karikilpio

Suomen talouden nousulle monia uhkatekijöitä

Suomen talous on nyt julistettu tervehtyneeksi taantumasta. Käännettä parempaan selitetään kotimaisen kulutuksen kasvulla ja viennin virkistymisellä. Suomen talous kasvaa tänä vuonna arvioista riippuen joko kaksi tai kolme prosenttia. Se on hyvä luku Suomen kaltaiselle kehittyneelle taloudelle. Suomen talouden nousu on monen tekijän summa. Kasvun urille on viimein palattu.

Edellisen nousukauden huipulla vuonna 2007 Suomen talouskasvu ylitti jopa viisi prosenttia.  ”Suomi Pohjolan sairaasta miehestä vuoden kasvutähdeksi”, otsikoi Suomen Hypoteekkiyhdistys tuoreimmassa talouskasvuennusteessaan.  Mainittakoon että Kiinan talouskasvu  on 7 prosenttia.

Kuluttajien luottamusta kuvaavan Tilastokeskuksen luottamusindikaattorin lukemat olivat kesäkuussa mittaushistorian 1995 - 2017 korkeimmat.


Edellytykset kasvun jatkumiselle ovat sen kantimissa. Nousua seuraa väistämättä   laskukausikin. Kotimaisia ja ulkomaisia uhkakuvia voidaan nähdä  useampia. Tässä aluksi viisi - keksi  lisää! Vertaa täsmennyksiä joka kohtaan (1-5) kommentissa kolme ( #3.). Alla.

  1)  Kotimainen kulutus on velkavetoista ja kansalaiset syövät säästöjään.
       Kotitalouksien säästämisaste on poikkeuksellisen alhainen.
       Vakuudettomien kulutusluottojen kasvuvauhti on kiihtynyt.
  2)  Suomalaisten  kotitalouksien velkaantuneisuus on kaksinkertaistunut 20 vuodessa.
       Kotitalouksien velkaantuneisuus on nyt ennätyssuuri.
  3)  Ruotsin asuntokupla voi olla uhka Suomen viennille.
  4)  Suomen talous on altis maailmantalouden suhdannevaihteluille.
  5)  Tulevaisuuden uhkakuvia ovat väestön vanheneminen ja koulutustason  heikentyminen.  

Mitkä ovat mielestäsi pahimmat  A) kotimaiset uhkakuvat ja B) ulkomaiset uhkakuvat  Suomen taloudelle?  Onko Suomen talous kuitenkaan riittävästi tervehtynyt  ns. kestävää kehitystä ja kansantalouden toimivuuttakin ajatellen dynaamisessa ja hektisessä ajassamme? Onko Suomessa liian monta puoluetta ja etupiiriä valtiokakkua jakamassa ja sosiaalisoppaa hämmentämässä?  Onko EU/EMU-Suomi liian byrokratisoitunut toimiakseen joustavasti ja tuottavasti?

ESS: Talouskasvu lähti rullaamaan - tiellä on kuitenkin viisi uhkaa: (Google):
http://www.ess.fi/uutiset/talous/art2384819
http://www.ess.fi/uutiset/talous/art2384622

https://www.salkunrakentaja.fi/2017/06/kotitaloudet-saastamisaste-kulutus

Kansantalouden suhdanteet 14.7.2017:
http://findikaattori.fi/fi/39
http://findikaattori.fi/fi/115

Kotitalouksien velkaantuminen (HS):
http://www.hs.fi/talous/art-2000005129493.html

Suomen pankki nosti ennustettaan:
https://yle.fi/uutiset/3-8943135

Suomen Pankki: Pelkkä talouskasvu ei riitä selättämään  työttömyyttä . Mitä tarvitaan lisäksi?
http://www.is.fi/taloussanomat/art-2000005296631.html

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

1Suosittele

Yksi käyttäjä suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelija

NäytäPiilota kommentit (17 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Miten seuraavat tekijät vaikuttavat uhkakuvina Suomen nykyiselle talouden nousukaudelle? Miten ne vaikuttavat?

- Euroopan unionin ja EMUN /euron vaikutus tai EKP:n korkopolitiikka;
(Esimerkiksi EU:n maatalouspolitiikka ja yhteisvastuullisuuskysymys ja
koron nousu/EKP).
- Kotimainen jatkuva vaali-/gallup-keskeinen ajettelu - poukkoilun
politiikka: lyhytnäköisyys;
- Sote- ja maakuntapolitiikka;
- Muut ristiriitaisuudet hallituksen - opposition - ay-järjestöjen kesken;
- Haluavatko yritykset osallistua työllistämispolitiikkaan - millä
bonuksilla?
- Venäjän - USAn -Kiinan väliset jännitteet:
- Brexitin merkitys Suomelle ja EU:lle jne...

Mitä Suomella olisi opittavaa Ruotsin, Tanskan ja Viron politiikasta?

PS. Suomalaismepit: EU:n tukiremontista voi poikia hyvää - Suomellekin.

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/budj...

OMAVARAISUUS on turvattava kaikissa tilanteissa energiasta ravintoon.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö
Käyttäjän 1203pl kuva
Pekka Lukkala

Käsittääkseni kukaan ei vielä ole maininnut Suomen talouden tervehtyneen, vaan että se on tervehtymässä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#2. Siteraamaani ESS-kirjoittaja Samuli Niinivuon - Lahti - mielestä näin on kuitenkin tapahtunut: "Suomen talous on nyt julistettu tervehtyneeksi taantumasta."(ESS/Talous/Pe/14.7.2017).

Lillukanvarsimainen nippelikommentti epäoleelliseen sivuseikkaan.

MUTTA mitkä ovat talouden pahimmat kotimaiset ja ulkomaiset uhkakuvat Suomelle. Se jäi vastaamatta! Odotellaan... arvoisaa vastaustanne jutun pääasiaan.

YLE/Suomen talous: tuoreimmat uutiset

https://yle.fi/uutiset/18-127868

Suomi tarvitsee investointeja ja lisää pätevää työvoimaa ja veronmaksajia. Onko pakolaiset etu vaiko haitta työmarkkinapoliittisesti?

Käyttäjän MargaretaBlafield kuva
Margareta Blåfield

Mitä tervettä on liikakulutuksessa?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#8. Ei mitään. Kaupassa on paljon sellaista tavaraa jopa kertakäyttöistä roinaa ja krääsääkin, jota ei tarvitse ja jota ilman tulee mainiosti toimeen.

Onneksi ei ole sijoitusvaikeuksia eikä ole ns.muotitietoisuuden uhri. Heillähän pitäisi olla aina ajanmukaista joka lajissa ja mallissa. Muuten ei ole mitään. Ikävä sairaus tuo shoppailukin turhuuden turuilla ja markkinoilla... Usein eletään velalla yli varojensakin monessa suhteessa, kunnes "noutaja" tulee vararikon ja konkurssin merkeissä. He ovat niitä "mulle kaikki heti, eikä huomenna" - ihmisiä. Miksi nykypolvi on niin lyhytnäköistä kuin eläisi maailmanlopun merkeissä? Kulutushysteriaa lietsotaan.

Kerskakulutus on tuon taudin nimi. Kateus ja elintasovertailu/-kilpailu pontimena. Kulutusoptimismikin on toisaalta epätervettä ekologisestikin ajatellen. Mr. Markkinavoimat on materialistisen ajan jumala. Mutta...

Ajan ongelma on, miten taata toimeentuloa ja työtä työttömille ja kestävän kehityksen tuotantoa seuraavillekin sukupolville niukkuuden ja väestöongelmien maailmassa.

Tuotantokaan ei pyöri ja työtä ei riitä, jos tehdään liian hyvää ja kestokulutushyödykkeitä. Menekkiä täytyy olla, ja siksi tehdään jotain hyper-super-uutta ja entistäkin houkuttelavampaa muotitavaraa, "jota ilman et voi olla" ollaksesi muiden vertainen tässä elintaso-oravanpyörässä. Mutta kohta maailman hukkuu roinaan ja saasteisiin nykyisellä kertakäyttömentaliteetilla.

Kannattaisin niukkuuden ja rajallisuuden maailmassa virtausta kestokulutushyödykkeiden suuntaan. Se olisi kestävämpää kehitystä.

Ei isot tulot vaan pienet menot pitävät talouden kurissa. Silti ei tarvitse olla mikään skottilainen tai laihialainen kitupiikki. Suu säkkiä myöten, että jää hieman siemenperunoitakin laariin. Elämä on täynnä houkutuksia ja valintoja. "On syötävä säästäen savea" , sanoi sammakko pojilleen, "sillä maailman sivu on pitkä" ja houkuttimet joskus kataliakin.

Väestösuunnittelua pitäisi lisätä eli syntyvyyttä rajoittaa ja ehkäistä. Telluksen ekologiset jne. resurssit alkavat ehtyä ja luonto turmeltua ja elinolot vaikeutua. Ekokatastrofin lisäksi ihmiskunta voi ydinaseillaan ja muilla arsenaaleillaan lopettaa elämän maapallolta patologisilla toimillaan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#8. Moni suomalainen on velkaisempi kuin tietääkään - riskit kasvat. Kansantalous voi olla turvattu, mutta kotitalouksilla on silti isot riskit:

https://yle.fi/uutiset/3-9730138

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#2. Sekaantuuko EU:n ympäristövaliokunta liikaa jäsenmaiden metsä- ja maatalouteen? Pitäisikö maa-ja metsätalous pikemminkin kansallistaa?

https://yle.fi/uutiset/3-9733390

https://www.mtv.fi/uutiset/ulkomaat/artikkeli/budj...

Satavuotiaan Suomen vuosisatavertailut ennen ja nyt:

http://www.talouselama.fi/uutiset/nain-suomi-on-mu...

http://www.stat.fi/ajk/satavuotiassuomi/suomiennen...

Uusi Suomi: "EU:n pomon avaus voisi olla Suomen maatalouden pelastus."

https://www.uusisuomi.fi/kotimaa/225856-suomalaish...

- "EU:n budjettikriisi voi johtaa maatalous- ja aluepolitiikan kansallistamiseen"

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Täsmennyksiä edellä mainittuihin viiteen uhkakuvaan:

1) Kotimainen kulutus on velkavetoista ja kansalaiset syövät säästöjään.

Kotitalouksien säästämisaste on laskenut seitsemän vuoden ajan.
Säästämisaste muuttui negatiiviseksi vuonna 2014 ja viime vuonna se oli jo kaksi prosenttia miinuksella. Edellisen kerran kotitalouksien säästämisaste oli yhtä heikko vuonna 1977.
Negatiivinen säästämisaste viittaa siihen, että suomalaiset kuluttavat enemmän kuin tienaavat.
Kotimaisen kulutuksen laatua voi pohtia silmäilemällä esimerkiksi kulutusluottojen kasvua.
Kotitalouksien nostamat kulutusluotot ovat kasvaneet lähes puolella viimeisen vuoden aikana. Kahdessa vuodessa kulutusluotusluottojen määrä on noussut 13,5 miljardista 15 miljardiin euroon.

2) Suomalaisten kotitalouksien velkaantuneisuus on kaksinkertaistunut 20 vuodessa.
Euroopan riskijärjestelmä ESRB antoi Suomelle varoituksen kotitalouksien velkataakasta viime marraskuussa. Velkaantuneisuutta on pidetty riskinä niin rahoitusjärjestelmän kuin talouden toimivuudelle. 1990-luvun alun talous-ja pankkikriisin kynnyksellä kotitalouksien velan ja tulojen suhde oli alle 90 prosenttia. Vuonna 2016 kotitalouksien velan ja tulojen suhde kipusi 127 prosenttiin. Suomalaisten nostamien asuntolainojen koroista 95 prosenttia on sidottu yleisen korkotason muutoksiin. Mikäli EKP nostaisi korkotasoa nykyiseltä nollatasolta yhteen prosenttiin, se tuplaisi asuntovelallisten kuukausittaiset korkokustannukset. Suomalaisia kotitalouksia saattaisi siinä tapauksessa ajautua maksuvaikeuksiin ja säästöliekille. Velkavetoinen kulutus laantuisi ja velalla luotu kasvu lakkaisi. - EKP:n on ennustettu nostavan korkotasoa ennen vuotta 2020.

3) Ruotsin asuntokupla voi olla uhka Suomen viennille.
Ruotsi on Suomen tärkein kauppakumppani heti Saksan jälkeen. Ruotsissa asuntojen ovat pidemmän aikaa nousseet nopeammin kuin kotitalouksien tulot kasvaneet. Hintojen nousu on ollut yli kymmenen prosenttia vuodessa. Ruotsin entinen valtiovarainministeri Anders Borgin mukaan on vain ajan kysymys, milloin asuntojen hinnat romahtavat ja velkaantuneet kotitaloudet vetävät maan talouden taantumaan. Ruotsin taantuminen talousvaikeuksiin olisi takaisku Suomen piristyvälle viennille.

4) Suomi on altis maailmantalouden suhdannevaihteluille.
Suomen ulkomaankauppa on lähinnä raaka-aineiden, puolivalmisteiden ja pääomatuotteiden vientiä. Tuotteiden kysyntä riippuu pitkälti investointien määrästä ja siten kansainvälisen talouden suhdannevaihteluista. Viennistä yli 70 prosenttia suuntautui viime vuonna OECD-maihin. Suomen vientiin vaikuttaisi kielteisesti myös protektionismin voimistuminen Yhdysvalloissa. Yhdysvallat on Suomen kolmanneksi tärkein kauppakumppani.

5) Tulevaisuuden uhkakuvia ovat väestön vanheneminen ja koulutuksen heikentyminen.
Suomen väestö on ikääntynyttä ja eläköityvää. Työikäisten määrä on tippunut vuodesta 2008 yli viidellä prosenttiyksiköllä. Samalla alle 40-vuotiaissa matalasti koulutettujen määrä kasvaa ja korkeasti koulutettujen osuus laskee. Työikäisen väestön koulutustason on arveltu tippuvan Suomessa alle EU-ja OECD-maiden keskiarvon vuoteen 2030 mennessä. Koulutustason lasku, työikäisten määrä ja huoltosuhteen laatu vaikuttavat kaikki osaltaan talouskasvuun. (Lähteet: Suomen Pankki, vanhempi ekonomisti Petri Mäki-Fränti, professori Matti Pohjola ja taloustieteilijä Pekka Sauramo).

Käyttäjän HeikkiRinnemaa kuva
Heikki Rinnemaa

:)

Lisäisin uhkakuviin kaikkein sen tärkeimmän mikä on saanut aina yhteiskunnat riitatilanteisiin, köyhien ja rikkaiden kulutus-elintasokuilu, eli lisääntyvät tuloerot jotka on kasvaneet viimeiset 60-vuotta. Merkillistä tässä on se että 90-luvun lama tai 2008 minilama ei tätä tuloerojen kasvumekanismia kyennyt purkamaan vaan tuloerot jatkoi kasvamistaan.
Tästä päästään siihen että Suomessa on tehokas tuloerojen lisäystä ylläpitävä palkka-sopimus ja vielä eläkkeellä eläkemaksujärjestelmä. Eikä pidä unohtaa meidän kerrassaan erinomaisia sijoitusmekanismeja, moni elättää itsensä tekemällä sijoittamis-ammattityötä, osake- tai asuntosijoittamisella, ottaa tulonsa työtä tekevän työläisen työstä.

Toinen mikä on lisättävä uhkakuviin, liian hyvin voiva yhteiskunta. Tästähän on esimerkkejä monista jutuista nykyaikana (televisiossa reality-sarjat esimerkkinä), on aikaa leikkiä monella ihmisellä koko elämänsä ja miten käy kun kokonaiset sukupolvet tätä alkaa harrastamaan, kuka tekee työt, ne tuottavat työt? Ja miten käy näille leikkiville lapsille, miten he pärjää itse?

Elämme nykyajassa, silti perusasiat ei katoa;
Miten hallitsemme tuloerojen kasvurajoittamisen?
Miten hallitsemme työhalujen pysyvyyden?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#5. Kiitos saman suuntaisista ajatuksista kuin itsekin olen kirjoitellut ja ajatellut. Ahneus ja rikkaiden ja köyhien välinen kulutus -elintasokuilu eli älyttömät tuloerot sekä kulutusoptimismi, kerskakulutus yli varojen,elintasokilpailu ja mikrotasolta makrotasolle yltävä ahnehtiminen ja repivä intressipolitiikka ovat maassamme ja globaalistikin pysyviä uhkakuvia. Tasa-arvopuheet ovat vain poliittista vaali- ja juhlapuheliturgiaa karun arjen vastapainoksi. Pelin politiikka ja toisista hyötyminen on pääasiana kansojen, puolueiden ja ihmisten välisissä suhteissa.

Onko riitelevillä poliitikoilla malttia kestävämpään kehitykseen ja Suomella malttia vaurastua jatkuvien kähinöiden sijaan?? Onko Suomessa liian hyvät oltavat? MUTTA silti Suomi on muuttunut joillekin ihmisille -ikävä kyllä - hyvinvointivaltiosta pahoinvointivaltioksi.

Platonia siteeraten: "Demokratian heikkous on riitelevät puolueet" ja etujärjestöt ja korporaatiot. Kähinät saadaan aikaan - ehkäpä tarkoituksellisesti vaali/gallup-keskeisessä systeemissä kun ollaan - milloin mistäkin pienemmästä tai suuremmasta asiasta tai valtakuviosta puolueiden kesken tai puolueiden sisäisenkin valtapelin vuoksi kuten perussuomalaisilla. Valta(peli) sokaisee ja turmelee! Oltiinpa hallituksessa tai oppositiossa.

Mikään Suomen puolue ei yksinään pysty pelastamaan Suomea. Tarvitaan kaikkien puolueiden ja piirien saumatonta yhteispelihenkeä ja vastuuntuntoa.

Hyviä perusasioita ja -kysymyksiä: "Miten hallitsemme tuloerojen kasvurajoittamisen? Miten hallitsemme työhalujen/-tilaisuuksien pysyvyyden?"

Johtavatko ahnehtivat markkinavoimat ja maailmanpoliisit maailmaa ihmiskunnan ja Telluksen tappioksi? Elintasoerot ovat suuria myös eri maidenkin keskien. On rikkaita, riistäviä maita ja on riistettyjä kehitysmaita. EU:ta ja EMUa myötenkin.- "Isot syövät pieniä."

ONKO ahnehtiva intressipolitiikka ja elintasokilpa kaiken pahan alku ja juuri?

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/239998-...

MYÖS Raamatussa varoitetaan ahneudesta esimerkiksi Paavalin 1.kirjeessä Timoteukselle 6:7-11. "Rahan himo on kaiken pahan juuri..."

Käyttäjän Granu kuva
Arto Granlund

Itse koen suurena uhkana sen, ettemme kykene laajentamaan vientteollisuutemme pohjaa joka tällä hetkellä perustuu pitkälle investitavaroisen tuottamiseen ja on siksi poikkeuksellisen haavoittuvainen kv.taantuman iskiessä. Nykyiset yritystuet olisi suunattava uuden vientiteollisuuden, kulutustavaroita tuottavan luomiseen, korkea koulutustasomme antaa kyllä siihen mahdollisuuden, rohkeus vain puuttuu.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Eläkeläiset ovat yhä yhteiskunnan tukipylväitä, vaikka eläkkeensaajaa verotetaankin palkansaajaa enemmän. Toisaalta ei mikään puolue tai ammattijärjestö aja eläkeläisten etuja. Miksi? Ovatko eläkeläiset poliitikkojen, päättäjien, puolueiden ja ay-järjestöjen mielestä vain tuottamatonta, turhaa porukkaa ja pelkkä yhteiskuntaa rasittavaa menoerä?

Näinkö yhteiskunta arvostaa eläkeläisiä? Häpeällistä. Itse kukin meistä on aikanaan eläkeläinen. Olemmeko menossa kohti eutanasia-aikaa?

Pitkälti yli miljoonainen eläkeväestö on poliittisesti iso äänestäjäryhmä, jota kyllä kannattaisi "populistisestikin kosiskella. Korotettu eläke lisäisi ostovoimaa ja kulutusta ja palvelujen käyttämistä. Indeksi jaksaa kyrsiä.

Toisaalta eläkeläiset ovat kokemuksellaan arvokkaita tieto-taitojen ja perinteiden siirtäjiä. Myös liike-elämä hyötyy heistä monin tavoin. Ja heistä on paljon apua lastenlastensa kaitsijoina jne.

Ovatko eläkeläisetkin enää pelkkä uhkakuva yhteiskunnalle vaiko erittäin arvokas , hyödyntämätön reservi, opastaja ja ideoitsija elämän kysymyksissä?

Käyttäjän rakennusliikeerbau kuva
Pekka Iiskonmaki

Talouden kasvulle ei Suomen hallitukset ole tehneet vuosikymmeniin mitään. Nykyinen päähallituspuolue komapastui kaljapullon korkkiin.

Åånestäjät katoavat ja lahkolaiset jäävät Kepuun.

Rajoituksia on tullut lisää ja verot ovat nousseet.

Ei Suomen talous voi lähteä vahvaan nousuun edes teoriassa.

https://www.promerit.net/?s=koivisto

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#11. PEEII. "Talouden kasvulle ei Suomen hallitukset ole tehneet vuosikymmeniin mitään" - erikoisen rakentavaa - pikemminkin päinvastoin. Tunaroineet ja mokanneet. Vedetty kansalaisia nenästä ja uskottu liukaskielisiä finanssi-ym.huijareita ja seireeneitä. Leikitty huippusijoittajia ja talousneroja veronmaksajien kustannuksella. Pelurit pois politiikasta!

Tapausesimerkkinä aluksi euro, matalat korot ja EMU ja ylivelkaannuttaminen ja sitouttaminen pakkopaitaan juridisesti, taloudellisesti ja poliittisesti. Sinisilmäistä pyrkyriä kun on niin helppo jymäyttää katteettomilla utopioilla ja lupauksilla. Siksi EMU-kakku maistuu joillekin kitkerältä nahkurin orsilla.

"Mooseksetkin" menivät retkuun ja vipuun että heilahti. Ja mainen maine meni sen sileän tien. Joitakin "käteisiä ja stuppeloita" eli nationalismin kaatajia toki palkittiin EU-huijarikoplan toimesta hyvään ja näyttävään palkkiovirkaan.

Kysynkin, johtaako kansainvälinen järjestäytynyt rikollisuus ja mafiaverkosto maailmaa?

Jokainen US-blogisti muistanee kirjoitukset pahimmista pisnesmokista ja "maan tavasta" ja "Hyvistä Veljistä/Toverista" sekä vahvasta markasta ja Koiviston Konklaavista ja konkurssiaalloista sekä massatyöttömyydestä sekä muistoja SKOP:sta, KOP:sta, SYPistä ja Postipankista sekä, että samalla Punapääoma siirtyi Historian Lehdille. (= Rakennusliike HAKA, vakuutusyhtiö KANSA,Työväen säästöpankki STS samoin kauppaliike EKA ja rautakauppa Renlund levisivät kuin Elanto). Suomella meni tosi lujaa 1990- luvun vaihteessa. Eikä siinä kaikki...

On ollut FinnValcoa, Olkiluoto 3:sta, Talvivaaraa, Kemira/GrowHow/Sokli/Yaraa, Telia/Soneraa, UMTS:sia ja Digitaa, VVO:ta, Fortumia, Stora Ensoa, Nestettä, Rautaruukkia,Tuulivoimatukea,Nokian mahalaskua,Sampo Pankkia, Chempolista, Länsi-metroa, VR:ää sekä Finavian johdannaiskauppaa. Carunasta puhumattakaan.

ENTÄS missä on USA:han hukatut liiketoimet ja varmat sijoitukset?

On viety viekkaasti Suomi ilman kansanäänestystä euroon ja EMUun, "kun me hyödytään siitä" jne. "Kauppa se on joka kannattaa!" - Suomettunut-Suomi muuttui hetkessä eurottuneeksi ja brysselöityneeksi ja EU:n parhaaksi lypsylehmäksi. EU:n Ytimeen kun piti päästä hinnalla millä hyvänsä pikajunassa.

Lyhyesti: Suomen kansalla on arvoisensa ja "maan tavan mukaiset" harhaanjohtajat ja "hyvät veljet ja toverit". Onko niin , ettei poliitikoista ole kauppamiehiksi eikä suuriksi johtajiksi? Mitä pitäisi tehdä, jotta päästäisiin esimerkiksi Viron talousmalliin?

Entäs asuntopisnes ja vuokra-asunnot?
https://yle.fi/uutiset/3-8462252
http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2015/06/1...

http://sibilyanev.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236031-...
http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/203944-suome...
http://masik.puheenvuoro.uusisuomi.fi/240091-tama-...

Suomen TV-verkosta YLEstä tuli ulkomaalaisten sijoittajien rahasampo. Samoin taitaa käydä tulevan SOTEnkin ja Suomen terveydenhoidon ulkomaalaisten terveysalan suuryritysten nurkanvaltauksessa. Kohta tieverkostotkin alistetaan ulkomaalaisten rahastukseen/omistukseen ja pian vedet ja metsätkin tällä menolla. OY Suomi AB on kohta polkumyynnin uhrina. Vai joko tapahtuu ns. jälkiviisautta ja "myöhäisempää herännäisyyttä" missä mennään ja minne ei pidä mennä? O mores, o tempora!

http://www.hs.fi/sunnuntai/art-2000002753792.html

Minkä puolueiden vikatikkejä ovatkaan edellä mainitut liiketoimet/mokat? Mitähän uusia mokia tulee seuraavaksi näiltä kansankynttilöitä ja "talousneroilta"? Ovatko poliitikot ja päättäjät pätemättömyytensä tasolla?

Mutta tyhmä kansa saa arvoisensa päättäjät ja poliitikot. USA:ta ja Suomea myöten.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#11. Puhut Pekka pelkkää asiaa. Näin on. Suomella ei ole riittävästi malttia eikä pitkäkestoista yhteistyökykyäkään vaurastua. Moni haluaa ottaa sattumat sopasta ja rusinat pullasta. Oma suu on lähempänä kuin konttisten suut.

Pitemmän päälle sellainen tyyli ei elätä kansakuntaa.

Miten tyylin pitäisi sitten muuttua?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#11. Olisiko maatalouden tulevaisuus turvattava meillä ja EU:ssa?

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/238950-...

Vertaa kommentti 37, mitä maataloudelle on tapahtunut 30 vuodessa eli 1986 - 2016?

HS/Tutkimusprofessori: "Ilman tukia kasvinviljely romahtaisi Suomessa"

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005300708.html

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset