*

karikilpio

IMF: Suomen velkatilanne on teollisuusmaiden paras

Vaikka  Suomen valtion bruttovelka onkin ylittänyt EU:n vakausrajan 60 prosenttia, Suomi on paras vertailtaessa eri maiden nettovelkaantumista vuonna  2015 IMF:n  velkatilannetilastolla.

Nettovarallisuus on Suomessa plussalla, yli 50 prosenttia BKT:sta. Suomi on kehittyneiden maiden ykkönen. Seuraavina ovat Luxemburg ja Ruotsi.  Ihmettelen miksei Norjaa näkynyt tilastossa, koske se oli ykkönen  vuoden 2014 tilastossa, jossa Suomi oli vasta seitsemäs.

http://www.talouselama.fi/uutiset/vilkaisepa-tata-imf-n-uutta-kappyraa-j...

Aivan maailman paras Suomi ei kuitenkaan ole. Professori Roope Uusitalo muistuttaa , että maailman suuret öljymahdit  olivat Suomen edellä ja Norja ykkösenä niistäkin.

http://blog.hse-econ.fi/?p=6897

Koko maailman talouksien velkavuori kasvoi kaikkien aikojen ennätykseen - IMF soittaa jo hälytyskelloja.

Yhteenlaskettuna valtioilla, kotitalouksilla ja finanssialan ulkopuolisilla yrityksillä on IMF:n mukaan velkaa noin 152 biljoonaa dollaria eli  noin 135 tuhatta miljardia euroa. Velan kokonaismäärä vastaa 225 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.  Ulkomainen velkaantuminen on kaikkein pahinta kansantalouksille ja yrityksille.

Maailman markkinat ovat olleet jo pitkään hermoromahduksen partaalla ylivelkaantumisen johdosta. Tätä se virtuaalitalous, kerskakulutus ja elintasokilpa sekä kulutusoptimismi teettävät.

Katso Jan Hurrin alaspäin olevaa pyramidia  virtuaalirahojen ja reaalirahojen  mielettömästä kuplasuhteesta. Ei ihme, että globaali   likviteetti ja rahoitusjärjestelmä vaikuttaa epävakaalta.

http://www.iltasanomat.fi/taloussanomat/art-2000001673798.html

Saa nähdä milloin  virtuaaliset finanssi- ja talouskuplat puhkeavat Euroopassa ja maailmalla? Ei hyvältä näytä.  USA näyttää ottaneen Eurooppaa paremmin  finanssikriisin  läksyt huomioon.

 

SUOMEN valtion velkaantumistilanne velkakellon mukaan:  http://www.velkakello.fi

JÄLKIKÄTEISESTI LISÄTTY:

http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Tilastot

http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/Valtionvelan_tilastot (58281)

http://www.valtionvelka.fi/fi-FI/tilastot/Lainanotto/Nettolainanotto

https://www.veronmaksajat.fi/luvut/Tilastot/Julkinen-talous/Valtion-velka

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki/historiallisia-aikas... (10.7.2017)

Saa nähdä milloin EKP  ja Suomen pankit nostavat lainakorkojaan? Ylivelkaantuminen on monelle taloudelle paha riskitekijä  nykyaikana.

------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

PS. Suomen talouden nousulle on kuitenkin monia uhkatekijöitä.  Kansantalous voi olla hyvin turvattu, mutta kotitalouksilla on silti isot riskit mm. ylivelkaantumisen vuoksi.

Aina on muistettava , että Suomen nousu 1990-lamasta edellytti vaikeitakin päätöksiä. Joka ajalla on omat haasteensa ja ongelmansa, joista tulisi selviytyä kunnialla ja yhteisvastuullisesti konsensuksessa.

Tarkemmin: lue  kommentti # 104 lopussa.

--------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (104 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Velka on veli otettaessa, velipuoli makaettaessa. Mitä mieltä olette EU:n ja maailman hulvattomasta finanssi- ja talouspolitiikasta? Milloin pää ulee vetävän käteen virtuaalitaloudessa? Miten finanssihuijarit ja keskuspankit saataisiin kuriin?

Kannattaako EU/EMU:n mallioppilaan Suomenkaan paukutella henkseleitään? Mitä pitäisi holtittomalle tilastoväärentäjä-Kreikalle tehdä?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

No nyt euroaikana on ollut helppoa maksaa velat pois. Lisääkin uskaltaa tarvittaessa ottaa kun tietää ettei korot tulevaisuudessakaan heilu kuten pahimpina markka-aikoina. Se on mahdollistanut monenmoista tekemistä ja sitä kautta työllistämistä. Sellaisesta ei voinut markka-aikaan edes haaveilla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"No nyt euroaikana on ollut helppoa maksaa velat pois."

Ei ole Suomi maksanut velkojaan pois vaan kiskonut uutta velkaa kaksin käsin lisää. Euro on ollut turmiollinen suomalaisille jotka ruokaa jonottavat massatyöttömyyden riivatessa maata.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#. Suomen ruokajonoista vaietaan visusti ja toisaalta ongelmana on kaupoissa olevat vanhentuneen päivämäärän jälkeiset ruoka-ja ravintotuotteet samoinkin ravintoloiden ja ruokaloiden jäteruuat ja niiden hyödyntämiset mielekkäällä tavalla.

Ihmettelen itsekin, miksei Suomi ole maksanut negatiivisen koron aikaan velkojaan. Pelkkä syömävelka ei taloutta kohenna.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #8

"Ihmettelen itsekin, miksei Suomi ole maksanut negatiivisen koron aikaan velkojaan."

Luetaanpa uudestaan, olennainen kohta alleviivattuna: "Ihmettelen itsekin, miksei Suomi ole maksanut _negatiivisen_ koron aikaan velkojaan."

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #8

"Ihmettelen itsekin, miksei Suomi ole maksanut negatiivisen koron aikaan velkojaan. Pelkkä syömävelka ei taloutta kohenna."

Eihän silloin kannata velkaa maksaa jos velan korko on negatiivinen ja säästöjen korko myös.

Tilanne on hassu siinä mielessä että säästäjä saa maksaa pankille siitä että pankki pitää rahat tallessa ja pankki melkein maksaa siitä että joku haluaa ottaa velkaa, eli pankin rahaa säilytykseen.

Tilanne on lähes mielipuolinen sellaiselle joka on tottunut että talletuksista saa korko ja lainasta pitää maksaa, nyt on päinvastoin.

Näin siitä huolimatta ettei kukaan varmaan halua makuuttaa rahojaan tileilläm vaan mieluimmin sijoittavat ne ja hajoittavat sijoitukset ympäri maailman.

Joka tapauksessa, vaikka paljon puhutaan virtuaalirahasta, jokaisella lainaerällä on perijänsä, eli on olemassa lainan antajia, joilla on paljon rahaa pelissä ja tulossa, jos ihmiset, yritykset ja valtiot vain maksaisivat velkansa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #12

Oletteko kenties niitä ihmisiä, jotka eivät haluaisi maksaa velkojaan eikä korkojaan? Nehän eivät ole keneltään pois kuten pankkirosmot sanovat ryöstön jälkeen. Nehän on yhteisiä talletuksiamme vain.

Vai elääkö nykymaailma mielestänne kestämättömässä pilvi-ja virtuaalitalouden kuplassa, jota finasnssiauervaarat ja talousmafia johtavat pyramidi- ja ponzihuijauksellaan? Ja petkuttaa ja kusettaa hyvin taloutensa hoitavia jäsenmaita, niiden herkkäuskoisia , omanvoiton pyyhtiin sokaistuneita , tuuliviiripäättäjiä ja niiden kiukkuisia veronmaksajia minkä keskiävät.

Ja kiihkouskovaiset EUforiset euro- ja EMUmaanikot puolustavat näiden huijareiden EU/EMU/EKP-toimia vääräuskoisia "populisteja" ja EU:n ja EMUn vastustajia vastaan. Nationalismi ja kansallisaate on manattu pahimpaan helvettiin näiden maanikoiden toimesta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #39

"Vai elääkö nykymaailma mielestänne kestämättömässä pilvi-ja virtuaalitalouden kuplassa, jota finasnssiauervaarat ja talousmafia johtavat pyramidi- ja ponzihuijauksellaan?"

Samanlaisessa kuplassa kuin ne Suomalaiset jotka nykyään lankeavat netissä lainaa tarjoavien houkutuksiin ja ottavat lainaa vaikka eivät tarvisekaan ja ostavat sitten ties mitä, mitä eivät tarvitse. Sitten kun tulee lainan maksun aika, otetaan uusi laina toisesta verkkopankista jne.

Eiköhän se valtioiden lainanottofilosofia mene vähän samaa rataa. Onneksi meikäläistä ei tuollainen meno houkuta, eikä miellytä, vaikka tietenkin, kun kupla joskus puhkeaa, minäkin joudun maksumieheksi, vaikka en ole sitä kuplaa ollut koskaan puhaltamassa. Nytkin menee monen tonnin kattoremontti suoraan tililtä, eikä tule mieleenkään mitään lainaa ottaa, vaikka kuinka tyrkytettäisiin. Pitää sitten vyötä taas vähän kiristää.

"Ja petkuttaa ja kusettaa hyvin taloutensa hoitavia jäsenmaita, niiden herkkäuskoisia , omanvoiton pyyhtiin sokaistuneita , tuuliviiripäättäjiä ja niiden kiukkuisia veronmaksajia minkä keskiävät."

Onneksi Suomi ei ole tuollainen hyväuskoinen, taloutensa hyvin hoitanut hyväksikäytettävä, velkaa kun on vikka jänikset söis.

"Ja kiihkouskovaiset EUforiset euro- ja EMUmaanikot puolustavat näiden huijareiden EU/EMU/EKP-toimia vääräuskoisia "populisteja" ja EU:n ja EMUn vastustajia vastaan.

Minäkö kiihkouskovainen EUfoorinen EMUmaanikko? Ei vaan järkevän taloudpolitiikan puolestapuhja, aina vastustan kansallismielistä impivaaralaisuutta, niin taloudessa kuin muutenkin.

"Nationalismi ja kansallisaate on manattu pahimpaan helvettiin näiden maanikoiden toimesta."

Minne ne totisesti kuuluvatkin. Valitettavasti natsimielistä kansallisuusaatetta ei saatu Hitlerin mukana haudatuksi. :(

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #40

#.40. Mikä aate on sitten mielestäsi ylivertainen ja kannattamisen arvoinen em. kansalliskiihkoiluihin verrattuna? Kerro!

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #49

"#.40. Mikä aate on sitten mielestäsi ylivertainen ja kannattamisen arvoinen em. kansalliskiihkoiluihin verrattuna? Kerro!"

Hmm.

Enpä tiedä olisiko mitään aatetta, ne tahtoo olla kaikki aatteet vähän idealistisia, kun niiden tarkoitus on kuitenkin miellyttää kansaa ja äänestäjiä.

Näillä entisillä valtiovarainministeriön korkeilla virkamiehillä, niillä jotka on jo eläkkeellä ja uskaltavat puhua, Sailas ja kumppanit. Näillä on aika terveitä mielipiteitä ja myös riittävä kokemus, niin että niiden pitäisi tietää mistä puhuvat.

Enemmän siihen suuntaan pitäisi siis asioita ajaa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #51

#51. Totta. Heillä on riittävästi auktoriteettia, eikä tarvitse olla populisteja, vaan voivat jo sanoa suoraan lipomatta ilman sarvia ja hampaita, mitä ajattelevat maailman menoista. He ovat nousseet auktoriteettien asemaan. Kuten Sailas edellä. Muitakin löytyy rehellisesti puhumaan maan taloudesta. He kirjoittvat usein kolumneja ja pääkirjoituksia lehtiin tai antavat lausuntoja mussakin medioissa radiota ja TV:tä myöten. Heitä kuunnellaan ja heihin luotetaan. Pelurit ja oman edun tavoittelijat pois politiikasta!

Idealismit tai utopiat eivät elätä. Ne ovat illuusioita, toiveita ja haavekuvia tai johtamisstrategioitakin kuten uskonnotkin. Poliitikko on kuin joulupukki joka lupaa hyviä lahjoja ja sosiaalisia palkintoja äänestäjilleen. Pääasia, että tulee valituksi kansan kynttiläksi ja napinpainajaksi eduskuntaan. Teot ovat vähissä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #12

#12.Suomessa on myös ihmisiä, jotka eivät lyhennä ollenkaan lainaa , vaan maksavat pelkästään monivuotisesti korkoja. Entä sitten kun korot yllättäen nousevat? Kuinka heidän sitten käy?

Ja eletään kädestä suuhun säästyneillä rahoilla mielihalujen mukaisesti. Vertaa kommentti 9. alla.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#2. Mutta kiittävätkö seuraavat sukupolvet meitä ylivelkaannuttajia ja ympäristön saastuttajia? Se on ikävä perintö hoidettavaksi. Vai mitä?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Se on ikävä perintö hoidettavaksi. Vai mitä?"

Pitää muistaa että paitsi velat, myös niiden perintä periytyy seuraavalle sukupolvelle.

Jos siis meidän sukupolvemme jälkeläiset maksavat pois meidän velkojamme, tuskan hiki otsallaan, niin meidän sukupolvemme jälkeläisiä nekin ihmiset ovat jotka ne velat perivät ja omaan käyttöönsä ottavat.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #96

#96. Totta puhut - niin on! Kiroilevat meidän sukupolvea hunsvoteiksi.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Mutta onko euro ja EMU Suomelle kirosana vaiko Ihantola ja Eldorado?

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

# 3

Markka-aikaan verrattuna se on ollut kansalaiselle huomattavan suuri parannus ja sitä kautta suuri mahdollistaja erilaisiin valintoihin jotka joskus ns 'oman valuuttapolitiikan' aikaan olivat täysin mahdottomia.

Silloin kuulemma kansalaiset saivat itse päättää asioistaan. Noita aikoja eläneet tietävät asiat paremmin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#4. Nyt euroaikainen hemmoteltu sukupolvi tahtoo pilata taloutensa "mulle heti kaikki" - tyylillään. Ei eletä tarkasti ja pitkäjänteisesti tulojen ja resurssien mukaisesti, vaan heti otetaan jättivelat, hankitaan yhdellä kertaa elintasokilpailun ja kerskakulutuksen innoittamana ylimitoitettu pankkilaina, rakennetaan pari/kolmesataa neliöinen luxus-omakotitalo, siihen hankitaan muodinmukaiset huonekalut, pihasuunnittelu, pari autoa ja muskelivene pihaan niin kuin äveriäämmällä naapurillakin on, ja tehdään kalliita ulkomaan matkoja, kunnes pankin "labradorinnoutaja" tulee karhuamaan saataviaan ja konkurssi kolkuttaa ovella. Pahimmassa tapauksessa työttömyys, sairaus ja avioero ovat vielä kylkiäisenä. Tällaisia ne ovat pahimmillaan ne iskän ja äidin kullanmurut ja "prinsessat ja prinssit" ovat ahneuksissaan.

Sitä saa mitä tilaa. Ja elämä on pilalla. Tietenkin tämä on vain ääriesimerkki, miten ei pitäisi elää.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #9

Vielä kun kerrot, mitä ihmettä tällä vuodatuksella on tekemistä valuuttapolitiikan kanssa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #13

#13. Paljonkin tavallisen nykypolven silmissä, luullaan että ylivelkaantunut euroaika on valuuttapolitiikassakin yhtä ruusuista autuutta ja "me hyödymme vain siitä" verrattuna markka-aikaan. Mutta Suomen pankkikin on kovasti huolestunut nykymenosta ja kotitalouksien velkaantumisesta, muttei silti omasta valuutta -ym.politiikastaan.

Toisaata talouskasvu näyttää kiihtyvän nyt euroalueella ja Suomen talous hyötyy euroalueen talouden vahvistumisesta kelluvan euron vanavedessä.

HESARI: Euroaluen talouskasvu kiihtyi edelleen kevään lopussa- Se tietää hyvää Suomen taloudelle.

http://www.hs.fi/talous/art-2000005310290.html

http://www.hs.fi/talous/art-2000005312085.html

Onko Sipilän hallituskin onnistunut talouspolitiikassaan? ELI KIKYssä?

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #16

"...ja Suomen talous hyötyy euroalueen talouden vahvistumisesta kelluvan euron vanavedessä."

Jaha, siis Suomen talous hyötyy kelluvasta Eurosta, mutta Suomen taloudelle olisi haittaa omasta kelluvasta valuutasta? Mielenkiintoinen logiikka.

Mitenkäs muuten, mikä onkaan Suomen painoarvo Eurossa? Montako prosenttia? Ihan vaan siltä varalta, että joskus asymmetrisen sokin seurauksena Suomen ja muun Euroalueen taloudet menevät eri suuntiin? Mikä on silloin kelluvan Euron vaikutus? Esimerkiksi linkkaamasi Hesarin eilinen juttu voi auttaa vastauksen pähkäilemisessä.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #19

"Mitenkäs muuten, mikä onkaan Suomen painoarvo Eurossa? Montako prosenttia? "

Kuvitellaanko ehkä että Suomen painoarvo nousisi kahdesta prossasta sataan prossaan, jos Suomi eroaisi EU:sta ja eurosta.

Väärä kuvitelnma.

Suomen painoarvo putoaisi siinä vaiheessa olemattomiin, ei edes nollaa prosenttia.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #20

Vihavainen on varmasti huomannut, etten ole sanallakaan maininnut EU:ta, vaan kommentoinut ainoastaan valuuttakurssien logiikkaa ja Euroa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #22

Pydän anteeksi kaikkia väärinkäsityksiäni.

Mutta puhuit ainakin Suomen painoarvosta eurossa ja halusin kiinnittää huomin siihen ettei markka suinkaan parantaisi Suomen painoarvoa missään maailmankolkassa, vaan päinvastoin tuhoaisi senkin vähän mitä vielä on.

Uppoavan valuutan maalla ei ole taloudellista painoarvoa.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen Vastaus kommenttiin #25

Markkaan Suomen painoarvo olisi 100%.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #27

"Markkaan Suomen painoarvo olisi 100%."

Sinun silmissäsi ehkä, mutta kuka muu laittaisi omaisuutensa kiinni uppoavaan valuuttaan.

Uppoava valuutta tarkoittaa sitä että jos tänään säästät 100 euroa, niin sitten kuin sen rahan tarvitsisit jonkun asian hankkimiseen, et saakkaan sillä sitä asiaa, vaan vain puolet siitä mitä olisit saanut jos olisit heti sen hankkinut.

Uppoava valuutta tarkoittaa sitä että kaikki rahat pitää panna heti menemään, jos niillä rahoilla aikoo jotain saadakin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #33

Uppoava valuutta voi olla inflatoorinenkin kuten hyperinflaatiossa Saksalla ja Unkarilla maailmansotien vaikutuksesta.

Hyperinflaatio - Wikipedia

https://fi.wikipedia.org/wiki/Hyperinflaatio

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #25

No hyvä, otetaanpa rautakankea rahapolitiikan perusteista. Yksinkertaistaen, valuuttakurssi heijastelee kansantalouden tilaa. Kun taloudessa menee hyvin, valuuttakurssi vahvistuu (mikä heikentää ulkoista kilpailukykyä). Kun taloudessa menee huonosti, valuuttakurssi heikkenee (mikä parantaa ulkoista kilpailukykyä).

Euron kurssi määräytyy euroalueen maiden koolla painotetun keskiarvon (painoarvojen) mukaisesti. Suomen BKT on noin 2% euroalueen BKT:sta, mikä tahtoo sanoa, että Suomen taloustilanteen vaikutus (painoarvo) Euron kurssiin on noin 2%, ja kurssi määräytyy 98 -prosenttisesti muiden euroalueen maiden taloustilanteen mukaisesti.

Kaikki on hyvin, niin kauan kuin taloustilanne on kaikissa maissa samanlainen. Ongelmiin joudutaan siinä vaiheessa kun euroalueen maat ovat syystä tai toisesta erilaisessa taloustilanteessa, jolloin osa saa "ansiotonta" hyötyä oman taloutensa tilaan nähden liian heikosta valuuttakurssista, kun taas osa kärsii oman taloutensa tilaan nähden liian vahvasta valuuttakurssista.

Kun valuuttakurssi ei jousta, pitäisi palkkojen joustaa. Kun palkat eivät jousta (muuta kuin ylöspäin), työllisyys joustaa.

Uskallanpa veikata, että aika harva tälläkin palstalla eurojäsenyyden autuutta fantsutteleva kuuluu siihen porukkaan, jonka henkilökohtainen työllisyys on saanut joustaa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #29

#29. Hyvä oppitunti meille kaikille maallikoille. Kiitos! Vastaapa voiko EKP tehdä euroa/EMUa koskevan ulkoisen devalvaation vai ei? Eli parantaa EMU:n vientikykyä? Ymmärsinkö oikein? Sisäsäistä devalvaatiota EKP kyllä harjoittaa jäsenmaihin etenkin EMU:ssa. Onko näin?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #25

Onko Venäjän rupla, Japanin jeni, USA:n dollari, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kruunut, Englannin punta ja Kiinan yuan/renminhi sekä EU/EMU:n euro uppoavia vai "pinnalla" pysyviä valuuttoja? - Entäs Sveitsin frangi?

Turha väitellä Saksan tai Suomen markasta, mutta kumpaakin kaivataan joissakin piireissä, joissakin ei. Elämä ei ole staattista vaan dynaamista ja ajan arvojen armoilla. Sillä mennään. Meidän on tyytyminen siihen, mitä päättäjät "suuressa tai pienessä" viisaudessaan päättävät. Mielipiteitä ja kritiikkiä tosin sallitaan, se kuuluu demokratiaan, mutta ei totalitarismiin eikä diktatuuriin. Kumpaanko demokratiavajeinen ja valuvikainen EU/EMU/EKP pyrkii mielestänne pohjimmiltaan?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #41

"Onko Venäjän rupla, Japanin jeni, USA:n dollari, Norjan, Ruotsin ja Tanskan kruunut, Englannin punta ja Kiinan yuan/renminhi sekä EU/EMU:n euro uppoavia vai "pinnalla" pysyviä valuuttoja? - Entäs Sveitsin frangi?"

Suomen markkaa fantsuttelevat pyrkivät ikuisesti uppoavaan valuuttaan, mikä pitää kilpailukykyä koko ajan yllä ja joka mahdollistaa joka vuosi astronomiset palkankorotukset. Mutta markkafantsuttelijat eivät lainkaan ajattele laukkaavaa inflaatiota, eikä talloetusten katoavaa ostovoimaa.

Käytännössä valuutat eivät kuitenkaan toimi kuten fantsuttelijat tahtovat, vaan niiden arvot nousee ja laskee. Se mikä laskee, tulee takaisin ylös, paitsi Venäjän Rupla ja Italian liira, joka muös oli aikanaan tuollainen markka-fantsuttelijoiden ihannoima ikuisesti uppoava valuutta.

Onko ikuisesti uppoava rupla tuonut venäjälle ikuisen talousnousun. Tai toiko ikuisesti uppoava liira aikanaan italialaisille onnen ja autuuden?

Ei tuonut. Markka.afantsuttelu on unta ja toive ajattelua.

===========

Sveitsin frangi on Sveitsin taloudelle ikuinen ongelma. Sveitsiläiset kun hoitavat talouttaan oikein, päinvastoin kuin muut Euroopan maat, jotka hoitavat talouttaan väärin ja miten sattuu.

Koska muut Euroopan maat hoitavat talouttaan väärin ja miten sattuu, muilla Euroopan valuutoilla on ikuinen tarve heikentyä Sveitsin frangia vastaan. Tätä vastaan Sveitsi joutuu tappelemaan kaikilla taloutensa aseilla. Sveitsi joutuu tukemaan muita valuuttoja ostamalla niitä, jotta Frangin arvo ei nousisi käsittämättömiin lukemiin.

Sveitsille olisi totinen helpotus ottaa euro käyttöön, kaikki sen ongelmat katoaisivat.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #43

"Suomen markkaa fantsuttelevat pyrkivät ikuisesti uppoavaan valuuttaan, mikä pitää kilpailukykyä koko ajan yllä ja joka mahdollistaa joka vuosi astronomiset palkankorotukset."

Sovittaisiinko Vihavainen, että lopetat suoranaisen valehtelun, ja sanojen laittamisen toisten suuhun. Vaihtoehtoisesti, etsi nyt vaikka ensi alkuun väitteidesi tueksi muutama sellainen "markkafantsuttelijoiden" kommentti, jossa haikaillaan ikuisesti heikkenevän valuutan perään.

Kas kun sillä kelluvalla (huom. kelluvalla, johon siis kuuluu sekä heikkeneminen, että vahvistuminen) valuutalla on noususuhdanteessakin oma roolinsa ylikuumenemisen hillitsemisessä.

Suomen EMU-ajan talouskehitys on suorastaan malliesimerkki siitä, miten väärälle tasolle asettuva valuuttakurssi on aiheuttanut ongelmia kumpaankin suuntaan. Kiitos aiemman (osin myös Suomelle "liian alhaisen" valuuttakurssin aiheuttaman) ylikuumenemisen, on Suomen sopeutumistarve ollut suurempi. Suomen tapauksessa valuuttakurssi, eivätkä palkat kuitenkaan jousta alaspäin, joten viimeiseksi väyläksi jää työllisyys.

Kiva kaikille niille, jotka hyötyivät ylikuumenemisesta ja sen kohottamista palkoista, mutta eivät ole menettäneet töitään pitkän laskukauden aikana. Ei niin kiva niille, jotka eivät koskaan ehtineet ulosmitata omaa osuuttaan, mutta maksavat kuitenkin laskua työttömyyden kautta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #45

"Vaihtoehtoisesti, etsi nyt vaikka ensi alkuun väitteidesi tueksi muutama sellainen "markkafantsuttelijoiden" kommentti, jossa haikaillaan ikuisesti heikkenevän valuutan perään."

Yleisenä perusteluna oman valuutan autuudesta mainitaan aina devalvaation, tai valuutan arvon alaspäin kelluttamisen tai uppoamisen edut. Vain hyvin harvoin mainitaan ylikuumenemisen hillintä, mikä tapahtuisi jos valuutan arvo joskus kasvaisi, Itseasiassa näin tämän perustelun nyt ensimmäistä kertaa.

Suomen markasta puhuttaessa valuutan arvon nousu on kyllä teoriaa tai utopiaa, sillä markan historian aikana sitä on tuskin koskaan tapahtunut, toisin kuin miten on asia Ruotsin kruunun kohdalla. Tämä johtunee siitä että Ruotsissa on erilaiset työmarkkinat kuin Suomessa. Ruotsissa ei työtä ole ylihinnoiteltu joten kruunun arvo on voinut välillä nousta, mikä olisi ollut Suomen oloissa mahdotonta.

Toki, silloin kun Suomi markka- aikana koko ajan devalvoi, tämä vaikutti Ruoitsiinkin, jonka oli oman kilpailukykynsä säilyttämiseksi Suomeen nähden pakko reagoida.

Nyt, euro- aikana, Ruotsi on ollut turvassa tältä Suomen devalvaatio- innolta ja niinpä Ruotsin kruunukin on säilyttänyt arvonsa, eikä ole menettänyt sitä. Siitä Ruotsalaisten pitäisi ymmärtää kiittää euroa ja Suomen liittymistä euroon.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi Vastaus kommenttiin #46

Niin että Suomen markka ei ole koskaan vahvistunut, mutta siitä huolimatta sitä on säännöllisesti jouduttu devalvoimaan? Nyt alkaa mennä jo sellaisen talousteorian puolelle, että on pakko nostaa kädet pystyyn.

p.s. katso esim. Autio, J. (1992) Valuuttakurssit Suomessa 1864-1991. Katsaus ja tilastosarjat, Suomen Pankin keskustelualoitteita 1/1992.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #54

"p.s. katso esim. Autio, J. (1992) Valuuttakurssit Suomessa 1864-1991. Katsaus ja tilastosarjat, Suomen Pankin keskustelualoitteita 1/1992."

Olisikohan sitten vähän joskus revalvoitu, noususuhdanteessa, joskus silloin konsensuksen jälkimainingeissa. Kikyä sanottiin silloin konsensuspolitiikaksi. Myöhemmin konsensus kirottiin ja kuopattiin, vaikka se oli hyvin menestyksekäs vaihe Suomen taloushistoriassa.

Enimmäkseen kuitenkin devalvoitiin, sen minä muistan varmasti, kun joka vuosi asuntojen hinnat joko karkasi käsistä, tai sitten kun sai asunnon sai jotenkin hankittua, sen arvo nousi, kun taas velan merkitys pieneni joka vuosi vaikka ei olisi sitä lyhennetty.

Nyt euroaikana velka ei enää lyhene lyhentämättä, mutta eipähän ole kovat korotkaan.

Asuntoja ei enää kannata keinottelumielessä ostaa velaksi, kun niiden arvo ei juurikaan nouse, eikä velka pienene inflaation ja rahan arvon lakun myötä, kuten markka- aikana aina tapahtui. Ei se yksi pieni revalvaatio noususuhdanteessa sitä tilannetta miksikään muuttanut.

Parempi olisi ollut kun ei olisi revalvoitu eikä devalvoitu.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #56

TÄSSÄ Kaikille luettavaksi Suomen markan historialliset valuuttamuutokset vuodesta 1860-2002 loppuvaiheineen , ettei kenenkään tarvitse spekuloida ja väitellä - linkki Wikipediasta: Olkaa hyvät!

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_markka

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #64

"Olkaa hyvät!"

Laitanpa tähän selvennykseksi vähän otteita tuosta kirjoituksesta ja markan historiasta sotein jälkeiseltä ajalta, revalvointeineen ja devalvointeineen.

Ote 1.

Toisen maailmansodan aikana ja sen jälkeen markka kärsi jälleen kovasta inflaatiosta. Vuosina 1945–1947 markka myös devalvoitiin useita kertoja, samoin jälleen vuonna 1957. Niinpä 1950-luvulla markan arvo oli enää vajaa sadasosa siitä, mikä se oli ollut ennen ensimmäistä maailmansotaa.

Ote 2.

Uudenvuodenpäivänä 1946 valtio otti kansalaisiltaan pakkolainaa setelinleikkauksella, jossa liikkeellä olevien 500, 1 000 ja 5 000 markan seteleiden arvot puolitettiin kertarysäyksellä. Setelit oli leikattava keskeltä kahtia. Vasen puolisko oli käypää rahaa, mutta puolesta arvosta. Oikea puolisko oli toimitettava pankkien kautta valtiolle pakkolainaksi.[15]

Ote 3.

Vuonna 1957 suoritettiin kuitenkin devalvaatio, jossa markan arvoa muutettiin yli 30 prosenttia; tämän devalvaation jälkeen dollari vastasi 321 Suomen markkaa, kun se sitä ennen oli vastannut 231 markkaa.[9]

Ote 4.

Vuonna 1962 säädettiin uusi rahalaki, joka tuli voimaan seuraavan vuoden alussa. Tällöin toteutettiin rahauudistus, jonka jälkeen uusi markka vastasi sataa vanhaa markkaa ja uusi penni yhtä vanhaa markkaa.

Ote 5.

Vuonna 1967 devalvaatiossa markan kansainvälistä arvoa alennettiin noin kolmasosa entisestään. Bretton Woodsin kultakanta lakkasi vuonna 1971 ja markka sidottiin epävirallisesti valuuttakoriin 1973, mutta devalvoitiin silti kolme kertaa vuosien 1977 ja 1978 välillä, ja vielä kerran 1982. Moni on syyttänyt devalvaatioista paperiteollisuutta, joka sai niiden avulla vientitulojaan nostettua.

Ote 6.

Suomen talous vahvistui 80-luvulla. Ulkomaisen pääoman vapauttaminen johti rahamäärän voimakkaaseen kasvuun, ja ylikuumenemista hillittiin parilla minirevalvaatiolla. Markka revalvoitiin 1 % maaliskuussa 1984 ja 4 % maaliskuussa 1989. Vuosikymmenen loppua kutsuttiin vahvan markan politiikan ajaksi, mikä johti markan arvon kytkemiseen ecuun korkealla arvolla.

Ote 7.

Vuonna 1991 markka sidottiin Euroopan valuuttayksikkö ecuun, mutta jouduttiin parin kuukauden sisään irrottamaan jälleen yhdellä 12 prosentin devalvaatiolla.

Ote 8.

Markka kellutettiin taas 1992 ja se liittyi Euroopan valuuttajärjestelmään 1996.

Ote 9.

1. tammikuuta 1999 Suomen markka liittyi Euroopan unionin yhteisvaluutta euroon ja lakkasi siten käytännössä olemasta itsenäisenä valuuttana. Markan muuntokerroin on 1 euro = 5,94573 markkaa.[16] Markkamääräisistä seteleistä ja kolikoista luovuttiin kuitenkin virallisesti vasta 28. helmikuuta 2002, joten markkojen ja eurojen yhteiskäytön aika kesti vuoden 2002 alusta lukien kaksi kuukautta.

Huh Huh.

Onhan tuo markan aika ollut kovaa aikaa ja ja hurjaa rallia ja kyllä minun muistikuvani siitä ajalta näyttävät tuon mukaan paikkansapitäviltä.

Ellei olisi päästy liittymään euroon, sama hurja devalvaatioralli olisi varmasti jatkunut Suomen markan osalta, vaikka naapurimaidemme valuutat ovat hyvin säilyttäneet arvonsa euroon nähden.

Suomen ei siis missään tapauksessa kannata miettiä oman rahan käyttöönottoa, niinkauan kuin eurossa on vain mahdollista olla.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #66

Rahan kiertokululla ja voimassaololla on monta ylä- ja alamäkeä historialliaista tilanteista riippuen. Jälkihistoria ja ns.jälkiviisaus todistaa, oliko euroon liittyminen Suomelle hyvä vai huono asia, miten ja miksi.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #69

Emme voi tällä hetkellä jälkiviisastella tulevista tapahtumista, joista emme mitään tiedä. Tähän mennessä euro on toiminut mallikkaasti ja kriiseistä on selvitty. Markka- aikaanhan kriiseseistä ei selviydytty ja markka menetti arvoaan.

Tulevaisuudesta emme tiedä, mitä vain voi tapahtua erilaisista syistä joita emme myöskään tiedä.

Jälkiviisastelun aika tulevista tapahtumista on vasta sitten kun ne asiat on ensin tapahtuneet.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #71

#71. Mitä eroa on ulkoisella devvalvaatiolla sisäisellä devalvaatiolla ja fiskaalisella devalvaatiolla? Voiko Eu/EKP devalvoida kelluvaa euroa koskaan?
Liittyykö kilpailukykysopimus sisäiseen devalvaatioon eli onko Kiky yhtä kuin sisäinen devalvaatio?

Mitä kilpailukykysopimus tarkoittaa?

Korjaako sisäinen devalvaatio koskaan EKP:n ongelmia? Muodostaako euroalue EMU optimaalista valuutta-aluetta? Miksi työllisyys ei siälly EKP:n tehtäviin kuten USA:ssa työllisyys on keskuspankki Fedin keskeinen alue?

Oliko euro jo viallinen valuutta syntyessään? Eli oliko poliittinen euro hirveä virhe vai hyvä ratkaisu EMU:lle?

Mikä on kansallisvaltion suhteen paha EU-ongelma?

Devalvaatio - Wikipedia. Ja sen vaikutuksista ja eri muodosta:
https://fi.wikipedia.org/wiki/Devalvaatio

HS:Sisäinen devalvaatio ottaa palkansaajilta ja antaa yrityksille:
http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002890105.html

Fiskaalisen devalvaation dynaamisista vaikutuksista:
https://www.eurojatalous.fi/fi/2015/artikkelit/fis... (Mikä ero sisäisellä/fiskaalisella devaalvatiolla?)

Sisäinen devalvaatio ei korjaa euron ja EKP:n ongelmia.Onko näin? (OTA GOOGLE)
https://vastavalkea.fi/2015/08/22/sisainen-devalva... ongelmia (Mikko Elo)

https://vastavalkea.fi/2015/06/30/euro-on-ollut-hi... (Mikko ELO)

EU:sta tullut velka-ja työttömyysunioni (Mikko Elo)
https://vastavalkea.fi/2016/02/07/eurosta-tullut-v...

EURO jo syntyessään viallinen /(Mikko Elo)
https://vastavalkea.fi/2016/08/14/euro-jo-vialline...

SE on EU-kansallisuusongelma vai onko?

https://vastavalkea.fi/2017/07/07/se-eu-ongelma

OLIKO iso virhe vai iso autuus tämä Suomen €uroon meneminen?

Oletteko näistä kriittisistä linkeistä samaa vai eri mieltä?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #43

#43.Sveitsin keskuspankilla ongelma: mitä tehdä ylimääräisellä 750 miljardilla dollarilla:

http://www.talouselama.fi/uutiset/wsj-rikkaan-svei...

Käyttäjän MauriLindgren kuva
Mauri Lindgren Vastaus kommenttiin #22

Valuuttakurssien logiikalla on selitettävlssä myös Sveitsin kansallispankin 2017 toisen neljänneksen 7mrd sfr tappiosaldo.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #19

Demarit (Lipponen) ja Kokoomus (Niinistö) päättivät "suuressa viisaudessaan" , että Suomelle on enemmän hyötyä kelluvasta eurosta kuin devalvaatioiden ja oman valuuttapolitiikan kelluvasta markasta. Nyt EU/EMU/EKP:ssä Suomen on tyytyminen vain sisäiseen devalvaatioon EKP:nkään pystymättä ulkoiseen devalvaatioon heterogeenisessa ja monen kehän ja kerroksen ja kriisimaan EMU:ssa.

Muistin virkistämiseksi EMU-PÄÄTÖS VUONNA 1998 Ketä puolesta, kuka vastaan?

http://www.youtube.com/watch?v=PwEbyUactDE

Näillä mennään, mutta minne?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #19

Kuka nyt on väittänyt, ettei Suomella olisi ollut markan loppuaikana kelluava valuutta? Pikemminkin Koiviston konklaavin vahvan markan politiikka ja osin revalvoitukin markkakin oli typeryys ja kohtalokasta 1990- luvun vaihteen Suomen talouspolitiikalle konkursseineen, suurtyöttömyyksineeen ja itsemurhineen. Taidat olla satusetä ja puhut muunnettua totuutta?

Kokoomuksen Käteinen ja Stuppihan ne puhuivat euron autuudesta ja hyötymisestä: "Me hyödytään tästä." Et sili viisii.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #50

"Kokoomuksen Käteinen ja Stuppihan ne puhuivat euron autuudesta ja hyötymisestä: "Me hyödytään tästä." Et sili viisii."

Niinkun hyvin tiedät, en ole fanittanut koskaan Käteistä enkä Stuppia, vaan aina täälläkin pistin niitä matalaksi. ;)

Mutta kyllähän eurosta on kovasti ollu hyötyä. Markasta oli pelkästään haittaa ja siitä olisi ollut haittaa edelleen, jos markassa oltais pysytty.

Suomi ei olisi pystynyt Ruotsin, Tanskan ja Norjan tavoin säilyttämään valuuttansa arvoa, vaan alaspäin oltaisiin menty ja lujaa vauhtua. Nyt ollaan silti pinnalla vielä, vaikka onkin tuota velkaa, mutta ei se euron syytä ole, vaan se on politiikan syy.

Miten muuten olisi mahtanut käydä sen lainan ottamisen kanssa, jos olisi ollut se uppoava markka- valuutta?

Siinä olisi käynyt niin ettei kukaan olisi Suomelle lainaa myöntänyt markoissa, siis uppoavassa valuutassa, paitsi kovilla koroilla tietenkin.

Lainaa olisi kuitenkin tässä suhdanteessa jouduttu ottamaan ja sitä olisi otettu euroissa, kun siinä on ne matalat korotkin ja euroissa sitä lainaa olisi annettu, kun tiedetään ettei arvo laske.

No, miten olisi käynyt velalle kun markka olisi uponnut. Velka nousisi joka kerta kun markka uppoaa. Varmaan velkaa olisi yhtä paljon kuin nyt.

Jos taas lainaa oltaisiin otettu korkean koron markalla, niin korkoja olisi pitänyt maksaa jo saman verran kun lainaa olisi otettu.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #53

#53. "Asiantuntijoitakin" tuossa asiasssa on moneen junaan ja tutkimukseen, kuka milläkin motivaatiolla ja kenen palkkaamana. Markan ja euron rahalla kun saa niin monenlaista tarkoitushakuista lausuntoa, tutkimusta ja gallupia tilaajasta riippuen.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #65

Juu, kyllä sitä on hyvin vaikeata ymmärtää että jotkut asiantuntijat sortuvat antamaan täysin populistisia lausuntoja jotka on täysin päättömiä. Kyllä se kovasti panee miettimään että mitkä mahtaa olla motiivit ja kuka niistä lausunnoista heille oikein maksaa.

Kun katselee tuota historiallista markan devalvotumisrallia, niin ei kyllä kenellekään pitäisi olla epäselvää, ei maallikolle eikä asiantuntijalle, kumpi on Suomelle valuuttana parempi, devalvoituva markka, vaiko vakaa euro.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #19

#19. Voiko EU/EKP ulkoisesti devalvoida euro vai onko se mahdottomuus? Silloinhan euroalueen maiden eli EMU-maiden talous lähtisi vetämään paremmin ja talous rullaaamaan. Miten kävisi keskus- ja liikepankkien?

Ilmeisesti liikepankit menettäisivät tulojaan. Suomi ja Kreikka ovat esimerkkejä sisäisetä devalvaatiosta. Suomessa sitä nimitetään kilpailukykysopimukseksi.

Kuten kaikki tietävät, €uro on poliittinen ja kelluva valuutta. Sitä ei tarvitse eikä voida devalvoida, vaan se devalvoituu ihan itsekseen. JOs talous heikkenee, niin joudutaan laskemaan korkoja, joka puolestaan karkottaa euroon sijoittajat ja se laskee euron kurssia. Onko näin?

Tässä €uron kurssisuhde dollariin malliksi:

https://www.ecb.europa.eu/stats/exchange/eurofxref...

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #92

"Onko näin?"

En tiedä maailmassa yhtään valuuttaa joka ei haluaisi että sen arvo laskee, jotta kilpailukyky paranisi. Kuka voittaa devalvaatiokilpailussa? ei kukaan? Se on täysin holtitonta hullun hommaa, hölmöä jopa hölmöläisille.

Valuutoista pitäisi mahdollisimman nopeaan tahtiin luopua ja siirtyä yhteisvaluuttaan. Tavallaan dollari, punta ja saksan markka ovat joskus olleetkin ikäänkuin yhteisvaluuttoja, valuuttoja joita pidettiin luotettavina kaupankäynnin kannalta. Ne eoivät kuitenkaan ole koskaan olleet tarpeeksi luotettavia, pitäisi saada parempi arvon mitta aikaiseksi, sellainen johon voidaan todella luottaa, joka ei revalvoidu eikä devalvoidu, kuten kansalliset valuutat valitettavasti tekevät.

Euro voisi olla sellaisen luotettavan kansainvälisen valuutan hyvä alku.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #94

"Euro voisi olla sellaisen luotettavan kansainvälisen valuutan hyvä alku"

MUTTA hyväksyisivätkö esimerkiksi BRICS-maat sitä omaksi valuutakseen+
Eli Brasilia, Venäjä, Intia, Kiina ja Etelä-AFrikka. Taikka Norja, Ruotsi ja Tanska. Tai Britannia ja Sveitsi. Taikka €uroon kuulumattomat Euroopan maat. Haluaisivatko ne luopua vapaaehtoisesti omasta, rakkaasta valuutastaan ja liittyä kriisiytyneeseen €uroon? En usko tällä syömisellä.

Tarkoitatko koko maailman totaalista yhteisvaltiota - globaalia valtiota. Ihmiskuntapolitiikkaako? Maailman yhteisunionivaltio Tellusko? Utopiaa ehkä vai toivottavaa tulevaisuutta joskus?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #99

"Tarkoitatko koko maailman totaalista yhteisvaltiota - globaalia valtiota."

Mieluimmin luopuisin koko "valtio" käsityksestä, sen nykyisessä merkityksessä ja pohtisin globaalin maapallon hallitsemista kokonaisuutena. Toki maapallolla voisi olla erilaisia alueita, itsenäisiä ja vähemmän itsenäisiä ja erillisiä valuuttoja, jos joku alue haluaisi sellaista valuuttaa keskinäisessä kanssakäymisessään käyttää.

En siis tarkoita mitään pakkokeinoja, eikä siitä sillä tavalla mitään tuliskaan.

Pikemminkin niin että yhteisvaluutta olisi kaikkien yhteinen valuutta jota voi käyttää jos haluaa, jos jonkin alueen valuutta kelpaa kaupankäyntiin ja palkanmaksuun, niin siitä vain. Yhteisvaluutta olisi vain sellainen valuutta joka olisi käytettävissä silloin kun tarvitaan kaupanteossa valuuttaa jonka arvo ei muutu mielivaltaisesti ja arvaamattomasti, sen arvo voisi määräytyä muihin valuuttoihin vaikkapa nähden vaikkapa jonkin matemaattisen kaavan perusteella.

Se olisi sitten kunkin alueen oma asia ottaisiko se yhteisvaluutan ainoaksi valuutakseen, vai haluaisiko käyttää rinnalla "omaa" valuuttaa.

Jos Norja, Sveitsi, Pohjois-korea tai joku muu maantieteellinen alue haluaisi säilyttää oman valuuttansa ja muunnella sen arvoa halujensa mukaan, niin se olisi niiden oma asia. Kansainväliset aupat tehtäisiin kuitenkin todennäköisimmin yhteisvaluutalla.

=========

Muistaakseni tieteiskirjailija Isaac Asimov oli pohtinut tällaisia kysymmyksiä jo aikoja sitten ja oli luonut fantasiamaailman jossa tämäntapainen järjestelmä oli voimassa. Ei se ongelmatonta ollut, ei Asimovin fantasioissakaan.

Käyttäjän mikasatta kuva
Mika Sarivaara-Satta

Mieluummin maksaisin korkeampaa korkoa kohtuullisesta asuntolainasta markoilla, kuin matalaa korkoa massiivisesta asuntolainasta euroilla.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#6. Ruotsin vakava asuntolainakuplatilanne voi heijastua pian Suomeenkin varoitellaan talousuutisissa. Vrt. kommentit 14 ja 18.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#6. Ruotsin vakava asuntolainakuplatilanne voi heijastua pian Suomeenkin varoitellaan talousuutisissa. Etenkin kun korot joskus nousevat ja velanmaksu vaikeutuu. Onko maksukykyä myös silloin?

Ruotsi haluaa ylikuumentuneet asuntomarkkinat kuriin tiukentamalla kiinteistövälitysyhtiöiden valvontaa ja hinnoittelua:

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsi-haluaa-asu...

Ruotsin asuntokulpasta voi tulla suomalaisen asuntovelallisen ongelma:

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ruotsin-asuntok...

VRT: kommentti 18.

https://www.vuokraturva.fi/uutiset/helsingin-sanom...

Käyttäjän tomiketola kuva
Tomi Ketola

# 6

Kuinka paljon korkeampia korkoja mielestäsi suomalaisten pitäisi maksaa jotta olosi olisi parempi?
Toisaalta kuinka paljon asuntojen arvon pitäisi laskea ja mistä omistajien kannattaisi hakea maksumiestä tappioilleen?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Toisaalta kuinka paljon asuntojen arvon pitäisi laskea ja mistä omistajien kannattaisi hakea maksumiestä tappioilleen?"

Asuntojen arvo ei voi laskea jos ei tehdä kunnon kikyjä, tai jos niitä asuntoja ei voi teettää ulkomaalaisella halpatyövoimalla.

Sijoitusomistajien tappioita ei kannata murehtia. Se on niille vain ylimääräistä rahaa, mille niillä ei ole ollut mitään käyttöä.

Kyllähän se niitä omistajia pirusti harmittaa, muttei niiden sen takia tartte näläkää nähärä, eikä ryysyissä kuukia, eikä huonolla autolla ajaa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #38

Taajamissa asuntojen hinnat on nostettu sisäpiirikeinottelijoiden toimesta pilviin ja maaseudulta viety pois palvelut väärällä kunta ja sosiaalipolitiikalla. Suomen kunnat eivät ole tasa-arvoisia toisiinsa verrattuina. Onko se oikein - hyväksytkö tällaista eriarvoistuspolitiikan eli ns. kaupungistamispolitiikan seurauksena? Toisalta maaseutu autioituu periferiaksi EU/euro- ym.vihreiden lomaparatiisiksi kaikenmaailman luonnonsuojelukikkoineen.

Mistä maaltapako johtuu? Ketkä ovat sen kummisetiä ja -tätejä? SDP:Kö ja Kokoomusko ja Vihreätkö vai vasemmistoliitto?

Pitäisikö koko Suomi pitää asuttuna vai ei?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #42

"Pitäisikö koko Suomi pitää asuttuna vai ei?"

Hyvä kysymys.

Toisaalta maaseutu pitäisi pitää asuttuna, mutta toisaalta siihen tähtäävät poliittiset toimet hidastavat koko maan talouden kehittymistä, sillä yritykset pyrkivät luonnostaan keskittymään ruuhka-alueille, koska siellä on kumminkin enemmän työvoimaa mistä valita, vaikka työttömyysprosentti sinänsä on pienempi kuin maalla.

Maaseudulle yritysten pitäisi houkutella työvoimaa kaupungeista, mikä voi olla vaikea temppu.

Toki maaseudullakin on mahdollista menestyä, se on nähty, jos siihen on tahtoa, mutta jos tahtoa ei ole, ei sille oikein mitään voi.

Tietenkin voisi kehittää jotain vippaskonsteja. Maaseudulle oma raha, jota sitten devalvoitaisiin kilpailukyvyn säilyttämiseksi. :) Mutta en minä sellaista kannata.

En minä tiedä mitä pitäisi tehdä.

Luulisin että kun maaseutu on riittävästi tyhjennyt ja kaupunkiseudut ruuhkaantuneet, maaseutu voi alkaa uudelleen kiinnostamaan sekä yrityksiä että niissä työskenteleviä työläisiä.

Toivottavasti.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #44

Lomailu ja paluu juurilleen ja turismi lienevät yksi varteenotettava tapa maasudun elinkeinoen elvyttämiseen samoin kuin etätyöskentely nykyisin tietokone- jne välinein. Mutta kyllä maataloutta ja metsänhoitoakin on tuettava jo omavaraisuusmielessä. Onhan puu ja metsäteollisuus olleet aina Suomen vihreä vientikultaa. Lupaavia , harvinaisia malmiesiintymiäkin on löydytty vastikään.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Blogista:
"Saa nähdä milloin virtuaaliset finanssi- ja talouskuplat puhkeavat Euroopassa ja maailmalla?"

Uskon, että suhteellisen pian ja että se alkaa jostakin 'pienestä', jota ei huomata korjata/suhmuroida ajoissa. Tarkoitan, että pienikin halkeama padossa on pahasta ja pientä halkeamaa ei aina huomata (ajoissa).

Henry

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#7. Näin se mahdollisesti tapahtuu eli EU/EMU/EURO-asialle vihkiytyneet eivät huomaa asiaa, ennen kuin on jo liian myöhästä toimia tehokkaasti. "Pato murtuu" ja finanssikupla puhkeaa ikävin seurauksin ja ehkäpä seuraamuksinkin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Näin voi tapahtua, mutta se ei ole mitenkään eurosta riippuva asia, vaan se tapahtuu kaikilla valuutta-alueilla, rupla- alueella, kruunu- alueilla, punta-, dollari ja jenialueilla, se tapahtuisi myös markka- alueella jos sellainen olisi.

Näitä kuplia tulee markkinavoimien vaikutuksesta, eli kaikkien taloudellisten toimijoiden yhteisvaikutuksesta. Kun näitä yksityisiä erillisiä maskkinavoimia, kuten kuluttajien käytöstä, ei voi mitenkään hallita, näitä kuplia tulee ja niitä puhkeaa hallitsemattomalla tavalla.

Toisaalta siitä valitetaan kun niitä on, mutta jos markkinavoimia, mm. kuluttajia, pyrittäisiin jotenkin hallitsemaan, siitä syntyisi vielä kovempi huuto ja meteli.

Niin että näillä on mentävä ja kuplat on vain kestettävä, jos asioita ei haluta muuttaa.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Viimeinen talouskupla puhkesi sillä tavalla kun miljoonat amerikkalaiset asunnon ostajat eivät pystyneetkään maksamaan pois ottamiaan velkoja ja ilmeni että velkojat olivat jakautuneet ympäri maailmaa.

Esimerkki
Kun amerikkalainen asuntovelallinen ei maksanut velkojaan, niin joku Norjalainen kunta joutui vaikeuksiin, kun kunnan virkamiehet olivat tehneet sijoituksia rahoista joita kunta ei halunnut juuri sillä hetkellä itse käyttää.

Samoin monia rahoituslaitoksia olisi uhannut konkurssi, elleivät euromaat ja IMF olisi tulleet väliin, kun Kreikka ei pystynyt maksamaan velkojaan, kun se ei saanut enää vapailta markkinoilta lisää rahaa entisten velkojen maksuun.

Miksi valtiot toimivat näin? Miksi valtiot rahoittavat toimintaansa ottamalla velkaa enemmän kuin mitä niillä on lainan takaisinmaksukykyä? Luulisi että talouden vakauden sääilyttäminen olisi valtioiden tärkeimpiä tehtäviä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#15. Sama asuntolainakupla näyttää vaivaavan myös Ruotsiakin ja heijastuu korkopeloissa Suomeenkin. VRT: kommentti 14. Onko kaikki EU/EMU-kriisit keskuspankkien syytä?

HS: Vuokrien ikuinen nousu huolestuttaa ekonomistia. Missä vuokrakatto?

https://yle.fi/uutiset/3-9755559

Keinotellaanko vuokra-asunnoilla?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Pitäisikö vastuuta korostaa EMUa kehitettäessä vai suostuisitteko yhteisvastuuseen ja muidenkin maiden velkojen ja kuprujen maksumieheksi vai ette? Moraalikadon vaara on ilmeinen finanssipelien riivaamassa maailmassa.

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240625-...

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

Vahvistuva euro tulee tekemään huonoa Suomen viennille, paperikoneita pysäytellään ja Ruotsi saa taas lisätilauksia.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Näinhän siinä saattaa käydä. €uro on vahvimmillaan yli kahteen vuoteen. Euron dollarikursssi on vahvistunut lyhyessä ajassa 10 prosenttia. Se satuttaa vientiyrityksiä ja hyödyttää matkailijoita. Euro on noussut yli 1.18 dollarin, mikä oli korkein noteeraus yli kahteen vuoteen. (HS)'

Hesari: €uron dollarikurssi vahvistui 10 prosenttia:

http://www.hs.fi/talous/art-2000005312085.html

http://www.hs.fi/aihe/euro

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Finanssikriisin ennustanut rahastonhoitaja varoittaa Euroopan ongelmista- "Ette seuranneet Yhdysvaltojen esimerkkiä":

http://www.talouselama.fi/uutiset/finanssikriisin-...

Onko Eurooppa lukenut finsnssikriisin opettamat läksyt Yhdysvaltoja huonommin ja toistaa yhä ahneesti ja holtittomattomasti väärää, mafiamaista talouspolitiikkaansa? Siksikö jäsenmaat kärsivät?

Mitä kertoo Brexit pohjimmiltaan EU/EMU/EKP:sta?

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"IMF: Suomen velkatilanne on teollisuusmaiden paras"

Tämä on ilahduttava uutinen, muttta toivottavasti vasemmisto ei riehaannu "jakovarasta" ja ryhdy sitä ulosmittaamaan. Nyt kun pörssiyhtiöiden johtajat ovat kunnostautuneet mulle-mulle -palkkapolitiikallaan, on koossa ainekset kunnon työmarkkinarähinälle.

Mitään jakovaraa ei ole, sillä tässäkin keskustelussa mainitut kuplat saattavat puhjeta yllättäen ja syöstä finanssimarkkinat taas kerran kaaokseen - silloin alhaiset korot ovat muisto vain.

Olisi siis viisasta lyhennetää velkaa eli varautua tuleviin ongelmiin. Tämä on tosin aivan vierasta ajattelua reippaasti velkaa ottaville sukupolville, jotka elävät kuin viimeistä päivää pyrkiessään toteuttamaan suuret asuntohaaveensa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#28. ..."toivottavasti vasemmisto ei riehaannu "jakovarasta" ja ryhdy sitä ulosmittaamaan"... Huoli on todellinen esimerkiksi tulevissa tulopolittisissa neuvotteluissa syksyllä jne...Malttia tarvitaan.

Vasemmisto elää pitkälti kädestä suuhun politiikalla siipeillen ja pyrkii heti ulosmittaamaan hetkellisetkin nousut ja elpymiset ajattelemattakaan pitkäjänteisesti, että pahojenkin päivien varalle pitää varata rahoitusta, liikkumavaraa ja investointimahdollisuuksia.

Siksi vasemmistoa kutsutaankin verottaja/jakopuolueiksi luuloteltuine ja pysyvine ja saavuttuine etuineen , vaikka valtion kakun koko eli BKT sanelee ja määrää jaettavan rahamäärän, palkat ja hyvinvointipalvelukset jne.

Työn tekemisen ja teettämisen pitää kannattaa ja elättää Suomessakin.

Onko Suomella siten nytkään kykyä ja malttia vaurastua kestävämpään kehitykseen? Tasapuolisuutta, kohtuutta ja oikeudenmmukaisuutta tarvitaan toki jakopolitiikassakin. Ahnehtinen on pahe eikä hyve.

Käyttäjän TomiSolakivi kuva
Tomi Solakivi

"...pahojenkin päivien varalle pitää varata rahoitusta, liikkumavaraa ja investointimahdollisuuksia."

Varmaan juuri tästä syystä silloin kun Pihlannon ja Kilpiön vastuulliset sukupolvet olivat työelämässä kerättiin suuret puskurit tulevaa eläke- ja hoivamenopommia varten.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#31.TS. Kiitos! Kyllä vastuullisia sukupolvia tarvitaan nyt ja tulevaisuudessakin, mikäli Suomi haluaa pysyä hyvinvointivaltiona ja mallimaana muille valtioille.
Tuhlaaja-poikamentaliteetti ei lyö leiville. Se on tosi!

Mutta aina tarvitaan hedelmällistä, kansainvälistä yhteistyötä muiden maiden kanssa. Se on välttämättömyys ja pohjoisen Suomen etu.

MUTTA mitä mieltä olet nykyisestä palkkapolitiikasta. HS: Johtajapalkat yhä kauemmas muista.

Isojen pörssiyhtiöiden toimitusjohtajien työstään saamat kokonaiskorvaukset karkaavat yhä kauemmas suomalisten keskipalkoista. Johtajan peruspalkka, rahabonukset, osakeppalkkiot ja lisäeläkemaksut olivat vuonna 2016 keskimäärin kaksi miljoonaa euroa. Viime vuonna johtajan ansio vastasi 47 työntekijän palkkaa. Voiko joku olla noin paljon parempi kuin joku toinen? Vuonna 2010 korvaus oli 36-kertainen, kertoo Hesarin selvitys. Härskiä!

HS:Johtajien palkat uuteen ennätykseen: Mikä olisi oikeus ja kohtuus? Hyväksytkö tätä kvartaalitalouden yletöntä ahnehtimista?

http://www.hs.fi/talous/art-2000005312283.html

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

#31
Taisi tulla sikaarinpurijoiden vastaisku.

Käyttäjän Lokari kuva
Pekka Pihlanto

"Onko Suomella siten nytkään kykyä ja malttia vaurastua kestävämpään kehitykseen? Tasapuolisuutta, kohtuutta ja oikeudenmmukaisuutta tarvitaan toki jakopolitiikassakin. Ahnehtinen on pahe eikä hyve."

Tätä voidaan hyvällä syyllä kysyä. Ahneus on liike-elämässä aikoja sitten sivuuttanut kohtuullisuuden periaatteen. Liiketaloustieteessä puhuttiin jo vuosikymmeniä sitten paitsi voiton maksimoinnista, myös kohtuullisen voiton tavoittelusta eli satisfioinnista.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#31. HEHHEH. Luulo kun ei ole tiedon väärtti, Tomi! Asiaa voidaan ajatella monesta näkökulmasta olemattakaan mitään kapitalisteja. On oltava suu säkkiä myötenkin. Ei suuret tulot vaan pienet menot pitävät talouden kurissa, vakaana ja tasapainossa kotitaloudessakin. Paljon on turhaa mitä ei aineeellisilta ja aineettomilta tarvita markkinoilta ja kaupoista.

Kyllä jokainen on pitkälti oman onnensa seppä, olipa kyse taloudesta, urheilusta tai ihmissuhteistakin. Sitä saa mitä tilaa. Ponnisteluja tarvitaan. Raha ei puussa kasva eikä ponnistelematta leipä suuhun lennä eikä kultamitaleita voiteta! Ihmissuhteitakin pitää vaalia. Elämme tärkeiden valintojen ja itsekieltäymyksien maailmassa. Turhuuden ja humpuukin turuilla.

"Syö säästäen savea, sanoi sammakko pojalleen, "sillä maailman sivu on pitkä ja louhikkoinenkin."

MUTTA kukin taplatkoon tyylillään! Käymään vaan tänne on tultu eikä elämään! Niinkö?

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"MUTTA kukin taplatkoon tyylillään!"

Tämä ei koske hallituksia, jotka taaplaa meirän rahoilla.

Tietenkin voisi kuvitella että hallitus toteuttaa kansan tahtoa pullistelemalla ja törsäilemällä ja pröystäilemällä ulkomailta lainattua rahalla.

Mutta ei se minun tahtoni ole, vaikka se olisi kansan tahto.

Minulla on oikeus olla eri mieltä kuin mitä kaikki muut ja haukkua hallituksen talouspolitiikkaa.

Eikä minun ole pakko kunnioittaa kansan tahtoa, eikä nöyristellä kansan tahdon edessä, niinkuin hallitus tekee ........ kun en ole ehdokkaanakaan :)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#37. Näinhän se on. Jokaisella meistä on Suomessa perustuslain 12 pykälän mukaan sanan- ja julkinen mielipiteenvapaus. Perustuslain 29 pykälän mukaan toimii kansanedustajat äänestäjistään riippumattomasti eli ns. imperatiivisen mandaatin turvin ja mukaisesti.Se tarkoittaa sitä, etteivät kansanedustajat valtakirjan saatuaan ole tilivelvollisia äänestäjilleen antamistaan vaalilupauksista. Ikävä kyllä. Tämä on valtiosääntöoikeudellinen totuus asiasta. Harva sitä käytännössä ymmärtää.

PL 29§. Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset. (Kysymys: koskeeko se myös puoluekuriakin?)

Perustuslain 30 pykälä koskee kansaedustajan koskemattomuutta. Kansanedustajaa ei saa estää hoitamasta edustajantointaan. Puhutaan ns.parlamentaarisesta koskemattomuudesta.
Kansanedustajaa ei saa asettaa syytteeseen eikä hänen vapauttaan riistää hänen valtiopäivillä lausumiensa mielipiteiden tai asian käsittelyssä noudattamansa menettelyn vuoksi, ellei eduskunta ole siihen suostunut päätöksellä, jota vähintään viisi kuudesosaa annetuista äänistä on kannattanut.

Kansanedustajan pidättämisestä ja vangitsemisesta on heti ilmoitettava eduskunnan puhemiehelle. Kansanedustajaa ei saa ilman eduskunnan suostumusta pidättää tai vangita ennen oikeudenkäynnin alkamista, ellei häntä painavista syistä epäillä syylliseksi rikokseen,josta säädetty lievin rangaistus on vähintään kuusi kuukautta vankeutta.

Eli kansanedustajalla on melkoiset oikeusturvat ja erioikeudet politiikan teossaan ja velvollisuudetkin melko ympäripyöreät ja tulkinnalliset.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #47

"Eli kansanedustaajalla on melkoiset oikeusturvat ja erioikeudet politiikan teossaan ja velvollisuudetkin melko ympäripyöreät ja tulkinnalliset."

Puolueiden, politikkojen ja kansanedustajien "kärkihanke" on menestyä kahden vuoden päästä vaaleissa ja jos se edellyttää verojen alentamista ja etujen myöntämistä kansalaisille, niin tehdään, vaikka velanotto lisääntysi ja valtio velkaantuisi.

Tätä se politiikka nimittäin on. Sitä se oli Kraikassa ja sitä se on meilläkin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #48

Juuri tätä se on tuo politiikka. Ensin oma etu, sitten puoleen/AY-liikkeen etu, tai EU:n etu ja viho viimeisenä Suomen etu. Niin meillä kuin EU:ssa ja Kreikassakin. Vaalikeskeinen ajattelu kärkihankkeena populistisin syötein! Siksi puhunkin poukkoilun politiikasta. Ahneus johtaa maailmaa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #48

#48. Pitäisikö nyt lisätä presidentin valtaoikeukia huonojen hallitusten kaatamiseksi , vai onko siinä riskinä vahvan presidentin kekkosmaisuus esteenä? Mitä pitäisi tehdä hallitusvastuun kohentamiseksi? Onko nykyinen oppositio vastaan hallituskaan mielekästä valtiotalouden hoitoa?

Niinistö on toki yrittänyt ottaa osaa vallan julkisuuteen melko hyvin lausunnoin. Osin kompastellenkin mm. PS-asiassa joidenkin mielestä.

Yleensähän yhteispelilla, talkoohengessä ja yhteisvastuulla kaikki onnistuu paremmin kuin keskeisellä kilpalaulannalla, haastamisella tai ristiriitoja lietsomalla ja turhilla välikysymysmenettelyillä? Onko tämä demokratian heikkoutta vai toimivuutta parhaimmillaan? Onko nykyinen pääministerijohtoisuus hyvä asia?

Pelkisteän: toimiiko parlamentarismi hyvin vai huonosti Suomessa? EU:han se on parlamentarismin irvikuva demokratiavajeineeen ja valuvikoineen ja sovittujen sääntöjen noudattamatta jättämisineen sekä jäsenmaiden eriarvoistamisineen etenkin EMU:ssa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Talouden hyvinvointi ja urheilun tulos-ja ennätyskunto on vaikea saavuttaa, mutta helppoja menettää ponnistelematta ja ilman kurinalaisuutta.

Oli mitä tahansa, valtion talouden hoitaminen on paljon monimutkaisempaa ja monista tekijöistä riippuvaisempaa kuin yritysten ja kotitalouksien. Politiikan teko "häiritsee" mielekästä ja kestävää kansantalouden hoitoa ja kehitystä eriävine intresseineen, etupiireineen ja mielipiteineen arvomaailmoista riippuen.

Jatkuva vaalikeskeinen ajattelu ja poukkoileva valtapeli ovat yhteiskunnan toimintaa kalvavia syöpiä. Budjetoinnissa päästään harvoin kestävään ja pitkäjänteiseen toimintaan. Tämä on sitä edustusdemokratiaa. Kansa saa sellaiset kunnan valtuutetut ja kansanedustajat kuin se äänillään ansaitsee.
Ja pulinat pois!

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola

Ei näitä velkoja ole koskaan tarkoituskaan maksaa pois. Ne ovat vain numeroita taseessa, joista kukaan ei välitä mitään. EKP on luvannut turvata euron tulevaisuuden kaikin mahdollisin keinoin, joten miksi jäsenvaltiot välittäisivät asiasta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ei näitä velkoja ole koskaan tarkoituskaan maksaa pois."

Jos olisit lainannut valtiolle rahaa, ostanut esim. valtion obligaatioita, mitä kukaan järkevä yksityinen ihminen ei tietenkään nykyään tee, mutta jos näinolisi, niin etkö vaatisi saamisiasi valtiolta?

Kyllä vaatisit, ja niin tekevät kaikki muutkin valtion velkojat.

Sinulle velkojana, tai muille velkojille, on turha lähteä selittelemään ettei näitä velkoja ole koskaan tarkoitus maksaa takaisin. Velkojat vievät vaateensa oikeuteen, eikä valtio voi rikkoa itse säätämiään lakeja vastaan, tai tietysti voisi, mutta jos se niin tekisi, ei se voisi muiltakaan vaatia lain noudattamista.

Valtio siis maksaa lainat takaisin tunnollisesti, ottamalla aina uutta lainaa, niin kauan kuin se lainaa saa jostakin. Joskus tulee seinä eteen, kun valtio ei enää saa markkinoilta uutta lainaa vanhojen lainojensa maksuun.

Niin kävi Kreikalle. Kreikka olisi joutunut selvitystilaan ja koko kansainvälinen rahoitusjärjestelmä olisi voinut puhjeta kuin ilmapallo, elleivät euromaat ja IMF olsi tulleet väliin.

Tilanne oli sikäli tulenarka että jos rahoitusjärjestelmä olisi romahtanut, kukaan ei kenties olisi enää antanut muille Euroopan maille, kuten Suomelle, lisää velkaa, jolla ne olisivat voineet maksaa pois vanhoja velkojaan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#70. Suomen Pankin erittelyä Valtion velanosuuksien suhteesta BKT:hen (10.7.2017):

- Ulkomainen velka (pahin)
- Suomen Pankin luotot valtiolle
- Muu kotimainen velka
- Velkasitoumukset

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankk...

HUOM! Leipätekstiin lisätty muutakin tilastotietoa valtionveloista!

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola

EKP ostaa lainat pois jälkimarkkinoilta taattuaan sitä ennen tasaiset korkotulot.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #76

#76. Suomen Pankki omistaa jo viidesosan Suomen valtionvelasta - ei juuri auta budjettia YM... Googlesta:

https://m.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-pankki-omi...

SP-Kuviopankki:

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola Vastaus kommenttiin #77

Joo minä ajattelin enemmän Kreikan lainoja. Suomen lainoista taitaa saada aika huonon koron verrattuna Kreikkaan. EKP takaa käytännössä taatun voiton Kreikan lainoista, vaikka riski lainoissa on täysi nolla. Toki sama odottaa Suomeakin ennen pitkää.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #76

#76. EKP ostaa lainoja pois... ym. elvytystoimia ja inflaation/deflaation torjuntaa eri tavoin. Toimiiko EKP oikein?

http://www.hs.fi/talous/art-2000005111434.html

EKP:n osto-ohjelma laajentuu yrityslainoihin:

https://www.eurojatalous.fi/fi/2016/4/ekp-n-ostooh...

Käyttäjän raimoylinen kuva
Raimo Ylinen

"Niin kävi Kreikalle. Kreikka olisi joutunut selvitystilaan ja koko kansainvälinen rahoitusjärjestelmä olisi voinut puhjeta kuin ilmapallo, elleivät euromaat ja IMF olsi tulleet väliin."

Miten valtio voi joutua selvitystilaan? Annetaanko velat anteeksi vai tuleeko ulosottomies valtion omaisuuden kimppuun? Ei taida olla tähän tilanteeseen sopivia lakipykäliä, joten ainoa keino on ilmeisesti jonkinlainen kiristys.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ei taida olla tähän tilanteeseen sopivia lakipykäliä, joten ainoa keino on ilmeisesti jonkinlainen kiristys."

Jos ei ole rahaa, ei sitä sitten voi saada kiristämällä eikä ryöstämälläkään.
Euroopan pankeilta ainakin olisivat rahkeet loppuneet periä velkojaan Kreikalta, vaikka Kreikalla olisi rahaa ollutkin. Pankeilla ei ole armeijaa eikä panssarivaunuja, eikä ohjuksia, mutta Kreikalla on.

EU ja IMF ovat eri asemassa velkojina kuin pankit. Näiden velkojien ei tarvitse pelätä Kreikan asevoimia, kun itsellä on paljon vahvempi arsenaali takana. Muttei näidenkään velkojien kannata panna Kreikkaa lihoiksi, vaan kannattaa yrittää pitää Kreikan talous pystyssä ja mahdollisesti elvyttää sitä ja estää kreikkalaisia tuhlaamasta rahojaan ja tärväämästä itse talouttaan. Sillä tavalla EU ja IMF voivat saada vähän korkorahoja ja ehkä loppujen lopuksi vähän kuoletusmaksuja. Muussa tapauksessa, jos Kreikka olisi romahtanut, seurauksena humanitäärinen katastrofi, Kreikka olisi ollut vielä suurempi kuluerä kuin mitä se nyt on.

EU ja IMF ovat kiristämällä koettaneet saada Kreikkaa hoitamaan talouttaan paremmin, joskin näiden velkojien osalta näyttää nyt olevan erimielisyyttä siitä mitä se asioiden parempi hoito olisi.

PS.

Kreikan lainojen osalta todettakoon vielä se että eiväthän IMF ja Euromaat toki ole niitä Kreikan lainoja itselleen lunastaneet, ovat vain taanneet niille lainanantajille jotka lainat on myöntäneet, että saavat rahansa takaisin, jos ei Kreikalta, niin sitten IMF- maiden ja Euromaiden veronmaksajilta. Yrittävät nyt sitten kiristää ja sumplia Kreikan asioita niin että kreikkalaiset itse pystyisivät pulittamaan mahdollisimman suuren osan veloistaan.

Siitä ei siis missään tapauksessa ole kyse etteikö velkoja pitäisi maksaa takaisin, vaikka nobelisti mitä väittää. Nobelisti taitaa olla vähän sekaisin päästään.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#.79. Katso kommenttia 88. alla.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#78. #79. "Miten valtio voi joutua selvitystilaan, ja voiko valtio joutua konkurssiin?"

Tähän antaa hyvän vastuksen professori Sixten Korkman kirjassaan "EURO valuutta ilman valtiota" luvussa "Ennakoimattomat ongelmat" sivuilla 65-71.

"Suvereeni valtio ei voi yrityksen tavoin joutua konkurssiin - ei ole lainsäädäntöä valtion selvitystilan järjestämiseksi (vaikka sellaisen luomisesta on käyty kansainvälistä keskustelua). Käytännössä on kyse "hallitsemattomasta" velanhoidon lopettamisesta tai "velkajärjestelyistä" velkojien kanssa sopien (usein IMF:n myötävaikutuksella)." (s.66/alaviite)

"Umpikujaan ajautuneen valtion kohdalla ainoa ratkaisu on velan vähentäminen sitä riittävästi leikkaamalla tai korkoa kohtuullistamalla. Tämä voi tapahtua joko velallisen yksipuolisella irtisanomisella sitoumuksistaan tai velkojien kanssa tehdyllä sopimuksella. Velkojat voivat olla sopuun halukkaita, jos sopimusteitse arvioidaan saatavan takaisin enemmän kuin sopimuksesta kieltäytymällä. Velallisvaltion intressi o, että se ei tule pitkäksi aikaa suljetuksi ulos lainamarkkinoilta... Valtion velkakriisi on rahaliiton ominaispiirre, joka ei koske samalla tavalla oman keskuspankin omaavia ja omassa valuutassa liikkeeseen laskettavia maita...jne" (ss.66-68)...

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Pari huomiota. Devalvaatiossa tapahtuu aina tulonsiirto palkansaajalta pääomalle. Devalvaatioon ajaudutaan mikäli kilpailukykyä on rapautettu ylisuurilla palkankorotuksilla, mutta myös vientiteollisuuden tuotteiden tuotekehittelyn laiminlynneillä ja juuri tähän jälkimäiseen Suomen vientiteollisuus on syyllistynyt, kilpailukykyä ollaan haettu helpoimpaa ratkaisua käyttäen, ollaan haettu kilpailukykyä devalvaatioiden kautta.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"kilpailukykyä ollaan haettu helpoimpaa ratkaisua käyttäen, ollaan haettu kilpailukykyä devalvaatioiden kautta."

Vai onko se niin päin että kun kilpailukyky on ensin menetetty, myöntämällä neuvotteluissa liian suuria palkankorotuksia, ollaan sitten vetelät housuissa oltu pakotettuja niihin devalvaatioihin.

Toisaalta, hyvä puoli niissä tiukoissa palkkaneuvotteluissa on siinä, että kun voittoja ei voi kiskoa sen rupusakin, eli työläisten, selkänahasta, on sitten ihan pakko yrittää kehittää sitä voittoa tehostamalla, mikä valitettavan usein tarkoittaa sitä että pärjätään pienemmällä työvoimalla ja osa siitä lisää palkkaa vonkuvasta rupusakista saa sitten lähteä.

Tällaista tämä on, eikä se kai voi muunlaista olla. :)

Se on jokapauksessa hyvä että siitä devalvaatiokurimuksesta ollaan oltu irti nyt jonkin aikaa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#81. Vertaa edellä kommenttia 83. devalvaatiolajeista jne spekulaatioista!

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#.80 Vertaa eri devalvaatiomuotoja ym. kommentissa 83. yllä

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

Suomen vientiteollisuus on syyllitynyt vakaviin virheisiin, niin oman taloutensa kuin suomenkin talouden kannalta.

Virheitä ei voi välttää jos jotain tekee.

Vientialoijen taloudenpidossa on kuitenkin sellainen etu valtion taloudenpitoon nähden, että ne pahimmat mokaajat jäävät vähitellen kilpailun kautta syrjään ja menestyjät jää jäljelle.

Näin vientiteollisuus uudistaa itseään koko ajan, siis jatkuvasti, nyt ja tulevaisuudessa, kun taas valtiovalta jatkaa toilailuaan, kun ei ole kilpailijaa joka syrjäyttäisi ja vaaleilla valitaan aina vain pahempia toilailijoita.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#87. Elämme dynaanisessa ja hektisessä ajassa - kehitys joko edistyy tai taantuu, mutta muuttuu aina johonkin suuntaan markkinavoimien ja valtioiden ja niissä toimivien ihmisten vaikutuksesta. On oltava aina ajan hermolla.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Näin vientiteollisuus uudistaa itseään koko ajan, siis jatkuvasti"

Niin uudistaa, mutta lähinnä Suomen rajojen ulkopuolella. Omalla valuutalla saisimme kilpailukykyä ja vientiteollisuutta voisi rakentaa Suomeenkin.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen Vastaus kommenttiin #95

"Niin uudistaa, mutta lähinnä Suomen rajojen ulkopuolella. Omalla valuutalla saisimme kilpailukykyä ja vientiteollisuutta voisi rakentaa Suomeenkin."

Älä viitsi naurattaa Jarmo.

Kuka ulkomaalainen tai kotimainen sijoittaja viitsisi operoida uppoavalla valuutalla, Suomessa tai maailmalla, jos tarjolla olisi vakaampia valuuttavaihtoehtoja.

Käyttäjän tampere515 kuva
Jarmo Makkonen

"Tilastokeskuksen tietojen mukaan suomalaiset yritykset harjoittivat liiketoimintaa 4870 tytäryhtiöissä 121 maassa vuonna 2014. Henkilöstön määrällä mitattuna tytäryhtiötoiminta ulkomailla keskittyi Eurooppaan ja Aasiaan. Henkilöstöä oli ulkomailla yhteensä vajaat 511 000 henkilöä, joista vajaa puolet työskenteli EU-maissa ja vajaa neljännes Aasiassa ja Oseaniassa."

http://www.stat.fi/til/stu/2014/stu_2014_2016-05-2...

Toinen asia on että koko tehdas on siirretty ulkomaille esimerkiksi Puolaan jossa käytetään valuuttana złotya ja Suomeen jää vain omistus. Ruotsiin on myös siirretty tehtaita Suomesta ja paperikoneita raahataan sinne paraikaa, Suomi on kohta museo.

Käyttäjän artoartovihavainen kuva
Arto Vihavainen

"Ruotsiin on myös siirretty tehtaita Suomesta ja paperikoneita raahataan sinne paraikaa, Suomi on kohta museo."

Jonnekin kai ne vanhentuneet paperitehtaat pitää kuskata, jos Suomessa niillä ei kannata enää paperia tehdä. Suomeen on kuitenkin tulossa parempaa tekniikkaa ja ihan uusia tuotteita varten tehtyä.

Siinä on se kilpailukyvyttömyyden yksi hyvistä puolista. On pakko kehittää uutta tuotetta ja uutta tekniikkaa, kun vanhoilla tuotteilla ja tekniikoilla ei enää voi tehdä rahaa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Eikö Suomi osaa pitää riittävästi puoliaan ja kiinni kansallisomaisuudestaan?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#103. Suomen talouden nousulle on monia uhkatekijöitä. Vaikka kansantalous voi olla turvattu, voi kotitalouksilla olla isot riskit siitä huolimatta esimerkiksi ylivelkaantumisen vuoksi. Miten ne pitäisi pystyä hoitamaan asallisesti ja Suomen parhaaksi?

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240350-...

https://yle.fi/uutiset/3-9730138

TOISAALTA Suomen nousu 1990-luvun lamssta edellytti vaikeitakin päätöksiä:

http://finlande.fr/public/default.aspx?contentid=2...

Suomen menestyminen edellyttää, miten hyvin päättäjämme pystyvät selviytymään sisä- ja ulkopolittisista haasteista sekä EU/EMU-Suomen kulttuuriinkin liittyvistä ongelmista ja kriiseistä. Suomi ei ole oma saareke, vaan olemme riippuvaisia monista huomioitavista kehitys- ja muutostekijöistä. Politiikan tulee olla luovaa ja dynaamista.

Eli Suomella tulee olla malttia vaurastua ja kykyä pystyä vastaamaan järkevästi ajan sanelemiin monimuotoisiin haasteisiin. Laakereille emme voi jäädä milloinkaan lepäämään. Aina tarvitaan kansallista talkoohenkeä.

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset