karikilpio

Maatalouden tulevaisuus on turvattava meillä ja muualla

Esittäjänä ei ole  suinkaan Keskustan poliitikko, vaan demaripuolueen  entinen valtiovarainministeriön valtiosihteeri Raimo Sailas kolumnissaan Hesarissa 20.6.2017.  Kotimainen ja  globaali maatalous 
on turvattava uusliberaalista tai trumppilaisesta ,   diili- ja markkintavoima-ajattelusta  riippumatta.

Hyvä  avaus ja  puheenvuoro laajemmalle keskustelulle!

ONKO kansallinen etu asetettava selkeästi etusijalle  niin meillä,  EU:ssa kuin globaalistikin?

MINISTERI SAILAS käy historiallisen maatalouskatsauksen Suomen suuriruhtinaskunnan katastrofista, kato-ja nälkävuosiin,  Venäjän vallankumoukseen ja veriseen kansalaissotaan,  itsenäisyysajan uudistuksiin, maailmansotiin ja niiden välisiin sekä  jälkeisiin aikoihin että nykyhetkeen.

Nälänhädän aiheuttivat katovuodet ja ja suurmiehiimme luettu J.V. Snellman jarruttamalla  viljan tuontia ulkomailta.  Torpparilakia ja  Lex Kalliota ei pidä unohtaa. Maailmansotien välistä aikaa Sailas kutsuu talonpoikien vuosikymmeneksi. Maidon, munien ja sianlihan tuotantomäärät kasvoivat rajusti ja ylittivät pian kotimaisen kulutuksen.
Oli vienti-ym. tukea ja veronmaksajat ja kuluttajat saivat pysyvän taakan. Tuontia estettiin tulleilla. Oli rasvasotakin voin ja margariinin suhteen. Margariinille säädettiin valmistevero. Rasvojen terveellisyyskampanjoista puhumattakaan.

Toisen maailmansoden jälkeinen jälleenrakentaminen loi kiivaan buumin karjalaisten evakkojen asuttamisineen -  kiitos Veikko Vennamon.   Lisänä  oli myös laaja pellonraivaustoiminta salaojituksineen sekä hevosten ja lampaiden vähentymisineen.  Näin luotiin edellytykset krooniselle ylituotannolle  (muna-ja viljavuoret)  ja pakettipelto- ym. kiistellylle ja kadehtitulle tukijaispolitiikalle.  

   - ”Vaikka kannattamaton ylituotanto säilyi kymmeniä vuosia poliittisen kädenväännön kohteena, pommi ei räjähtänyt, mutta ei sitä kyetty purkamaankaan.  Kato- ja sotavuosien muistot  olivat opettaneet, ettei ole haitaksi, vaikka ruokaa on hyvinä  aikoina yli oman tarpeen.”

OMAVARAISUUS on aina  tärkeää joka suhteessa -  energiasta ravintoon jne.

Onko EU-politiikka oikeassa suosiessaan suurtiloja pientilojen kustannuksella? Aiheuttaako tämä rakenteellista työttömyyttä ja maaltapakoa sekä kaupungistumista maassamme?   Entä uusliberalistinen talouspolitiikka ja  Trumpin  prostektionistinen kauppapolitiikka.  Onko se hyväksi  globaalille ilmasto-/ luonnonsuojelu- ja maatalouspolitiikalle?  Mitkä ovat esimerkiksi Kiinan , Venäjän ja EU:n ja USA:n pyrkimykset tässä  itsekkäässä intressipolitikoinnissa?

Kuinka käy pienten kansakuntien maailman  suurvaltojen, organisaatioiden ja  ylikansallisten yritysten välisissä mittelöissä?  Kenen intressit painavat eniten vaa’assa  globaalissa ajattelussa ja päätöksissä? Tarvittaisiinko sittenkin kaukonäköisempää  ihmiskunta- ja luonnonsuojelu/ilmastopolitiikkaa  niukkuuden ja rajallisuuden maailmassa,  etteivät  ahnehtivat ja välinpitämättömät päättäjät tuhoaisi elinympäristöä ja Telluksen tulevaisuutta?

Onko Suomen maatalous- ja muukin politiikka järkevällä tolalla EU:ssa ja EMU:ssa? Mitä olisi korjattava, mikä on kohdallaan?  Hyötyikö/hyötyykö  Suomi EU/EMU-jäsenyydestään maatalouspolitiikassa?

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005261156.html

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (33 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö
Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Oli sitten mitä mieltä tahansa maatalouden tukiaisista, tätä asiaa kannattaa pohtia.

Itse kyllä kannatan kotimaista tuotantoa, mutta muitakin mielipiteitä on. Kannatan myös kohtuullisesti hajautettua tuotantoa. Tuo tarkoittaa, että en pidä tavoittelemisen arvoisena antaa kaikki tuotanto ylikansallisille suuryrityksille. Niitähän ei kiinnosta ruoan laatu tai terveellisyys. Niitä kiinnostaa vain voitto. Olikohan se Intiassa, kun lapsia kuoli Nestlen myrkkymaitoon. Kiinalla oli oma maitoskandaalinsa.

Ikävä kyllä lainsäädäntömme ja valvontamme ovat surkeassa jamassa. Lain mukaan (hieman liioitellen) tuote on suomalainen, jos sitä myydään Suomessa. Joka tapauksessa pykälät ovat varsin eli liian väljiä.
Valvontaan taas ei ymmärtääkseni ole annettu riittävästi resursseja. Eikä tiukka valvonta palvelisikaan suuryritysten etua. Ei välttämättä pientenkään. Tarinan mukaan Virossa pakattiin tuotteita laatikoihin, joissa luki valmiiksi "Tuotettu Suomessa".

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#2. Mainonnassa kehoitetaan Suosimaan Suomalaista, mutta todellisuudessa moni suosii silti ulkomaista - onhan se niin hienompaa! Fint! Oo-la-laa! Halutaan olla ns. paremmista piireistä nokka pystyssä. Ei rahvasta ja tavallista tallaajaa.

Samansuuntaista on myös ruonlaitto-ohjelmat/-lehdet sipistelyineen ja hienosteluineen.
Miten heinät ja yrtit ja marinadit ynnä muut sörsselsönit pitää tehdä ja kattaa oikeaoppisesti lautaselle. Voi yhden kerran tuota "oikeaoppista" artikulointia ja hienohelmaisuutta. Heh heh! Kuin ei osattais laittaa ruokaa ja syödä. Onko sekin uusavuttomuutta? Vai kaupallisuutta?

Kyllä tuon syömisen päälle tehdään jos jonkinlaista teatteria ja makunäytelmää.
Mutta nälkä on paras mauste. Taitaa olla liian hyvät oltavat jo monella, kun pitää leikkiä ja mässäillä ruualla ja juomisilla, mikä sopii mihinkin ja mikä ei? Afrikassa ja kehitys- tai kriisimaissa ei ole tuota ongelmaa vielä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#2. HS/Tutkimusprofessori: "Ilman tukia kasvinviljely romahtaisi Suomessa"

http://www.hs.fi/kotimaa/art-2000005300708.html

MITÄ MAATALOUDELLE on tapahtunut 30 vuodessa? (Lähde:Luonnonvarakeskus)

MAATILOJA vuonna 1986 oli Suomessa 200 000 , joista lypsykarjatiloja 100 000. Vuonna 2016 maatiloja oli enää 50 000 kpl, joista lypsykarjatiloja 8000.

TILAN KOKO vuonna 1986 oli keskimäärin 13 hehtaaria. Lypsylehmiä oli tilalla keskimäärin 6 kpl. Yli sadan lehmän tiloja oli 7 kappaletta.
Vuonna 2016 tilan koko oli keskimäärin 45 hehtaaria. Lypsylehmiä oli tilalla keskimäärin 35. Yli sadan lehmän tiloja oli lähes 380.

TUOTOS. Vuonna 1986 yksi lehmä tuotti keskimäärin 5000 litraa vuodessa.
Vuonna 2016 yksi lehmä tuotti keskimäärin 8500 litraa vuodessa.

TYÖNTEKIJÄT. Vuonna 1986 maataloudessa työskenteli noin 300 000 ihmistä.
Vuonna 2016 maataloudessa työskenteli vain noin 80 000.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#2. Kiitos kattavasta kommentista..."en pidä tavoittelenisen arvoisena antaa kaikki tuotanto ylikansallisille suuryrityksille. Niitähän ei kiinnosta ruoan laatu tai terveellisyys. Niitä kiinnostaa vain voitto." Seuraukset voivat olla kohtalokkaita, kuten kirjoitat. Valvontaakin pitää lisätä, jottei Suomeen tuoda geenimanipuloituja, epäterveellisiäkään tai rikollisia tuotteita. Oikein!

Ostatko ulkomaalaista ja usein halvempaa ruokaa, josta ei aina tiedä mistä se tulee vai suositko kotimaista terveellistä ja puhdasta ravintoa?

Syöminenhän on ihmisen vanhin hengenpelastuskeino. Toisaalta olemme kuulema sitä mitä syömme. Puhutaan jopa roskaruoastakin ja vääristä ravinto- ja juomatottumuksistakin. Elämme valintojen yhteiskunnassa.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Mielelläni söisin kotimaista. Viron esimerkki (jos on totta) osoittaa, ettei kotimaisen löytäminen välttämättä aina onnistu.
En ole sukua Sulo Vilenille, joten muukin peruste kuin "halvalla" käy.
En vaan haluaisi tulla huijatuksi. Siksi haluan tiukempaa oikeaa valvontaa.

Pekka Iiskonmaki

#4
Virossa on vahva maatalous ja elintarviketeollisuus. Maataloustuki on vain 134 euroa per peltohehtaari.

Sadosta maksetaan vähintää tulpahinta Suomeen verrattuna markkinoilla. Suomessa ei kannata panostaa laatuun kuin harvojen.

Esim. Suomen entinen kalastuslaivasto on nykyisin virolaisilla.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #7

#7. Velaton Viro näyttääkin mallia , miten entisestä Neuvostoliiton orjuuttamasta köyhästä maasta on tullut omavarainen ja esikuva muille valtioille sopusuhtaisesta ja yhteishenkisestä politiikan teosta.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

"En minäkään ole sukua Sulo Vilenille", mutta näin eläkeläisinä täytyy kyllä osittain katsoa lehdistä päivän tarjouksiakin. Niillä säästä vuoden mittaan melkoisesti vertaamalla siihen, mitä olisi maksanut, jos olisi ostanut "ylennysmyynnistä". Toisaalta kaupassa on paljon sellaistakin, mitä ei tarvitse ostaa. Ei isot tulot, vaan pienet menot pitävät talouden kurissa.

Toisaalta luonnontuotteita keräämällä, kasviksia viljelemällä ja kaloja kalastamalle voi myös itse vaikuttaa menoihinsa. Oman puutarhan marjat ,hedelmät ja vihannekset sekä metsän sienet ovat hyvä lisää ruokapöytään. Ja sopivaa harrastuksenakin.

Mekin ostetaan mieluummin mm. kotimaisia lihatuotteita. Ulkomaiset hedelmät ovat halvempia ja kaikkia ei edes viljellä Suomessa. Lompakko sanelee pitkälti ostostottumukset. On ikävä kyllä myös ihmisiä, jotka elävät yli varojensakin mieltymyksissään, tarpeissaan ja vaatimuksissaan. Heille pitää olla kaikki "nyt heti eikä huomenna". Puhutaankin kerkakulutuksesta ja elintasokilvasta.

Ääriesimerkkinä lienee se kuuluisa hullu-mies Huittisista, joka syö enemmän kuin tienaa.

Joillakin tili/raha menee suoraan lyhentämättömänä Alkoon ja kurkusta alas. Sitten ollaan kitkeriä niille, joilla jää jotain säästöönkin, ja jotka saavat jotain näkyvääkin ympärilleen. Mutta meitä on moneen kulkuneuvoon ja osa jää laiturillekin tässä elämän tavaratalossa ja suhdanteissa. Pelurit ovat vielä eri asia.

Pitkälti ihminen oman onnensa seppä tai mokaaja. Vai mitä?

Joka tapauksessa Suomen tulisi olla mahdollisimman omavarainen.

VIRO on hoitanut taloutensa mallikelpoisesti.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"mutta näin eläkeläisinä täytyy kyllä osittain katsoa lehdistä päivän tarjouksiakin. Niillä säästä vuoden mittaan...".
Säästää, jos muistaa, että ajaminenkin maksaa. Maksaa selvästi enemmän kuin pelkän polttoaineen. Pitää verrata tarjoushinta+ajaminen ylennyshintaan. Jos siis joutuu hakemaan ostokset autolla. Me joudumme. Shoppailu rollaattorilla tulee liian raskaaksi.

"Oman puutarhan marjat ,hedelmät ja vihannekset sekä metsän sienet ovat hyvä lisää ruokapöytään".
Meillä oli joskus vuosia vuosia sitten pieni kasvihuone ja siellä tomaatteja. Niitä lannoitettiin hevostallista hakemallani "aromilla". Olivat niin hyviä, että sen jälkeen en juurikaan ole pystynyt syömään kaupan tomaatteja. Opin siis pahoille tavoille vaatimaan makua ja laatua.

Pekka Iiskonmaki

Maatalousmaan hinta pitäisi ensin suhteuttaa sen tuottavuuteen.

Maataloustuet pitäisi poistaa valtaosaltaan. Samoin yritystuet.

Sitten pitäisi vapauttaa maatalous holhouksesta.

Nyt 10.000 virkamiestä on 50.000 viljelijän haittona ja sen lisäksi todella kallista kaikille.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Maataloustuet pitäisi poistaa valtaosaltaan".
Suomessa kasvukausi on etelää lyhyempi. Hyvä jos saamme yhden sadon vuodessa. Etelässä taitaa jollain tuotteella tulla useitakin satoja.

Jos tuo "valtaosaltaan" tarkoittaa aitoa, rehellistä ja epäpoliittista tarveharkintaa, olen samaa mieltä. Joku elantonsa muusta kuin maataloudesta saava ei välttämättä tukia tarvitse. Muille sen suon.

Pekka Iiskonmaki

Poistetaan 9000 maatalousvirkamiestä ja jaetaan niiden palkat viljelijöille.

Nyt tukiaisista menee vain pieni osa maanviljelijöille.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#14. Pohjoinen Suomi on epätasa-arvoisessa asemassa Etelä- ja Keski-Euroopan maihin nähden, joten oikeutettua olisi isommat maatalousavustukset Euroopan periferiassa sijaitsevalle Suomi-neidolle. Se olisi oikeus ja kohtuuskin.

Olen samaa mieltä, että elantonsa muusta kuin maataloudesta saavilta voisi poistaa tai ainakin reilusti pienentää saadut tukijaiset.

Pekka Iiskonmaki Vastaus kommenttiin #19

#19
Suorat tukiaiset ovat aina pahasta.

Tiloille pitäisi alkutuotantona sallia verovapaus omille tuotteilleen.

Suomen rakenteelliset ongelmat on itse tehtyjä ja niiden purkaminen ei onnistu Suomelta ominvoimin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #24

#24. Suorat tukijaiset ovat aina pahasta." Tosi on! Kukas poliitikko se kääntyi suoraan "tukijaisten" puoleen ja menetti "tukijaispolitiikallaan" maineensa? Sellaisia ne "tukijaiset" ovat!

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #24

#24. Hyviä uudistusnäkemyksiä, mutta tuskin menisivät läpi eduskunnassa. Jarruvoimia löytyy maatalousvihamielisistä piireistä nytkin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö
Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#6. Aivan.Hyviä keinoja. Ketkä toteuttavat? Tuottamaton MR.Byrokratia on niin EU:n kuin Suomenkin helmasynti sekä yrittämisen ja tuottavuuden ja työllistämisen tukko ja jarru.

Mitä mieltä olet Suomen metsätaloudesta ja puunjalostusteollisuuden virtauksista? Ketkä ovat ajaneet niitä pääsääntöisesti alas viime vuosikymmeninä?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

"Mitä mieltä olet Suomen metsätaloudesta ja puunjalostusteollisuuden virtauksista? Ketkä ovat ajaneet niitä pääsääntöisesti alas viime vuosikymmeninä?"
Jos joku metsäteollisuuttamme vainoaa niin Suomen vihreät ja kilpailijamaiden oma metsäteollisuus. On sen etu, että Suomen metsäteollisuus kituu tai peräti ajetaan alas.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#15. Voidaanko vihreitä näin ollen pitää isänmaallisena puolueena?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #22

#22. Olen samaa mieltä näistä DDR:n politiikkakurssin käyneistä kameleonteista.

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala

Nyt menee ohi blogin aiheen, mutta kun on ajankohtaista:
http://www.talouselama.fi/tebatti/puheenvuoro/teba... pohtii: "Oikea tavoite Euroopan unionille metsien suhteen on se, että Etelä-Euroopan maat metsitetään.
...EU:n on aivan turha arvostella Suomea, joka on säilyttänyt metsänsä, ja jonka metsissä on enemmän puuta kuin koskaan aikaisemmin".

EU on vain muiden maiden metsäteollisuuden asialla. Suomen metsäteollisuus on saatava ajettua alas, jotta muilla menisi paremmin. Tekosyynä ilmastonmuutos ja metsien hiilinielu.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#31. Kyllä oikeastaan maatalouden yhteyteen kuuluu myös metsätalous. Onhan metsät ja puut Suomen vihreää kultaa ollut iät ja ajat. Molemmat liittyvät toisiinsa jo pitkälti omistussuhteissakin ja työpaikkoinakin.

Olen samaa mieltä, että "Suomen metsätalous on saatava ajettua alas, jotta muilla (valtioilla) menisi paremmin. Tekosyynä ilmastonmuutos ja metsien hiilinmielu" ja hiilijalanjälki. Ja vihreät likaisen työn tekijöinä poliittisesti Suomen maa- ja metsätaloutta alasajamassa ja Euroopan eliitin lomaparatiisiksi rustaamassa. Tekosyynä milloin missäkin luonnonsuojelun kohteina ovat mukamas pikapuoliin "sukupuuttoon kuolemassa olevat" hevon-/hapsenkakkiaiset, valkoselkätikat, liito-oravat, sudet ja karhut jne. Viis lamppaan tai poronhoitoalueista tai muista ihmisten elinkeinoista. Serkkueläimiä ja -hyönteisiä pitää enemmän suojella kuin homo sapiensia ja ihmispopulaa. Kieroontunutta vallankumouksellista, poliittista ajattelua!

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#31. Tässä jatkoa edelliseen... Vihreiden uusin nimi onkin Punainen menneisyys r.p.

http://jormakajaste.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23901... (VRT: kommentti 11 taustoista)

Aatteet ja vaatteet ja kameleonttimaisuus ajan hengessä eivät mene läpi. Vihreät on auringonlaskun puolue Saksassa ja Ruotsissa. Milloinkahan meillä?

TÄSSÄ Vihreän uskonnon lyhyt oppimäärä:

http://rakennusliikeerbau.puheenvuoro.uusisuomi.fi...

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #33

Vihreän uskonnon lyhyt oppimäärä:
"Mikään ei ole ihan varmaa, paitsi aurinko lämmittää liikaa".
Ei se kyllä noin näytä olevan.
Ainoa mikä lämmittää on hiilidioksidi. Eihän auringolla Vihreiden mukaan ole mitään tekemistä maapallon lämpötilan tai sen muutosten kanssa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #34

Oli mitä oli vapaakauppa jakaa EU:ta kahtia etelään ja pohjoiseen:

https://yle.fi/uutiset/3-9688437

Onko se Suomelle ja sen maataloudelle etu vai haitta?

Käyttäjän PekkaMansala kuva
Pekka Mansala Vastaus kommenttiin #35

En tiedä, mutta veikkaan haittaa.

http://sibilyanev.puheenvuoro.uusisuomi.fi/236031-...
Tuo linkki nyt liittyy löyhästi asiaan, mutta sivuaa kuitenkin.
Kemiran lahjoituksessa neljästä mainitusta 3 on Kepun ja neljäs Kokoomuksen poliitikko. Samat puolueet huseeraavat nytkin hallituksessa, eikä noita näytä Suomen etu kiinnostavan.
Kepu haluaa antaa pois Nesteen ja Kokoomus puolustaa investointisuojaa ja tulee muutenkin tuhoisaksi Suomelle, kuten Digita ja Caruna osoittavat. Samoin koko hallituksen kukkanen kabotaasimääritelmän (sabotaasi-) muuttaminen.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#6. Jorma Ollila julkaisi ehdotuksensa pohjoismaisesta energiayhteistyöstä: Lisää rahaa tutkimukseen, tavoitteena maailman älykkäin energiajärjestelmä:

https://yle.fi/uutiset/3-9680362

Käyttäjän jarmolauros kuva
Jarmo Lauros

Tuotanto tuettu taikka tukematon. Ilman omaa tuotantoa sanelee muut ruokamme hinnan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#11. Tosi on. "Ilman omaa tuotantoa sanelee muut ruokamme hinnan." Monikohan sen kalleuden ja taatun saatavuuden hyväksyisikään? Kriisi - ja katoajat on syytä pitää aina mielessä.

Syöminen kun on jokaisen perustarve ja elinehto. Ihmisen on tankattava toimiakseen jokapäiväisesti eri askareissaan ja tehtävissään.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

TÄSSÄ hieman maatalousfaktaa ja EU - maatalouden tulevaa raporttia:(GOOGLE)

***Suomen maatalous - Wikipedia:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_maatalous

*** MTT Raportti 130: EU:n yhteinen maatalouspolitiikka vuosina 2014 - 2020 ja Suomen maatalous (GOOGLE)

http://www.mtt.fi/mttraportti/pdf/mttraportti/130.pdf

***EU:n vaikutus Suomen maatalouteen ja maatilojen sukupolvenvaihdoksiin:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/1572...

Toimituksen poiminnat

Tämän blogin suosituimmat kirjoitukset