? Jos olisi, USA:ssa olisi fiksumpi presidentti.

Olen itse erikoistunut monitieteelliseen ajatteluun, joka on erittäin varmalla pohjalla. Samoin kybernetiikka. Kukaan tässä blogissa ei sitä pysty kiistämään.

Käyttäjän grohn kuva
Lauri Gröhn

Monitieteellisen tutkimuksen ongelma: kuka on pätevä arvioimaan sitä. Ylsi näkökulma ei riitä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#28.GOOGLE: Onko taloustiede tiedettä? Keskusteluja. Pohjaksi tälle keskustelullekin... Onko taloustiede todellakin tiedettä vai uskontoa vai ihmisten talouteen liittyviä käyttäytymisarvioita jne?...Onko se Nobel-palkinnon arvoistakaan? Kysytään. Erkki Laitila onkin perehtynyt asiaan erittäin perusteellisesti ja monipuolisesti: Hyvä niin! Avaa linkki!

https://www.youtube.com/watch?v=caEP6cBLCHo

https://www.google.fi/search?q=Onko+taloutiede+tie...

ITSE olen sitä mieltä, ettei taloustiede ole sanan varsinaisessa merkityksessä tiedettä, vaan erilaisia, värittyneitäkin talousnäkemyksiä ja arviointeja. Yleispätevää talousteoriaa ei ole vielä keksitty ja tuskin tullaan keksimäänkään. Kuitenkin sillä on oma tiedekuntansa yliopistoissa ja korkekouluissa. Talousteoriatkin (ismit) ovat olleet aina poliittisen propagandan ja aatekaupankäynnin välineitä ja mantroja idästä länteen ja aiheuttaneet periaatesotia niiden paremmuudesta ja sopivuudesta kulloisiinkin taloustilanteeseen ja -suhdanteisiin eri maissa. (USA/NL -kapitalismi vastaan kommunismi).

Esimerkkeinä uusliberalismi, marxilainen talousteoria ja keynesiläisyys.

- "Taloustieteen baarikaapissa on monenlaisia sekoituksia ja juomavakoimia" kuten Ha-Joon Chang asian ilmaisee sattuvasti kirjassaan "Taloustiede - käyttäjän opas". - "Varoitus: Vain yhden juoman nauttiminen voi aiheuttaa putkinäköisyyttä, ylimielisyyttä ja pahimmassa tapauksessa aivokuoleman" ja kansallisia taantumia (=EU/EMU/EKP) ja jopa konkurssinkin (=NL).

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#29. Näin on monessa muussakin asiassa. Näkemyksiä on moneen lähtöön viiteryhmistä riippuen. Kuka pystyy tekemään absoluuttisen yleispätevän teorian ja yleistyksen talouteen jne käyttäytymistieteeseen liittyvistä asioista?

Mikä on rationaalista , mikä ei - mikä relevanttia mikä ei?Mikä loogista, mikä ei? Mitä voi tutkia laboratoriossa, mitä ei? Missä on tieteen taso nykyään? Missä tiedon ja tieteen rajat ja mahdollisuudet?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#29.Lauri Grön. Poikki- ja monitieteellisen tutkijan rooli on todella vaativa, lähes mahdotonta kyetä olemaan pätevä asiantuntija monitieteellisesti.

Vaarana on syyllistyä ajan muotiarvojen mukaisiin ja tarkoitushakuisiin johtopäätäksiin, jotta saisi mainetta "ansioituneena, oikeaoppisena ja luotettavana" tutkijana tekemällä valheellisesti ja vilpillisesti päättäjien mieleisiä johtopäätöksiä ja sivuuttamalla tykkänään "kuumat perunat".

Nimittäisin tuollaista tutkimusotetta opportunistis-utilitaristiseksi. Oikea tutkimus pyrkii mahdollisimman objektiiviseen ja laaja-alaiseen analyysiin A:sta Ö:hön syyllistymättä yksioikoisiin ja subjektiivisiin painotuksiin.

Oikea tutkimusote tuo esille kaikki relevantit asiaan vaikuttavat tekijät, saattamalla niin myönteiset kuin kielteisetkin puolet päättäjien tietoon tarkasteltaviksi. Eikä yksipuolisin ja laskelmoiduin johtopäätöksin ja kaunistelemalla ja värittämällä haluttuun suuntaan, mutta paljastuva totuus salaten. Tutkijalla pitää olla korkea moraali työstään.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#28. Eräs hallitusneuvos muotoili tämän asian näin 1970-luvulla: "Vielä tarvittaisiin yksi pätevä tutkija tutkimaan, mitä ja miten muut tutkivat."

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#28.Erkki Laitila. Keskustelun tarkoituksena onkin, että pätevät asiantuntijat valistavat meitä tyhmiä maallikoita, mihin kannattaa uskoa ja mihin ei. Blogin tarkoituksena on siis herättää monipuolista keskustelua , onko taloustiede tiedettä vai epätiedettä; uskontoa vai pelkkiä näkökulmia talouskysymyksistä. Koskivatpa ne sitten yksilöitä, organisaatioita, instituutioita, yrityksiä, yhteisöjä,kuntia, kansakuntia tai koko maailmaa. Taikka poliittisia puolueita tai järjestöjä...taikka tavallista tallaajaa...

Asiaa ei pidä lähestyä stereotyyppisen mustavalkoisesti joko-tai näkökulmasta, vaan pitää nähdä asiat asioina ja laaja-alaisesti sekä kokonaisvaltaisesti kumuloituneina ja pikemminkin sekä-että akselilla ilman ryppyotsaisuutta ja huumorintajua. Siis asennoituen kysymykseen viileän "tieteellisesti" ja mahdollisimman objektiivisesti. Että myöhemminkin tutkimus nauttisi arvostusta.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#28.Erkki Laitila. Onko talouspolitiikassa ja koulutuksessa päivityksen ja itsetutkimuksenkin aika ja paikka? Onko nykytieto ja käsitykset ja opit auttamatta vanhentuneet?

*** Harhaoppeja ja vääriä käsityksiä, maailma muuttui, muuttuiko opetus?

https://www.is.fi/taloussanomat/oma-raha/art-20000...

*** Kauppakorkeakoulun professori: "Romahdus on meidän syytä"

https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000001735874....

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#28. Erkki Laitila. Oletko sitä mieltä, että nykyinen, ahnehtiva ja ulosmittaava kvartaalitalous onkin kaiken pahan alku ja juuri Suomessa?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Joskus pelkkä maalaisjärkikin riittää sanomaan missä mennään ja missä ei. Markan ja €uron rahallahan saa niin monta mieleistä tutkimusta ja galluppia kuin halutaan. Onhan niitä kaiken maailman "halpoja himasia" aina saatavilla, jos ei itse pysty ajattelemaan tai tarkoituksellisesti halutaan aivopestä tai muokkata ihmisten mielipiteitä haluttuun suuntaan.

Löytyyhän Suomenmaasta kaikenmaailman "lettutieteen vihtoreita" ja ulkomailta lisää -tarpeen mukaan! Rahalla saa haluttua tutkimusta poliittisiin tarkoituksiin jopa "oikeaoppisia" hallitusohjelmiakin tarvittaessa.

Psykologia ja sosiologia ovat filosofian pohjalta kehittyneitä lapsen kengissä olevia muka-tieteitä ja käyttäytymisspekulaatioita...

Kari Suomalaista siteeraten: "Kansan mielipide voidaan aina todistaa päinvastaiseksi kuin se on. Sosiologia (psykologia) sopii tarkoitukseen. Se ei ole eksakti tiede, ja tulos voidaan manipuloida halutuksi. Kun vielä valvojana on esim. alaa tuntematon ministeri, niin siinä on Tuppurainen Tappuraisen takuumiehenä. Yksiääniseksi viritetty sopulikuoro (media) on avuksi, ja yleisön mielipiteistä julkaistaan vain propagandan mukaiset. Niiin, että sillä lailla sananvapauden ritarit." (HS/1987).

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Vastaan kysymykseesi yleisellä tasolla: eivät ole. Kuten sanoit, on hyvä jos menot ovat tuloja suuremmat. Kvartaalitaloudessa ei kyetä luomaan mitään kestävää. Huiputtavat näennäisesti pärjäävät, mutta kuplissa menettävät ja jos eivät niissä, niin kadottavat sielunsa ja se on paha juttu. Saattavat myös kuolla nuorina. Mutta sekinhän voi olla onni sinänsä sekä itselle että toisille ja varsinkin maailmantaloudelle.
Haasteellinen kirjoitus, kiitos siitä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#51. Kiitos Matti kommentista. Tarkoitit varmaan, että on hyvä,jos menot eivät ole tuloja suuremmat eli on hyvä jos, tulot ovat menoja suuremmat. Jää vähän säästöönkin käteistä. Talous on plussalla eikä miinuksella. Lapsus linguae!

"Kvartaalitaloudessa ei kyetä luomaan mitään kestävää. Huiputtavat näennäisesti pärjäävät, mutta kuplissa menettävät ja jos eivät niissä, niin kadottvat sielunsa ja se on paha juttu."

Esimerkkinä lyhytjänniteisestä kvartalitaloudesta on suhteettomat ökypalkat ja "kultaiset käden puristukset". Voiko jokin ihminen olla palkkatasoltaan kymmeniä tai satoja kertoja parempi kuin toiset? Varsinaista tasa-arvoista palkkapolitiikkaa!

Olen samaa mieltä, että Suomen ahnehtiva ja ulosmittaava kvartaalitalous ei pitemmän päälle lyö leiville. Se kostautuu ajan mittaan maineen menetyksenä ja pahimmillaan boikotoimisenakin ja pakotteilla sekä konkursseillakin jne. "Ahneella on p-nen lopputulema." ---"Hyvä kello kauas kuuluu, huono vielä kauemmas!"

KVARTAALITALOUS on Suomen talouden syöpä!

TÄRKEINTÄ Suomen kannalta olisi, ettei harkitsemattomasti ajauduttaisi työtaisteluristiriitoihin nyt, kun kasvukin hieman on orastavalla kannalla. Jäitä hattuun sekä johto- että palkansaajapuolella. Etenkin kvartaalitalouden ahnehtijoilla.

Mikä ei ole oikeus ja kohtuus, ei voi olla lakikaan eikä oikeudenmukainen palkkapolitiikkakaan.

Vanha toteamus sopii tähänkin: "Onko Suomella malttia vaurastua solidaarisella palkkapolitiikalla?" Nyt ei olisi työtaisteluiden aika.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Kvartaalikapitalismi on talouden syöpä. Raimo Sailas Suomen todellisuudesta: "Mikä hyvinvointivaltio tämä on?" Eikö nyt ole tilaa palkkamaltin säilytykselle?

https://fi.wikipedia.org/wiki/Kvartaalikapitalismi

https://www.uusisuomi.fi/comment/500768

*Kvartaalitalous ja it-huuma veivät järjen pörssissä. Nobel-palkittu taloustieteilijä Joseph E.Stiglitz äityi kirjoittamaan pamfletin siitä, kuinka ahneus ja kvartaalitalous tuhoavat markkinatalouden.

http://ts.fi/uutiset/talous/1074082903/Kvartaalita...

* Google: Ota:"Kvartaalitalouden ahneus" -> Altruismi: Vaihtoehto sosialismille ja kapitalismille: (Teuvo Tapio): Esikatselu...

https://books.google.fi/books?isbn=9523186647

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Kun tarkastellaan laaja-alaisesti ihmistä ja kansojen johtamista, vallanpitäjät tarvitsevat legitimiteetikseen eli oikeutuksekseen poliittisia pelistategioita eli filosofisia tai uskonnollisia viitekehyksiä ja puiteteorioita- ismejä - johon he perustavat toimintansa. Vallan ideologit kehittävät politiikkaansa ja hallintoonsa monimutkaisia byrokraattisia hierarkioita sekä samanmielisiä toimintaverkostoja ja peliketjuja turvaamaan toimintaansa joko staattisesti tai dynaamisesti. Jälkimmäinen on kehityksen kannalta vaikeampi. Status-quo on pysähtyneisyyttä. Käy kuin ex-N-liiton.Kehityksen tulee kehittyä kehittymistään ja mieluimmin parempaan kuin huonompaa suuntaan.

"Ihmishistoria on suunnaton erehdysten meri, josta sieltä täältä saattaa löytyä hämärä totuus." C.De Beccaria.

Kysyä sopiikin johtavatko maailmaa nokkelat miehet, jotka pistävät meitä halvalla vai älykääpiöt , jotka ovat ihan tosissaan. Yksikään poliittinen teoreetikko ei ole tähän mennessä tyydyttävästi eritellyt hallituksen toimia tai tarkalleen ennustanut poliittista tulevaisuutta. Marxilaisten analyysit ovat osoittautuneet yhtä vääriksi kuin kapitalististenkin teoreetikkojen. Yleispäteviä teorioita ei ole vielä keksitty ja tuskin koskaan keksitäänkään.

Hierarkiologiset tutkimukset ovat osoittaneet, että kapitalistisille, sosialistisille ja kommunistisille järjestelmille on yhtä luonteenomaista pätemättämän ja putkinäkökulmaisen nomenklatuurin ja henkilökunnan liiallinen kasaantuminen. Nykypäivän politiikkaa hallitsee puoluejärjestelmä. Poliittinen puolue kuvataan tavallisesti naiiviin tapaan ryhmäksi samanmielisiä ihmisiä, jotka yhteistoiminnassaan pyrkivät edistämään yhteisiä etujaan. Näin ei kuitenkaan ole asianlaita. Tämä tehtävä hoidetaan yksinomaan eturyhmäjunttauksella, ja eturyhmiä on yhtä paljon kuin erillisiä etujakin.

Poliittinen puolue on pääasiallisesti VÄLINE, joka valikoi ehdokkaat ja järjestää heidän valitsemisensa "korvamerkitystikin" virkoihin. Keskeistä poliitisessa pelissä ei suinkaan ole se millaiset mahdolliset kyvyt ehdokkaalla olisi lainsäätäjänä ja talousasioissa, vaan millaiset mahdollisuudet ja nosteet tällä on voittaa vaaleissa ja tulla valituksi.

Pätevyys on usein sivuseikka.SE on virhe. Onko julkiksia ja maallikkoja liikaa päättämässä puolestamme valtion asioista? Taikka vain oman edun kalastajia?

Mikä tahansa hallitus - demokraattinen tai diktatoorinen, kommunistinen tai vapaata yritteliäisyyttä kannattava - kaatuu, kun sen valtahierarkia saavuttaa kestämättömän kypsyyden tai pätemättömyyden tilan.

HIERARKIAN TEHOKKUUS on käänteisesti verrannollinen sen kypsyysosamäärään (ko.)

pätemättömien tasolla olevien työntekijöiden lukumäärä x100
ko.= __________________________________________________________

hierarkiaan kuuluvien työntekijöiden kokonaismäärä

ON SELVÄÄ,että ko:n noustua sataan ei tehdä enää lainkaan mitään hyödyllistä työtä. SANOO PETERIN PERIAATE.

AINOA tehokas tapa lisätä tehokkuutta hierarkian piirissä , on siirtää uutta verta ylemmille tasoille tai , että alaiset ovat johtoaan pätevämpiä.

NYKYKYSYMYS kuuluukin: Ovatko "Kepulian järjestökone ja hierarkiat" tehokkaampia ja "timmissä" kuin hajonneiden persujen, ekovihreiden tai tasa-arvoisuuteen pyrkivien sdp:n ja vasemmistoliiton,kielipuolue rkp:n tai kristillisdemokraattisen puolueen koneisto? - Vaalitko sen ratkaisevat, on eri juttu? MUTTA tärkeintä olisi Suomen kannalta, että poliittinen yhteispeli ja yhteisvastuu olisi mutkatonta ja kansantalous hyvässä "timmissä".

Järjestökoneet eivät saisi olla ruosteessa, vaan ne pitää olla hyvin rasvattuja tuottamaan pääsääntöisesti hyvinvointia Suomelle! Puolueen/ay-liikkeen oma etu on sivuseikka kokonaisvaltaisesti ajatellen. Se olisi poliittinen ihanne.

Onko meillä turhan paljon "sekametelisopan" keittäjiä hallituspuolueina?

Ihmisillä on "hierarkinen vaisto" : vastustamaton taipumus järjestäytyä arvoasteisiin ja mielipidesuuntauksiin. Valta sanelee nokkimisjärjestyksen.
Mutta silti me emme saisi elää liiaksi sopuleina kehässä. Itsenäisiä ajattelijoita tarvitaan puhkaisemaan yhteiskunnassa vallitsevat epäkohtia, mantroja ja kuplia - niin Suomessa kuin EU/EMU:ssakin. Tarvitaan kritiikkiä ja avoimuutta ja luottamusta sekä yhteispelitaitoa ja kansallista vastuuta. Pelit ovat tuhoon tuomittuja ja Potemkinin kulissit romahtavat ja virtuaalikuplat poksahtavat aikanaan. Emme saa elää pilvissä vaan realiteeteissa. Terve maalaisjärki riittänee.

TARVITAAN oikeita, käytännön testin kestäviä päätöksiä ja toimenpiteitä.Teoriat ovat vain teorioita. Pitää nähdä metsä puilta.Ikänä puolena on se, että ideologiset, poliittiset ja uskonnolliset periaattet voivat kieroontua.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

TYÖN JA PÄÄOMAN ristiriita voi edelleenkin hyvin meillä ja maailmalla. Silti sekä pääoma että työ tarvitsevat toisiaan, mutta rakentavasti, eikä toisiaan kalvaen, vaan kestävämpään kehitykseen pyrkien. Olisi elettävä realiteeteissa ja joustavasti yhteisvastuullisesti ja rakentavassa yhteishengessä , eikä vastakkainasetteluissa, utopioissa ja illuusioissa.

Asioita tulisi katsoa puolueettomasti, pitkäjänteisesti ja kokonaisuuden kannalta eikä pelkästään kuin jatkuvia eduskuntavaaleja käyden.

GLOBAALISTI työn ja pääoman ristiriitojen tasoittaminen on vaikeampaa kuin Suomessa. Eriarvoisuutta on vaikea poistaa AHNEISTON ja eri leirien riivaamassa maailmassa.

ONKO VASEMMISTO hylännyt kohderyhmänsä työväestön oppositiossa keskittyessään hallituksen arvosteluun tai olemalla aiemmin "herrojen kanssa marjassa"? ONKO KOKOOMUS ja EK puolestaan liian yksipuolisesti vienyt asioita pääoman ja kaupunkien suosimiseen kuin työn, maaseudun ja ihmisarvoisen elämän painottamiseen Suomen alueella?? Onko kokoomus katsonut asioita liiaksi €uron ja veroparatiisien kuin Suomen näkökulmasta? Lisäksi keskittävän kokoomuksen politiikka lisää eriarvoisuutta ja köyhyyttä sekä ympäristöongelmia maassamme.

PELKÄÄKÖ KAPITALISTINEN KOKOOMUS joutuvansa oppositioon, mikäli Keskusta ottaakin SDP:n hallitukseen nykyskismojen vuoksi? -Hesari pelottelee SDP:tä:

https://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-200000541405...

http://lokari.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146581-tyon...

http://timouotila.puheenvuoro.uusisuomi.fi/146509-...

SDP:n kansanedustaja ja SAK:n ex-pomo Lauri Ihalainen ajaa "Suomi-pöytää" tahtomalla joustavaa yhteispeliä hallituksen kanssa. Ihmisten olisi koettava että heistä välitetään. Ihalaista harmittaa, että oikealta äärilaidalta jatkuvasti kokoomuksen taholta arvostellaan kiky/sote-sopimuksen ehtoja kuin haluttaisiin kaataa kaksin vankkurein hallitusta. Pyrkiikö Ihalainen ja sdp punamultaan näin puhuessaan? Vai onko kaikki tämä vain vaalikeskeistä ajattelua?

http://www.ess-fi/uutiset/kotimaa/art2408107
https://yle.fi/uutiset/3-9888987

IHALAISEN ESITYKSET (1-4):
1) Laaja-alainen työryhmä, jossa puolueet ja ja työmarkkinajärjestöt olisivat mukana. Siinä katsottaisiin seuraavan hallitusohjelman eväitä, asuntopolitiikkaa, osaamista ja pendelöintiä, miten työntekijät ja työpaikat saataisiin kohtaamaan paremmin.
2) Kaikkien maakuntien tulisi tehdä positiisen rakennemuutoksen ohjelma, jollaisen Esko Aho teki Länsi-Suomeen.
3) Parlamentaariselta elinkeinotukia pohtivalta työryhmältä olisi saatava seuraavaa hallitusta palveleva tiekartta, jossa määriteltäisiin yritystukien kriteerit ja saantiperusteet.
4) Ihalainen ehdottaa lisäksi maahanmuuttajien työllistämistoimiin tiekarttaa. Tarveharkinnassa voidaan lisätä joustavuutta.

Ihalaisen mielestä on nähtävä kikyn arvostelun lisäksi sen myönteinenkin puoli. Kikyllä torjuttiin pakkolait ja vietiin sivupöytään lakisääteisen paikallisen sopimisen rakentaminen: työrauhavelvoite siirtyy nyt paikallistasolle. Onneksi sote näytetään saatavan maaliin??!! Vai vieläkö tehdään pelkkää puoluepolitiikkaa maan asioiden sujuvan hoidon kustannuksella??

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset