karikilpio

HS: Globalisaatio on pian vaihtumassa deglobalisaatioksi

GLOBALISAATIOSTA LOKALISAATIOONKO? Maailmanmarkkinoilta paikallismarkkinoilleko?

KIRJOITTAA Heikki Aittokoski  sunnuntain 1.10.2017 Hesarissa . Globalisaation kiivain aika on ohi. On deglobalisaation aika:  Maailmankaupan kasvu suhteessa maailmantalouteen on tyrehtynyt. Bisnes  alkaa palata lähtöjuurilleen kotimaihinsa.  Todistelunsa lähteenä Aittokoski tukeutuu Cambridgen  yliopiston taloustutkija Finbarr Liveseyn kirjaan:  ”From Global to Local”  ja sen esimerkkeihin  mammuttikonttilaivatuotannon loppumisesta ja tennispallon eri tekovaiheista.   
Poliittiset muotivirtauksetkin muuttuvat dynaamisessa maailmassa.

Määrääkö raha ja pisnes maailmassa  eli Mr.Markkinavoimat vaiko ihmisyys ja kestävämpi kehitys? Onko nyt lokalisaation ja nationalismin aika?

HESARI määrittelee globalisaation näin: ”Globalisaatio tarkoittaa maailman ihmisten ja alueiden jatkuvasti lisääntyvää vuorovaikutusta ja yhteistyötä. Se tarkoittaa maailmanlaajuista työn, pääoman, ideoiden ja resurssien jakoa tehokkaammalla tavalla. Se tarkoittaa sitä, että tietoteknisen kehityksen myötä maailmasta tulee kylä.”  - Halpeneeko hinnat ja kustannukset? Kuka voittaa, kuka häviää? Mikä talousoppi saa nyt vallan?                                       

TEHOKKUUDELLAKIN  on omat haittansa.Teollisuustuotannon ja maailmankaupan kasvuvauhti on ollut  järisyttävä . Rajallinen luonto ja alistetut ihmiset kärsivät  ahneudesta, ympäristörikoksista  ja saasteista. Onko ongelman ydin kapitalismi vai globalisaatio vai molemmat. Kuinka käy paikallisen tuotannon ja lokalisaation?  Voittavatko ylikansalliset yritykset ja mahtimaat kauppasodan? Kuinka käy tulo-ja työvoimapolitiikan ja työttömyyden ja työllistämisen?

Olemme tottuneet ajatukseen, että globalisaatio vain kiihtyy ja kiihtyy. Vauraissa maissa  ajetaan loputkin tehtaat alas, ja tavaran tuotanto siirretään sinne, missä työ on halvinta.  - Väärin ajateltu.

GLOBALISAATIO on jo nyt vastatuulessa väittävät tietyt auktoriteetit ja tutkimukset.

Osittain tähän vaikuttavat edellä mainitut poliittiset virtaukset ja kustannus-hyötytietoiset  laskelmat. Nationalismi ja sen alalaji talousnationalismi ovat voimistuneet.  Tunnetuin nationalisti on Trump ”America First” teesillään.  Samoin Kiina ja Venäjäkin ovat kovin nationalistisia.

PÄÄSYY  maailmantalouden muutokseen on se, että  deglobalisaatioon vaikuttaa meneillään oleva teollisuusvallankumous.  Robotit ja 3-d-tulostus ovat tuomassa tehtaat takaisin kotikentille. Robottien menekki kasvaa rajusti, kun ne muuttuvat yhä tehokkaamiksi ja halvemmiksi. Korkean teknologian tuotteet valmistetaan taloudellisesti tulevaisuudessa yhä lähempänä menekkialueita.

DEGLOBALISAATIOSSA   on omat hyvat ja huonot puolensa.  
Koska tuotanto automatisoituu koko ajan enemmän, työvoiman hinta menettää merkityksensä. Mitä vähemmän työvoimakustannukset merkitsevät, sitä  vähemmän yrityksillä on syytä valmistaa tuotteitaan kaukana kotimarkkinoilta.   ”Hyvästi Kiina , huomenna  Kerava”…tai muu taajama tai kehitysalue. Mutta poistaako deglobalisaatio ja tuotannon”maitojuna” työttömyyttä ja alueellista eriarvoisuutta? Epäilen. Miten se vaikuttaa palkoihin ja henkilöstöpolitiikkaan? Tuleeko yliälykkäistä roboteista joskus keksijänsä eli ihmisen herra - pahimmillaan? Ei kait?

SUOMALAISEN  työntekijän näkökulmasta  täysautomatisoitu tehdas ei  lisää paljon töitä.  Ne tehtaat säästävät energiaakin  Finbarr Liveseyn mukaan. Tien päässä häämöttävät ”pimeät tehtaat”. Nimi ei johdu siitä, ettei ”pimeiden tehtaiden” toiminta kestäisi päivänvaloa. Nimi tulee siitä, ettei valoa tarvita ollenkaan, jos tehdassaleissa pakertaa pelkästään robotteja.  - Mihin säästöt sitten käytetään tai investoidaan? Entä kuinka uusimuotoista talous-, tuotanto-, työvoima- ja  tupopolitiikkaa rukataan  kestävän kehityksen saavuttamiseksi?  Lisääntyykö työttömyys , kuinka käy palkkojen jne.?  Niihin on etsittävä  toimivia vastauksia.

TiILASTOLLISESTI  deglobalisaatiosta on Finbarr Liveseyn mukaan vahvoja merkkejä.  - 1860-luvulla maailmankaupan arvo oli alle 25 prosenttia  maailman bruttokansantuotteesta. Vuoden 1990 jälkeen  suhdeluku kipusi  hurjasti lähes keskeytymättä. Vuonna 2008 se oli jo 60 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta eli lamauttaavaan finanssikriisiin asti.

NYT näyttää siltä, että ensimmäistä kertaa maailman kaupan kasvu ei enää ylitä maailmantalouden kasvua, Livesey kirjoittaa. Mitä se merkitsee?

SUOMEN PANKIN  Euro ja talous-julkaisukin kysyy: ”Onko globalisaation kiivain vaihe jo historiaa?” Aika näyttää karun totuuden.                                                                                     

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005390044.html

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

5Suosittele

5 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Sixten Korkman: "Globalisaatio on vastatuulessa, koska emme halua maailman ongelmia kotiovellemme":

https://www.hs.fi/talous/art-2000002916159.html

http://www.ts.fi/uutiset/talous/2988717/Korkman+Gl...

Sixten Korkman: Globalisaatio on markkinatalouden levittäytymistä koko maapallolle. Mutta onko vallitsevana ongelmana globalisaatio vai ahne kapitalismi?
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005083460.html

GLOBALISAATIO JA INTEGRAATIO VASTATUULESSA:
http://www.suomenperusta.fi/julkaisu/integraatio-v...

KULTTUURI JA GLOBALISAATIO:
https://www11.edu.fi/globaali-ikkuna/?p=kulttuuri

AKAVA: Globalisaation edut, haitat ja uusimistarpeet:(GOOGLE)

https://www.akava.fi/akava/tavoiteohjelmat/globali...

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola

Eikö EU:kin ole nationalistinen yhtä lailla, kun Kiina tai jenkit?

Ite miettinyt myös noita isoja kauppasopimuksia isojen maiden kanssa. Mitä enemmän markkinat vapautuu, niin eikö se tasoita hintoja ja jos taas hintaero pienenee esim Suomen ja Kiinan välillä, niin maiden välisen kaupan tarve tyrehtyy.

Kun tuotteet ja palvelut maksaa kaikkialla saman tuon kokoomuksen ihannoiman globalisaation myötä, niin meillä on erona vain esim. energia ja sosiaalikulut. Ja noi on pakko tasoittaa myös, mutta ei niin, että nostetaan ne halvemmat kalliimpien tasolle, vaan leikataan niistä kalleimmista kuluista, eli aletaan vetään hyvinvoinnin kehityksesstä takapakkia?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#3. Olen samaa mieltä, Kyllä EU:kin on pohjimmiltaaan nationalistinen pyrkiessään ylikansalliseen ja federalistiseen tilinsiirtounioniin eli liittovaltioon. Kutsuttakoon sitä pyrkimystä vaikka Eurostoliitoksi.

Alistaessaan verettömällä vallankumouksella jäsenmaat juridisesti, taloudellisesti ja osin poliittisestikin, EU/EMU alkaa muistuttaa Neuvostoliittoa ja Yhdysvaltoja. Varsinkin EU/EMU-eliitin pyrkimykssissä on vahvoja nationalistisia piirteitä omaa lippua, omaa rahaa ja keskuspankkia, kansallislaulua, rajoja, ylikansallista suvereniteettia jne myöten. Tosin tiettyjä pyrkimyksiä pyritään vielä parantamaan askel askeleelta suuntana tuo utopistinen ja savijalkainen ja ylikansallinen liittovaltio.Yhteisvastuu, yhteinen budjetti,verotus, armeija, sosiaalipolitiikka jne. vielä puuttuvat

Silti olen jo pitkään ollut samaa mieltä kuin kuuluisa Otto von Habsburg:

-"Euroopalla ei ole kansaa, ei yhteistä poliittista kulttuuria, ei riittävän voimakasta kohtalonyhteyttä eikä yhteusvastuun tunnetta, jotta sen kansalaiset voisivat hyväksyä EU:n perustuslakisopimuksen kansallisten lakiensa yläpuolelle."

On turhaa toivoa, että esimerkiksi jäsenistöltään eritasoisista, heterogenisista, euromaista koskaan tulisi yhdenvertaisia ja homogeenisia valtioita. Euroa ei pelasteta pankkiunionilla, yhteisvastuuttamisella eikä jatkuvilla tukirahastoilla. Euromaiden välillä on tuotavuus-, intressi- ja kulttuurieroja , joita ei voi panna samalle tasolle/viivalle millään "tasapäistämispolitiikalla". Saksa ja Ranska sekä Italia ja Espanja ovat ottaneet härskisti moottorimaiden roolin demokratiavajeisessa ja valuvikaisessa EU/EMU:ssa. Jo alkuaan väärin perustein hyväksytty pihtisynnytys vei hienot rauhan ja tasa-arvon illuusiot hakoteille. EU/EMU eivät nauti enää kansallisuuksiensa vankkumatonta luottamusta ja sitoutumista aidon demokratian ja parlamentarismin hengessä. Jäsenmaat tuntevat tulleensa petetyiksi ja maksumiehiksi EU/EMU/EKP-eliitin "pyhiin"tarpeisiin.

EU/EMU on kupla virtuaalitalouksineen ja rikottuine arvoineen, sääntöineen ja tavoitteineen. Siksi EU/EMU kärsii julkista luottamuspulaa nykytoiminnoillaan.

Käyttäjän TeroTeukkaAhtola kuva
Tero Ahtola

Se on juurikin näin. Euron toimimattomuus erilaisten "itsenäisten" jäsenvaltioiden yhteisvaluuttana alkaa vähitellen mennä jo laajempaan jakeluun, kun sitä on kymmenen vuotta rautalangasta vääntää.

Tiesiväthän ne sen tietenkin jo etukäteen, mutta tarkoituskin on kokoajan ollut se eurostoliitto, jossa verot maksetaan Brysseliin.

Noi virtuaalimarkkinat, joita velkarahalla pumpataan ja vivutetaan, on kyl mielenkiintoinen aihe.

On suorastaan hupaisaa katsoa kun Orpo tai Sipilä patsastelee telkkarissa talouden hetkellisellä nousulla ikään kuin heidän tekemisillään olisi jotain vaikutusta asiaan.

Kiinan talous on aika hurjassa vaiheessa ja ei tuo jenkkien tilannekaan ole millään lailla normaali.

Saa nähdä onko se Kiina, Usa vai eurostoliitto, joka näistä ensimmäisenä kosahtaa.

EDIT: korjasin kirjotusvirheet ja vaihdoin sanan "hitaampien" tilalle "laajempaan" ettei mene vihapuheeksi :D

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #7

Valheilla ja puppupuheilla ei EU/EMU/EKP pitkälle pötki. KETKÄ kerran keksitään niitä aina arvellaan.

Finanssiauervaarat huijaavat rahat pois sinisilmäisiltä antaa-mennä-poliitikoilta. Pääasia että pääsee siipeilemään ja patsastelemaan EU:n pöydissä ja kokouksissa. Parhaimmat kansallisuuksiensa talouden tärvääjät ja kansallisuuksien kaatajat pääsevät hyville mestoille EU:ssa kuten käteiset ja stuppelot. "Hillotolppa" odottaa mallioppilaita.

Kyllä Suomi tarvitsee kunnon ryhtiliikettä ja jämäkkyyttä ajettaessa Suomen etuja EU/EMU:ssa. Mallioppiluus ei enää riitä - sitä pidetään helppona nakkina ja kusetettavana eliitin silmissä. Tarvitaan aitoja valtiomiehiä/-naisia. Missä he ovat? Missä isänmaallisuus ja Suomen puolesta puhujat? Onko heidät tainnutettu luopioiksi Isolla EU-Rahatukolla- €uroilla? Ovatko he niitä "seteliselkärankaisia", joista Veikko Vennamo aikoinaan puhui?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #7

#7. Tässä vielä itsenäisen valtion tunnusmerkit kertauksenomaisesti:

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/126103-...

Käyttäjän marttiissakainen kuva
Martti Issakainen

Jo olisi aikakin. Uusliberalistit ja valtaeliitti ovat markkinoineet globalisaatiokäsitteen ikäänkuin se olisi luonnon laki. Mitä enemmän sen haitat alkavat näkyä, sitä nopeammin kasvaa vastustus.
Iso pyörä on kääntynyt.Kunhan vielä vasemmistokin herää,alkaa muutosvoimaa olla riittävästi.
Suomessa kansalaispuolue on yksi harvoista ,ehkä ainoa kasvava poliittinen voima, joka on osannut lukea ajanmerkit.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#4. Onko ahne uusliberalismi ja ylikansallinen globalisaatio jo tulleet mahkansa päähän? Mihin markkinatalous ja markkinavoimat nyt etenevät tai muuttuvat? Onko jälleen lokalisaation aika vai täydentävätkö globalisaatio ja lokalisaatio toisiaan eduista ja haitoista ja menekki-ja tuotantoalueista riippuen?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Todellakin "iso pyörä" alkaa pyörähdellä. Uusi MaailmaJärjestys tapahtuukin eri asentoon kuin oli ensin kaavailtu. Pelikortit joudutaan taas kerran jakamaan uudelleen. Ajan merkit kertovat selvää kieltä minne ollaan menossa. Mutta kenen tappioksi ja kenen voitoksi? Se paljastui osin rivien välistä leipätekstissäkin, ketkä siitäkin eniten hyötyvät.

Mikään taloustiede ei ole luonnonlaki, koska ihmiset niitä talouslakeja keksivät, ja mikään ihmisen tekemä ei ole tunnetusti ikuista ja faktaa. Kukaan ei anna niille pysyväis- tai pätevyystakuutakaan. Ismit muuttuvat sanoin kuin talouskäsityksetkin dynaamisessa, ahneiden intressien ja intohimojen maailmassa. Hyvinvointivaltiotkin muuttuvat pahoinvointivaltioiksi ja puolueet jakaantuvat ja maiden rajat muuttuvat jne. Historia sen todistaa.Aikansa kutakin. Mutta koulukunnat riitelevät, mikä oppi on paras.

Tietenkin ns. kestävän kehityksen politiikka eli ihmiskuntapolitiikka olisi oikean suuntaista politiikkaa kansoja, ihmisiä, luontoa ja koko Tellusta ajatellen. Mutta onko sekin vain hurskastelua ja utopiaa juhlapuheissa?

HESARI:Globalisaation aika on ohi,kun Yhdysvaltain mahti murenee - silloin on tapana rytistä:

https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005328592.html

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Tuli mieleen. Kenen luomus Globalisaatio on, mielestäni globalisaatio on sosialismia, ilmeisesti tämäkin sosialistinen kokeilu epäonnistui.

Tarja Halonen, totesi näin 9.5.2003.

GLOBALISAATIO ON ihmisen aikaansaamaa ja uskon sen olevan myös ihmisen hallittavissa. Tähän kehitysoptimismiin rakentuu myös ns. globaalisopimus: YK:n vuosituhatjulistus, Monterreyn kehitysrahoituskonferenssi ja Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokous.

Näiden luomaan kehykseen asettuu Kansainvälisen työjärjestön eli ILO:nasettama globalisaation sosiaalisen ulottuvuuden komissio, jonka tavoitteena on luoda visio ihmiskasvoisemmasta, oikeudenmukaisemmasta ja kestävälle kehitykselle pohjautuvasta globalisaatiosta.

Sinäänsä erittäin inhimillisiä, jaloja ja kannatettavia ajatuksia, elämä vain ei mene näin.

Kapitalismin ja Sosialismin kautta ei näytä syntyvän mitään pysyvää hyvää kaikille. Ihmiskuntana meidän pitäisi löytää kolmas polku jota lähdetään kulkemaan ja kehittämään. Uskontoja ja kirkkoja en tähän halua.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#10. Esitit yleviä ohjelmia ja tavoitteita, mutta ovatko kansakunnat ja päättäjät valmiita näin hienoihin illuusioihin omine nurkkakuntaisine intresseineen ja tavoitteineen. Siitä on myös kysymys. EU:nkin kohdalla on nähty , kuinka vaikea on päästä alkuperäisiin ihanteisin, arvoihin ja pyrkimyksiin. Haittana demokrativajeet ja valuvirheet ja eriarvoisuus maiden kesken. Luopuvatko mahtimaat sanelupolitiikasta, ja suostuvatko ne inhimillisyyteen, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, yhteisvastuuseen ja veljeyteen ja oikeudenmukaisuuteen eri kansojen kesken?

Ilmeisesti edellä mainittujen yhteissummana olisi kestävän kehityksen tie ihmiskuntapolitiikassa. Se olisi koko Telluksen kannalta hyvä asia.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#10. "Kenen luomus Globalisaatio on, mielestäni globalisaatio on sosialismia, ilmeisessti tämäkin sosialistinen kokeilu epäonnistuu."

Koska en ole alan asiantuntija, etsin googlesta joitakin vastausmalleja kysymykseesi:

1) Globalisaatio ja Wikipedia - lue kohta historia:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Globalisaatio

2) Globalisaation juurilla:

http://www.ulkopolitiikka.fi/article/113/kirjatutk...

3) Globalisaation historiaa - 16 vastausta:

https://keskustelu.suomi24.fi/t/4176539/globalisaa...

Siinä käsityksiä ja vastauksia globalisaation juurista ja historiasta.

Vertaa yllä kommentiin 1. "Mitä globalisaatio on?"

Mikä olisi se oikea polku, tie ja kompromissimalli, joka soveltuisi kaikille, siinä probleema? Erilaiset aatteet,kulttuurit, uskonnot, intressit, intohimot/tarpeet ja näkemykset aiheuttavat ristiriitoja ja kuppikuntia "siitä oikeasta". KUKA pystyy siihen vastaamaan?

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Tässä käynee taas, että ihmiset puhuvat ihan eri asioista käyttäen samoja termejä.

Ei globalisaatio mihinkään katoa. Kun erilaiset etäisyydet (sekä ajalliset että paikalliset) pienevät, entistä enemmän valitaan niin palveluiden kuin tavaroidenkin toimittajia globaalisti. Globalisaatio korkeintaan lokalisoituu sikäli, että globaaleilla toimijoilla on valinnan mahdollisuus, onko toiminta keskitettyä globaalia vai hajautettua globaalia.

Ainoa asia, missä lokalisaatio voittaa globalisaation, on inhimillinen elinympäristö. Jos väestömäärä entisestään lisääntyy (kuten lienee odotettavissa), hyvin toimivat lokaalit ympäristöt tarjoavat peruspalveluja kilpailukykyisesti.

Esimerkiksi vaateteollisuus ei tule koskaan enää palaamaan Suomeen, vaikka tuotanto miten automatisoituisi ja robotisoituisi. Sen sijaan osia vaateteollisuudesta voi noiden myötä palata. Mutta vain ne osat, jotka pystyvät kilpailemaan globaalisti. Lokaalisti kilpailukykyiset osat eivät ole koskaan lähteneetkään.

Sama pätee moneen muuhunkin toimintaan. Globaalisuus on tullut jäädäkseen. Saavutettavuusetäisyys ja logistiikka määrittelevät globaalin ja lokaalin toiminnan eron.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

"Ei globaalisaatio mihinkään katoa, globalisaatio korkeintaan lokalisoituu sikäli, että globaaleilla toimijoilla on valinnan mahdollisuus, onko toiminta keskitetteyä vai hajautettua globaalia... Ainoa asia missä lokalisaatio voittaa globalisaation on inhimillinen ympäristö...hyvin toimivat lokaalit ympäristöt tarjoavat peruspalvelut kilpailukykyisesti." Hyvin pohdittu.

Asiaan yhtälönä vaikuttanevat mm. kustannus-hyötytietoinen ajattelu,raaka-aineet, menekki, markkinatilanne,tulopolitiikka ja työvoimakustannukset, rahti, teknis-tieteellinen tasokkuus/valmius,kannattavuus, kysyntä-tarjonta,kilpailukykyisyys ja alueen olosuhteet, (+/-)politiikkapäätökset ja normit/normittomuus eli edut ja haitat sekä mahdollisuudet pitkällä tähtäimellä investointeihin laaja-alaisesti ja kokonaisvaltaisesti ajatellen.

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Luettelit tuossa pitkän listan asiaan vaikuttavia tekijöitä. Joten on helppo sanoa, että kyse on monimuuttujajärjestelmästä.

Valitettavasti vain useimmilla, niin poliitikoilla, toimittajilla kuin tavallisilla kansalaisillakin, on tapana katsoa vain yhtä tai kahta asiaa. Todennäköisesti se johtuu useimmiten siitä, että kyky luonnnontieteelliseen, matemaattiiseen ja järjestelmäanalyyttiseen kykyyn puuttuu lähes täydellisesti.

Yksi luonnontieteen perusasioita on irreversiibeliys, palautumattomuus. Kun järjestelmä on siirtynyt muutoksessa uuteen (dynaamiseen) tasapainotilaan, millään järjellisellä voimalla sitä ei enää saada takaisin alkutilaansa. Ei silloin globalisoitunutta maailmaakaan voi enää palauttaa lokalisoituneeksi. Jos ympäristö kaataa nykymuotoisen globalisaation, järjestelmä vain hakee uuden globaalin tasapainon (ei vanhaa lokaalia). Sitä voi tietenkin kutsua deglobalisaatioksi mutta antaa täysin väärän kuvan siitä, että palattaisiin johonkin vanhaan, hyvään, globalisaatiota edeltäneeseen aikaan.

Noilla perusteilla kannatan niin EU:n kehittymistä liittovaltion suuntaan kuin maakuntahallintoakin. Ne ovat molemmat mahdollisuuksia tuoda hienojakoa globalisaation ja lokalisaation välille. Siinä mielessä Katalonian tapahtumat ovat todella paha takaisku. Ymmärrän jossain määrin valtiojohtajien odottavan asenteen ennen Espanjan valtiojohdon täyttä tuomitsemista. Sen sijaan Espanjan valtion toimia en ymmärrä parhaalla tahdollakaan. Se osoittaa täydellistä ymmärtämättömyyttä ongelmien ratkaisemiseen.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#15. Kauppalehti: Globalisaatio kurittaa länsimaiden pieni- ja keskituloisia. Maailmanpankin "norsukuvaaja" selittää länsimaisen työväenluokan kriisiä.
Toisaalta suomalaiset ovatkin globalisaation voittajia:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/lansimaiden-tyo...

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/jatkoa-norsukuv...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#15. Suomen YK-liitto: "Globalisaatio tarvitsee pelisäännöt taloudellisesti kestävään kehitykseen": Hurskaita ajatuksia!

http://www.ykliitto.fi/yk70v/taloudellinen

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Ne ovat molemmat mahdollisuuksia tuoda hienojakoa globalisaation ja lokalisaation välille."

Globalisaatio on toiminut pääoman ehdoilla ja eduksi siksi globalisaatio häviää Euroopasta ja USA:sta. EU on ollut koko aikansa pääoman ja ylikansallisten yhtiöiden veronkierron kehittäjä ja turvaaja. Työpaikkojen turvaaminen ei ole kuulunut EU:n tavoitteisiin. Itseään kuristavalla päästökauppapolitiikalla EU on siirtnyt valtavat määrät saastuttavia työpaikkoja Euroopasta Aasiaan jossa päästöistä ei välitetä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#16. Hyviä näkökulmia ja ajatuksia monitahoiseen globaalisuuskeskusteluun.

Näyttää siltä, että globaalisuus on toiminut pääoman ehdoilla. Mutta mitä ideologiaa se edustaa enemmän a) kapitalistista vaiko b) sosialistista? vai c)sekatalousjärjestelmää?

Mitä mieltä ollaan globalisaation ideologisista painotuksista? EU-Venäjä-USA-Kiina jne...maat?

Globalisaatio on tuonut paljon hyvää - miksi se nyt on vastatuulessa?
https://www.hs.fi/talous/art-2000002919214.html

Deutsche Bank:Globalisaation aikakausi on ohi:
http://www.nykysuomi.com/index.php/2016/09/19/deut...

ETLA: Globalisaation hyödyt Suomelle haittoja suuremmat:
https://www.hs.fi/talous/24082017/art-200000533816...

Sixten Korkman: Globalisaatio on markkinatalouden levittäytymistä koko maapallolle.Mutta johtuvatko nykyongelmat globalisaatiosta vai kapitalismista?
https://www.hs.fi/politiikka/art-2000005083460.html

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#15. Globalisaatiossa on kyse juuri monimuuttujamallista minunkin mielestäni.

Yleensäkään asiat kokonaisvaltaisesti ajatellen eivät ole yksiniittisiä, vaan monien tekijöiden kumuloituneita summia yhteiskuntapoliittisesti tai jopa poikkitietellisestikin tarkastellen. Kuten sanot, asioita pitää osata tarkastella monessa valossa. Musta-valkeus on huonoin tapa nähdä asioita, tarvitaan sekä-että ajattelua ja laaja-alaista tietoisuutta ja eri näkökulmia.

Globalisaatiostakin on monia malleja ja sopimuksia eri maiden kesken, kun katselee googlesta. Globalisaatiosta on monta näkemystä ja toimintamallia.

Hyvin analysoit asiaa mielestäni. Nykymallista liittovaltiota/EMUa en hyväksy. Nyt näyttää olevan kiistaa Suomessa kaupungistumisajatusten ja maakuntamallin kesken. Se on hedelmätöntä. Mielestäni kumpiakin tarvitaan rinnakkain , jotta Suomi olisi toimiva joka suhteessa. Pelkkä "taajamointivouhotus" palvelee vain kokoomuksen ja demarien vaalipolitiikkaa, ei koko Suomen etua.

EU/EMUn ongelmana on edelleenkin demokratiavajeet ja valuviat sekä , miten "tasapäistää" heikompitasoiset valtiot samalle viivalle Saksan, Ranskan, Italian ja Espanjan ym.kanssa. Eli miten heterogeenisista EU/EMU-maista voidaan tehdä homogeenisia - tasavertaisia jäsenmaita? Taitaa olla ratkaisematon funktio? Mielestäni Otto von Habssburg puhuu asiaa edellä Euroopan intregraatiosta ja ongelmista. Katso kommentti #5.yllä.

Etsiskelin netistä lisää mielenkiintoista materiaalia globaalisuus-keskusteluun ja tajusin, että globaalisuus on monitahoista ulottuvuudeltaan. Muutama näyte malliksi: (+ Googlesta lisää):(Vertaa kommentit 1 ja 2).

1) Kiertotalouteen globaalisopimus?
http://www.uusiouutiset.fi/kiertotalouteen-globaal...

2) Globaalisuus: Mitä se globaalisuus on?
- On ajan,liikkeen ja paikan globaalisuutta.
- On egoistista globaalisuutta.
- On altruistista globaalisuutta.

http://laitman.fi/3450/globaalisuus-mita-se-on

3) 11 Myyttiä globaalista nälästä:
http://fi.wfp.org/sites/default/files/fi/file/11_m...

4) Analyysitoimisto varoittaa/pelottelee globaalista romahduksesta: "Elämme kuplassa":
https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005136580.html

5) Kiinan pääministeri korostaa globalisaation hyödyttävän kaikkia:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005269429....

6) Globalisaation vaikutuksesta korkeasti koulutettujen palkat romahtavat:
https://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005339611....

Käyttäjän JuhoJoensuu kuva
Juho Joensuu

Kanssasi on miellyttävää keskustella näistä asioista. Ilmeisesti suhtaudut moneen asiaan minua kriittisemmin (tai ainakin kritisoit hieman eri näkökulmasta). Mutta pidän joka tapauksessa ajattelutavasta, että asioita pitää kysyä ja pohtia, eikä suinkaan pitää omaa näkemystä varmana totuutena.

Toivoisin, että minulla joskus olisi aikaa miettiä ja kirjoittaa perusteellisemminkin, koska hyvät vastakommentit terävöittävät aina omaakin ajattelua.

Esimerkiksi tällä hetkellä suhtaudun hyvin varauksella näihin uutisiin tekoälyn, robotiikan ja automaation aiheuttamista muutoksista. Sekä niihin, joissa näitä hehkutetaan että niihin, joissa nähdään kauhukuvat. On varmaa, että ne muuttavat työnjakoa ja esimerkiksi perustulon kaltainen ratkaisu on pakko synnyttää. Mutta edelleenkin ne ovat vain menetelmiä ja työkaluja. Uutisissa valitettavasti useimmiten toimittajat lainaavat jotain asiantuntijaa ('kaiken maailman dosenttia') kykenemättä lainkaan kritiikkiin tai analyysiin. Lopputulos on silloin yleensä hyvin mustavalkoinen.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#20. "...suhtaudun hyvin varauksellisesti näihin uutisiin tekoälyn, robotiikan ja automaation aiheuttamista muutoksista...mutta edelleenkin ne ovat vain menetelmiä ja työkaluja"....

Niitä ei koskaan saa päästää ihmisen yläpuolelle, koska ne ovat vain VÄLINEITÄ helpottamaan työtä. Toisaalta vaarana on vastuukysymykset ja lisääntyvä työttömyys. Robotteja ei saisi koskaan päästää yksinomaan päättämään mistään, vaikka ne kehittyisivätkin kuinka nerokkaiksi hyvänsä. Näinhän povataan tapahtuvaksi tieteisromaaneissa tulevaisuudessa. - Robotit johtavatkin ihmistä!

KYLLÄ "asioita pitää pohdiskella ja pohtia, eikä suinkaan pitää omaa näkemystä (besserwisserimäisesti) varmana totuutena." Tämä on monasti diktaattorimaisen johdon suurin virhe. Saattaa kuitenkin olla niin, että jonkun ajan kuluttua samainen työpaikan despootti ja luovuuden ja hengen pilaaaja ilmaisee esittämäsi parannusehdotuksen omanaan ja ottaa itselleen kaikki pisteet ja kehumiset "erittäin luovasta uudistuksestaan", sinut tietenkin unohtaen.

Urheilukielellä on sanoen: "On ihan sama kuka ne maalit tekee, kun voitto vain tulee kotiin?" Nykyaikainen johtaminen on me-henkistä yhteistyöverkostoitumista parhaimmillaan joka tasolla. Autoritaarisuus on toivottavasti historiaa. "Annetaan tuhansien kukkien kukkia." ---"Sama se minkä värinen kissa on, kunhan se vain pyytää hyvin hiiriä."

Yleensä hyvällä johtajalla on itseään pätevämmät alaiset. Lueppas kirja: Peter &Hull: Peterin Periaate.WSOY. Kirja oli 1970-luvun vaihteen bestseller maailmassa.

Kirja kertoo yleismaailmallisesta pätemätömyydestä hienoin kielikuvin ja esimerkein. Sopii nykyaikaankin kuin nenä päähän. Muun muassa pätemättömyysluokittelut jne., miten välttää joutumasta pätemättömyytensä tasolle. Huumoria tietenkin mausteena.

Toinen lukemisen arvoinen klasikkokirja on Erasmus Rotterdamilaisen "Tyhmyyden ylistys, Karisto. Lukunautinto sukupolvesta toiseen.

Hyvä lienee pohtia aina, mihin jollakin pohjimmiltaan pyritään - motiivit ja manipulaatioyrityksetkin. Ettei pureksimatta niellä kaikkea.Tehdään pirullisia kysymyksiä! V.A.Koskenniemi:"Tärkeintä ei ole vastaukset, vaan hyvät kysymykset."--- Virikkeeksi ja ärsykkeeksi ja katallysaattoreiksikin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#20. Tässä mielenkiintoinen blogiavaus: "Automaatio vs. työvoimapula" - hyviä näkökulmia tähänkin blogiin lisää soveltaen: Toteutuuko koneiden valtakausi joskus? Ja päättyykö ihmisten orjuuttaminen jopa ikävillä,vaarallisilla ja raskailla töillä robottien ja automatiikan ansiosta? Mitä työtä tilalle heidän työllistämisekseen? Kuinka käy toimistotyön jne? Vrt. kommentit...

http://tonipihkola.puheenvuoro.uusisuomi.fi/243277...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#20. Tulevaisuuden automatisoituvan robottiyhteiskunnan ongelma ei tule olemaan työvoimapula. Ongelmana tulee olemaan se, että mitä järkevää tekemistä keksitään niille tuhansille ja tuhansille ihmisille, joille ei enää ole automatisoituvassa robottiyhteiskunnassa töitä. Ja toisaalta, miten pystytään turvaamaan ja jakamaan heille riittävät toimeentuloresurssit. Siinä pari kovaa pohdittavaa poliitikoille ja päättäjille.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#20. Sixten Korkman: Globalisaatio koetuksella - Miten pärjää Suomi?

"Globalisaation häviäjistä täytyy pitää huolta, muuten syntyy katkeruutta ja vihamielisyyttä. Olisi optimistista uskoa globalisaation kovin valoisaan tulevaisuuteen."

https://yle.fi/uutiset/3-9887030

https://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/korkm...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

***Suomi pronssilla globalisaatiossa:
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/suomi-pronssill...

***HS:Globalisaatio vie työsi - joka neljäs työpaikka vaarassa:
http://www.tivi.fi/Kaikki_uutiset/hs-globalisaatio...

***Yritysjohtajien kuuma kysymys:Entä jos globalisaatio loppuu?
http://www.talouselama.fi/tebatti/yritysjohtajien-...

***Helsingin Sanomat - Globalisaatio:
https://www.hs.fi/aihe/globalisaatio

Käyttäjän paavonevalainen kuva
Paavo Nevalainen

Globalisaatio on talouden monokulttuuria ja yhden viljakasvin viljelyä, joka tekee yhteiskunnat (kunkin erikseen) hauraammiksi. Joku mainitsi luonnossa esiintyvien muutoksien peruuttamattomuuden. Noh, vaikka paluu takaisin suljettaisiin pois, ei globalisaatio välttämättä jää päälle. Haurastunut kulttuuri romahtaa helposti.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Omavaraisuus on tärkeä eikä kasvien ja eläinten geenimanipulointi ole pitemmän päälle varmaankaan terveellistä. Globalisaatio pyrkii keskitettyyn massatuotantoon ja luonnon raiskaamiseen. Myöhemmin sekä ihminen että luonto kärsivät seurauksista.

Toimituksen poiminnat