karikilpio

Taloustiede on laho ja rikki

TALOUSTIEDE on aina poliittista ja riippuvainen järjestelmän ja  maan arvomaailmasta.  Se ei tuota eksaktia ja  tyhjentävää tietoa, vaan  kiistanalaisia teorioita ja näkemyksiä. Taloustieteessä ei ole objektiivisiä totuuksia, jotka voidaan osoittaa paikkansapitäviksi ottamatta poliittista tai moraalista kantaa. Miksi maailman talous on rempallaan ja  ahneiden finanssipelureiden armoilla? Miksi myös Suomen talouden tilanne on edelleen hankala ja ongelmallinen? Johtuuko se talouspolitiikasta vai periaatteellisista ihmisistä? Missä mättää?

”TALOUSTIEDE on rikki. Yritykset ja maailmantalous pyörivät ahtaiden ja lahojen teorioiden varassa.  ”Enimmäkseen totta”  ei pitäisi tieteelle riittää”, kirjoittaa  taloustoimittaja Marko Erola  HS/Teema 1/16 TIEDE- katsauksessa.

  - Aikamme merkittävimpiin matemaatikkoihin kuuluneen, vuonna 2010 kuolleen Benoit Mandelbrotin mielestä taloustieteilijät ovat jo vuosikymmeniä tienneet , että  tieteenalan kova ydin, rahoitusteoria, on laho.  Laho ja harhainen, koska se perustuu virheoletuksille, spekulaatioille ja odotusarvoille osakekursseista ja muista finanssimarkkinahinnoista.  Osakekurssien muutokset eivät ole Gaussin kellokäyrän mukaisesti normaalijakautuneet, kuten yleinen oletus on. Kurssit eivät hoipertele satunnaisesti Wall Streetilla, vaan ne loikkivat villisti kuin mielipuolet. Vastoin oletuksia kurssimuutokset eivät ole myöskään itsenäisiä. Niissä näyttää olevan pitkäaikaista riippuvuutta. Todistusaineisto perusoletuksia vastaan on kiistaton.  Subprime-asuntoluotoilla ja katteettomilla johdannaisilla kikkailu muistuu mieleen.  Muotiteorioilla ja valhenäkemyksillä on liian valtaisa merkitys globaalitaloudessa. Valtiot ja niiden kansalaiset ovat niiden uhreina.

EKONOMISTI Wassily Leontief on kritikoinut, ettei missään muussa empiirisessä tutkimuksessa  kuin taloustieteessä ole käytetty yhtä paljon hienostunutta tilastoanalyysiä yhtä vaatimattomin tuloksin.
Leontiefin tuskailussa tiivistyy taloustieteen perusongelma: Se haluaisi olla luonnontiede, mutta on vain yhteiskuntatiede. Ihmistieteiden ”tieteellinen” taso ja tieto on aina tulkinnanvaraista, ja sen tutkimus muistuttaa tekstianalyysiä. GALLUP-lukujen mukana ei tule selitystä siitä, mitä tämä tarkoittaa tai mistä tämä johtuu taikka mihin  tällä pyritään. Epäluotettavuus ja spekulaatiot  leijuvat ilmassa. Puolueettomia asiantuntijoita  on vähän. Eksaktin tiedon sijaan taloustiede tuottaa vain kriittisesti perusteltuja näkemyksiä.  Se ei ehkä ole tiedettä, mutta talouden dynamiikka toimii, kun yrityksillä ja valtiolla kummallakin on puolustajansa.   Karkeasti sanoen leikkaajat oikealla ja elvyttäjät vasemmalla puolen poliittisesti katsoen.  - Vientivetoinen Suomi on talousteorioiden lisäksi aina riippuvainen myös globaalista talouspolitiikasta. Ja etenkin EU/EMU/EKP:n linjasta.
 
- MIKÄ PAHINTA  maailman rahoja sijoitetaan ja yrityksiä johdetaan näillä valheellisilla teorioilla, näkemyksillä ja uskomuksilla riskeistä tuotoista. Onko maailma teoria-/pörssigurujen ja suurpankkien armoilla?

-  TALOUSKESKUSTELU näyttäytyy erimielisten heimojen taisteluna. Teorioita on paljon, faktoja vähän. Yksi heimo elvyttäisi, toinen leikkaisi. Yksi kiristäisi veroja, toinen laskisi. Kaikkien ajatuksisssa on jotain tolkkua, mutta ne eivät sovi samaan teoriaan.  Pitäisikö talousteoriat  Ha-Joon Changin sanoin ”ristipölyttää” keskenään paremmin toimiakseen?

MAAILMANKUULU etelä-korealainentaloustieteilijä Ha-Joon Chang pöyhii  ”Taloustiede- käyttäjän opas”-kirjassaan talousilmastoa ja antaa meille tavalliselle pulliaisille välineitä ymmärtää taloutta itse,  eikä olla  niin sanottujen  asiantuntijoiden johdateltavissa.  - ”Asiantuntijatieto kaventaa näkökenttäämme. Taloustiede on poliittista puhetta, joka on usein naamioitu tieteelliseksi totuudeksi. Asiantuntijat ovat keskenään eri mieltä melkein kaikesta.”  - Se jo yksistään todistaa taloustieteen epätieteellisyyden ja lahouden.  Teorian arvon mittari on sen relevanttisuus käytännnön elämässä.

 - MYÖS MUUT kuin taloustieteilijät voivat mainiosti muodostaa järkeviä arvioita taloudesta, jos vain tuntevat tärkeimpiä talousteorioita ja ovat perillä niiden poliittisista, eettisistä ja taloudellisita taustaoletuksista ja motiiveista. Vaarana on kuitenkin, että kaikkea talouspropagandaa ymmärtämättöminä me ihmiset omaksumme alttiisti etumme vastaisiakin uskomuksia , kun meita manipuloidaan taitavasti ja  harkitusti.  Vertailuihin pystyvää  ihmistä on vaikea aivopestä.

 
 - ”TALOUS on meille niin tärkeä , ettei sitä pidä jättää ammattitaloustieteilijöiden armoille.”
 -  ”ASIANTUNTIJA   on sellainen, joka ei halua opetella mitään uutta, koska silloin hän ei enää olisi asiantuntija. (Harry S. Truman)

 - ”TARVITAAN älyn pessimismiä ja tahdon optimismia”:  Muutos syntyy sitkeydestä ja sisusta, mutta myös muutosvastarinnan nujertamisestakin.   ”Vanhan uudistaminen on  vaikeampaa kuin uuden luominen tyhjästä.” (Esko Aho)

  - ” Silti kaikilla taloustieteen koulukunnilla  vasemman laidan marxilaisesta oikean laidan itävaltalaisiin on meille jotakin annettavaa.  Liian luja usko omaan mielipiteeseen on historian saatossa  turmellut aivan liian monen sivullisen elämän, olipa kyse punaisten khmerien äärivasemmistolaisesta ideologiasta tai tiukkojen oikeistolaisten uusliberaalista markkinatalousfundamentalismista”, sanoo  Ha-Joon  Chang.

  - ” Koska maailma on monimutkainen, ja koska kaikki talousteoriat ovat lähtökohdaltaan puolueellisia ja poliittisiakin, emme saa luottaa liikaa edes omaan suosikkiteoriaammekaan, vaan meidän on pidettävä mielemme avoinna. On aina  syytä kuulla  myös toista osapuolta (Audite et alteram partem -  Audiatur et altera pars).  SE on oikea asenne talouskeskusteluun. Meillä jokaisella pitää olla toki omia, perusteltuja  mielipiteitä ja oma näkemys. Sitä ei kuitenkaan pidä erehtyä luulemaan absoluuttisesti - ehdottomasti - oikeaksi..”  Ihminen kun on erehtyväinen ja lehmä märehtiväinen.

MIKSIKÖ  taloutta ei saisi jättää  asiantuntijoiden armoille ja heidän pelikentäkseen? Suomessa  talous pilattiin 1990- luvun vaihteessa vahvan markan ja löysän ulkomaalaisen lainarahan politiikalla.  NYT EU/EMU/EKP:n kasinopeli/kulutusjuhlatalous ajelehtii kriistä toiseen sääntörikkomusten,  demokrativajeen, valuvikojen ja huonosti valvotun talouspolittikan vuoksi.  Siirtolaistulva lisäharminaan.

Vuonna 2008 käynnistyi globaali finanssikriisi, joka muistutti myös tylysti, ettemme saa jättää taloutta taloustieteilijoiden, ekonomistien, teknokraattien , finanssiauervaarojen ja poliittisten vehkeilijöiden  pelikentäksi. Meidän kaikkien on ryhdyttävä aktiivisiksi talouskansalaisiksi ja osallistuttava yhteisvastuullisesti taloutemme hoitamiseen  ja  todettujen mätäpaiseiden puhkaisemiseen.

 

Miten taloutta ja teorioita tulisi korjata, jotta ne toimisivat paremmin?

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

4Suosittele

4 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (28 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Mitä taloustieteessä ja kansantaloudessa pitäisi korjata meillä ja maailmalla?

Yksitoista (11) EU-maata sai huomautuksen EU-komissiolta velasta - Suomi mukana

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210627-...

Onko maailma talousteoriagurujen armoilla?

SYNKKÄ arvio Suomen eurojäsenyydestä leviää maailmalla- "Pahempaa kuin konkurssi." SUOMEN PANKKI TODISTAA:

http://www.talouselama.fi/uutiset/synkka-arvio-suo...

http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/euroalueen-ka...
http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/ennuste-suome...
http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/julkisen-talo...
http://www.eurojatalous.fi/fi/avainsanat/valtionvelka SIIRRY ETUSIVULLE

http://velkakello.fi

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Ei ilmeisesti mitään, meillä tuntuu olevan kaikki tietävä hallitus, kokoomuksen Vartiainen jo pari päivää sitten maalaili miten veroja tulisi korottaa.

OECD:n lista Muistuttaa lähinnä Vartiaisen ajatuksen juoksulta.

Kuinka ollakkaan tänään sitten julkistettiin OECD:N lista Suomelle talouslääkkeeksi. Ken sen sitten esitteli, kukas muu kuin apulaispääsihteeri Mari Kiviniemi, joka on entinen keskustan puheenjohtaja ja pääministeri.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2016012821029775_u...

Sitä saa mitä tilaa, näin ainakin hallituksen kohdalla.

Nämä korotukset tuntuvat lääkkeiden, ruuoan ja asumisen hinnoissa, tosin paljon muissakin hinnoissa. Nähtäväksi jää miten työttömyyskorvausten leikkauksen käy.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Onneksi ei nyt kuitenkaan tilattu Himaselta kallista "elvytys tai leikkauslistaa" kuten Katainen aikoinaan.

Oman mielenkiinnon muodostaa vastaperustettu asiantuntijäkööri- Talouspolitiikan arviointyineuvosto, joka Hesarin mukaan antoi hallitukslle tukea ja moitteita. Erityismoitteita saivat pakkolait. Ihmetystä herätti, ettei taloutta voi paikata verojaa korottamalla. Arvonlisäveron korotus olisi neuvoston mielestä perusteltu tapa hakea budjettiin paikkausta ja hakea liikkumatilaa fiskaaliselle devalvaatiolle. Verolinjassa on omat riskinsä.

Hallituksen ulkopuolisella Talouspoliittisella arviointineuvostolla haetaan ilmeisesti puolueettomampaa ja korkeampitasoista kritiikkiä talouspolitiikan pohdintaan ja evästykseksikin.

HS: Talouslinja on perusteltua, kaikki keinot eivät:

http://www.hs.fi/a1453873145191

Lisää OECD:n vaatimuksia Suomelle:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2016/01/2...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

AT. #2. Besserwisserit eivä erehdy koskaan, he ovat aina oikeassa. Silloinkin kun he ovat muiden silmissä täysin väärässä. Besserwisserit ovat ideologisen periaatteensa ja rahoittajiensa vankeja. "Kenen leipää syöt, sen lauluja laulat." Leninin sanoin: "Hyödyllisiä idiootteja."

Käyttäjän AriTero kuva
Ari Tero

Leninin ja hänen aattensa kanssa minulla ei ole mitään tekemistä, tässä asiassa ilmeisesti oli oikessa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #18

AT. #18. Se "leninismi" oli vain sivuheitto kiihkosieluisista aateuskovaisista -ei sinusta.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Jos meillä ei ole viime vuosina hallituksilla ollut selkärankaa käyttää sitä valtaa hyvätuloisten verotuksen kautta tasapainottaa valtion ja kuntien velkaantumista, jota 2007 Tupo aiheutti, sekä 2009 finansikriisi, niin nyt ollaan jo suossa. Talouden faktat tiedetään, korjausliike sekä Tupon ylimitoitettu jakovara olisi pitänyt tehdä jo yli kymmenen vuotta sitten, puhutaan sopimus yhteiskunnasta sekä pohjoismaisesta hyvinvointimallista, ei näitä korjauksia mielipide mittauksilla korjata, riippumatta kuka puolue on paalupaikalla

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

JP:#4. Talouspolitiikka ei ole pelkkää taloutta. Politiikka on mahdollisen taidetta eikä tiedettä kuin myös kiinni yhteistyö/yhteisvastuukyvyistäkin. Edellisten sekametelihallitusten pysähtyneisyyden talouspolitiikka on nyt Sipilän hallituksen korjattavana kuin konkurssipesä.

Ongelmien siirtyminen vain mutkistaa ja pitkittää valtion talouden hoitoa. Toivotaaan, että yhteiskuntasopimus saataisiin aikaiseksi. Riitelemällä taantuma vain syvenee.

OECD:ltä karu kuvio Suomesta:

http://www.uusisuomi.fi/raha/168900-oecdlta-karu-k...

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

Totta Kari, siitä olen samaa mieltä, tätä nyt väännetty kohta kymmenen vuotta, vaikka faktat tiedetään.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

JP.#7. Miten käviEU/EMU/EKP/euron? "Ei sen näin pitänyt mennä" ihanteet ja arvot sekä säännöt nurin ja rikottuina!!

http://eijariitta.puheenvuoro.uusisuomi.fi/210885-...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

JP.#7. Tässä lisäsyitä, miksi Suomen "hyvinvointivaltio" ei tervehdy ja nouse taantumasta: Erilaiset Lamat Ovat Jarruina Ja Esteinä Investoinneille. Professori Tauno Tiusanen selvittää asian selkokiellä blogissaan:

http://taunotiusanen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2056...

Kysymysten kysymys: Miten tuota investointihalukkuutta ja hyvinvointia lisätään? Onko ristiriitaisella ja lyhytnäköisellä Suomella enää malttia vaurastua?

JPK Jäntti

Suosittelisin perehtymistä tieteenfilosofiaan erityisesti taloustieteen osalta ennen kuin kovin voimallisesti ottaa kantaa erityisesti taloustieteen lahouden puolesta.

Taloustiede on huomattavan paljon enemmän kuin päivälehtien kirjoittelu talouden tilasta tai hallituksen talouspolitiikasta. Taloustiede on myös eri asia kuin harjoitettu talouspolitiikka.

Jopa suuresti kunnioittamani Benoit Mandelbrot teki pitkään ja systemaattisesti työtä taloustieteen parissa ja lisäksi vielä sovelsi omia oppejaan menestyksellisesti käytäntöön. Vaikka rahoituksen valtavirta meni yli siitä mistä ali oli matalin, niin ei se tarkoita taloustieteen lahoutta. Mandelbrotin ansiokkaat omat tutkimukset ovat edelleen kaikkien halukkaiden luettavissa.

Katsopa ympärillesi. Miten esimerkiksi Suomen talous on kehittynyt viimeisen 1000 vuoden aikana? Nykyinen hyvinvointimme perustuu paitsi tekniikkaan, niin myös toimivaan talouteen - eli taloustieteeseen. Talouden eli taloustieteen rooli hyvinvoinnin tuottajana on itse asiassa vain kasvamassa. Jopa siinä määrin, että yhteiskuntatieteissä puhutaan taloustieteiden imperialismista - eli taloustieen ylivoimaiseen vahvuuteen perustuvasta taloustieteen menetelmien leviämisestä muihin yhteiskuntatieteen aloihin. Nämä menetelmät eivät siis ole tilastotiedettä.

Eiköhän johtavien maiden hyvinvointi ole riittävä ja konkreettinen näyttö taloustieteen toimivuudesta. Esimerkiksi Venäjän ja USA:n elintasoero selittyy hyvin taloustieteellä - ja vahvistaa taloustieteen toimivuuden.

Sama näyttö löytyy lukuisista muista hyvistä ja huonoista esimerkeistä.

Käyttäjän JairiPalonen kuva
Jairi Palonen

JPK Jäntiltä Tuhannen miljardin
taalan kysymys

Kiinan keskuspankki ja maan valtaisaa valuuttavarantoa hallinnoivat valtiolliset sijoitusyhtiöt ovat yhdessä Yhdysvaltain liittovaltion suurimmat ulkopuoliset rahoittajat.

Niiden hallussa on Yhdysvaltain valtionhallinnon erityyppisiä velkakirjoja yhteensä arviolta yli tuhannen miljardin dollarin arvosta. Siksi Kiinan talousviranomaiset ovat erittäin kiinnostuneita Yhdysvaltain talous- ja rahoitusnäkymistä.

Yhdysvaltain velanmaksukyky ja -halu ovat Kiinalle kirjaimellisesti tuhannen miljardin taalan kysymys

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Kiina taitaa pitää USA:ta taloudellisissa pihdeissään pitkäjänteisellä ja maltillisella menestystalouspolitiikallaan.

PS. Pahasti alkaa Kiinakin velkaantua taloudeltaan.

Käyttäjän MarttiHaverinen kuva
Martti Haverinen

Talouteen vaikuttavat myös muut suureet, kuten korruptio, tulonjako, infra, koulutustaso sekä odotukset... Ei ole menestyvää taloutta ilman yhteiskuntia, ja aivan liian pieni paino hyvinvoinnin luomisessa on annettu muulle tieteelle.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

MH.#9. Totta puhut. Niiden lisäksi on huomioitava harmaa talous,kriisit,työttömyysaste/työtilaisuudet,väkiluku, lakot,suhdanteet, veroparatiisit, yhteistyökykyisyys, ahkeruus, vastuullisuus,työn laatu ja menetystuotteeet (brändyt/know-how), jalostuskykyisyys, kilpailukyky markkinoilla,investoinnit ja innovaatiot, maine ja luottamus, hyvät kauppasuhteet jne.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

JPK Jäntti. #6.Nykytaloustieteen ja talouspolitiikan moitittavat tulokset puhuvat kiistatta selvin kriisinäytöin puolestaan. Hyvinvointi-Suomi on tyrinyt omatoimisesti itsensä pahoinvointivaltioksi kuten EU/EMU-Ihantolakin liittovaltiopyrkimyksissään ja jäsenmaiden orjuuttamisessaan Wall-Street-opein.

Maallikkokin näkee nykyisen taantuman perussyyt kukkarossaan. Vain hurskastelijat, EUfoorikot ja EUROmaanikot ummistavat silmänsä arkitotuudelta. Kuten jotkut tiede-/teoriauskovaisetkin.

Teknologiset ja tuotannolliset kehitysaskeleet sekä organisaatiomuutokset ovat vieneet maailmaa keräilytaloudesta maatalouden kautta tehdas- ja tuotantolaitoksiin ja nyt elektroniikkateollisuuteen ja viestintäteknologiaan.

Työn tuottavuuden kasvu syntyy viime kädessä teknologian kehitysestä. Menestyminen onkin perustunut kykyyn luoda hyviä tuotereseptejä ja ideoita siitä, miten tuotannontekijöistä saadaan lopputuotteita, joita asiakkaat haluavat. Kysyntä/menekki lisävät tarjontaa ja työllisyyttä sekä tuloja ja investointimahdollisuuksia globaalistikin. Etenkin siellä missä työn teettäminen/tuottaminen kannattaa mahdollisimman pienin riskein ja laki-ym.rasituksin.

Globalisaatio ei kuitenkaan seuraa välttämättä tekniikan kehitystä. Globalisaatio ei tuo joka paikkaan "parasta kaikista mahdollisista maailmoista". Hyperglobalisaatio on nyt kestänyt pari kolme vuosikymmentä, ja sinä aikana talouskasvu on hidastunut, eriarvoisuus pahentunut ja finanssikriisit yleistyneet useimmissa maissa. Luonnon rajallisuus, saastuminen sekä väestön liikakasvu aiheuttavat pysyviä ongelmia talouteen. Sodista ja pakolaisista puhumattakaan.

Kansainvälisellä integraatiolla on omat hyvät jos kohta huonot puolensakin. Huonot ovat nyt voitolla.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Tässä hiukan miettimistä Taloussanomien linkeissä reaalimaailmasta.

1) EKP:n Miinuskoroilla Talouden Lait Mullin Mallin: (Mihin niillä pyritään?)

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/12/02/miin...

-Vapaaseen markkinatalouteen perustuvassa mallissa miinuskorko on kummajainen, johon kiteytyy koko nykyaikaisen rahapolitiikan ja sitä harjoittavan Euroopan Keskuspankin päättömyys. Miinuskorko syö talouden ja kasvun perustaa. - Professori Matti Pohjolan mukaan "perinteisen rahapolitiikan keinot loppuvat silloin, kun ns.nollakorkorajoite tuleee vastaan. Nimelliset korot eivät nimittäin voi olla negatiivisia. EKP on siksi ryhtynyt harjoittamaan epätavanomaiseksi kutsuttua rahapolitiikkaa. Se on tarjonnut pankeille lainoja vakuuksia vastaan niin paljon kuin ne haluavat ottaa eri pituisiksi ajoiksi, jopa kolmeksi vuodeksi turvatakseen pankkijärjestelmän maksuvalmiuden eli likviteetin.(Matti Pohjola: Taloustieteen oppikirja,ss 251-251) - Onko miinuskorot arveluttava keino?

2) Bloombergilta arvio Suomen taloustilasta:
http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2016/01/2...

3) Seuraavat kuusi kuukautta ovat Suomelle ratkaisevia:
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2016/01/26/...?

4) Työttömyysaste nousi 9,2 prosenttiin
http://www.taloussanomat.fi/tyomarkkinat/2016/01/2...?

Käyttäjän KaleviOnnela kuva
Kalevi Onnela

Karin havainnot ja johtopäätökset ovat hyytävän teräviä ja oikeita.
Erinomaisesti tilannetta kuvaa lainaus herra Changilta: "Taloustiede on poliittista puhetta, joka on usein naamioitu tieteelliseksi totuudeksi. Asiantuntijat ovat keskenään eri mieltä melkein kaikesta."

Jokaisella kuppikunnalla on omat taloustieteen nobelistinsa. "Finanssiauervaarat" toimivat opeista ja säännöistä välittämättä. Taustalla väestön liikakasvu jäytää kaikkea.

Talouden hoito on eri asia kuin "tieteilijöiden" saivartelu. Hirvittää Suomen rikki päästetty talous. Hallituksella on terve linja, pitää syödä korkeintaan sen verran kuin tienaa. Vanha kansa osasi sen, lukuunottamatta erästä muinaista huittislaista.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

KO.#13. TÄSSÄ malliesimerkki 1990-luvun vaihteesta eli "Punapääoman romahdus"
talouspolitiikan hoidosta Suomessa:

http://pankkikriisi.blogspot.fi/2008/11/punapoman-...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#13. Kiitos kannustamisesta. Faktat ovat aina ikäviä päättäjille. Pelurit pois politiikasta!

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

#13. Kiitos kannustamisesta. Faktat ovat aina ikäviä päättäjille. Pelurit pois politiikasta!

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

KO.#13. Kiitos kannustuksesta. Poimin sanotuista lähteistä keskusteluun ja taloustilanteeseen hyvin sopivia ärsykkeitä ja virikkeitä. Asioitahan pitää tarkastella laaja-alaisin näkökulmin eikä musta-valkoisesti. Chang osaa sen taidon.

Etelä-korealainen Ha-Joon Chang opettaa Cambridgen yliopistossa ja kirjoittaa kolumnia Guardiaan. Hänen teoksiaan on käännetty 37 kielelle ja myyty lähes kaksi miljoonaa kappaletta ympäri maailmaa. Prospect Magazine on nimennyt hänet yhdeksi maailman kymmenestä tärkeimmästä ajattelijasta. Hän on voittanut Wassily Leontief-palkinnon rajoja rikkovasta talousajattelusta.
Hänen bestsellerinsä "23 tosiasiaa kapitalismista" ilmestyi suomeksi vuonna 2012.

LISÄÄ Changin ajatuksia:

-"Tieteenala,jossa on tilaa monenlaisille teorioille, säilyttää arvonsa maailman muutoksissa paremmin kuin yksi sallittu ajattelutapa -varsinkin pitkällä aikavälillä."
-" Vuoden 2008 finanssikriisissä maailmantalous olisi romahtanut yhtä pahasti kuin vuoden 1929 suuressa lamassa, elleivät suurimpien talousmahtien hallitukset olisi heti kriisin alussa hyllyttäneet vapaamarkkinoppeja ja turvautuneet keynesiläiseen talouspolitiikkaan."

- "Meistä jokaisen on tiedettävä jotakin taloustieteen eri koulukunnista tai osaksemme jää alistua passiivisesti muiden päätöksiin. Meidän elämäämme vaikuttavat valtioiden ja yritysten päätökset - minimipalkat, sosiaaliturva,eläkkeet, elintarviketurvallisuus,toiminnan ulkoistaminen jne. Niiden päätösten taustalta löytyy aina jokin talousteoria."

- " Ajatusten monimuotoisuus ja ideoiden ristipölytys tekevät taloustieteele hyvää."

-"Työn merkityksestä huolimatta kansalaiset esiintyvät taloustieteellisessä keskustelussa useimmiten kuluttajina (kulutusoptimismi) eivätkä työntekijöinä. Varsinkin vallitseva uusklassinen taloustiede pitää työnteon perimmäisenä motiivina kulutusta. Työ ja miten työssä menee vaikuttaa työntekijöihin enemmän kuin mikään mittari kertoo. Nykytaloustieteen silmissä täystyöllisyys on mahdoton saavuttaa. Siksi se on merkityksetön käsite, vaikka se oli kehittyneiden kapitalismimaiden talouspolitiikan tärkein tavoite, joka usein toteutui.
- "Työttömyyteen suhtaudutaan välttämättömyytenä. Työttömyyden inhimilliiset kustannukset - talousvaikeudet, masennus, häpeä, pahimmassa tapauksessa itsemurhat - enimmäkseen sivuutetaan. Työttömyys on taloustieteen näkökulmasta sivuseikka - sitä vastoin inflaation pienintäkin kiihtymistä taloustiede pitää kansallisena kriisinä." (Vrt. EU/EMU/EKP- Saksa).

-"Kulutuskeskeinen ajattelu johtaa haaskaukseen, kertakäyttöyhteiskuntaan ja -tuotantoon, ympäristöongelmiin (saastuminen), ostosriippuvuuteen (elintasokilpa, kulutusjuhlat, kerskakulutus, kasinopelit) ja kotitalouksien ylivelkaantumisiin etenkin rikkaissa maissa. Sen takia meidän on vaikeaa vähentää hiilidioksipäästöjämme ("hiilijalanjälki") ja torjua ilmastomuutosta."
- Kestävä kehitys unohtuu usein "markkinavoimilta".

"TALOUSTIEDE suhtautuu työhön kuin virtahepoon olohuoneessa: se ummistaa silmänsä ja on kuin koko otusta ei olisikaan. Työ ansaitsee kuitenkin enemmän arvoa. Muuten emme voi rakentaa tasapuolista taloutta emmekä täyden ja inhimillisen elämän edellytyksiä." - Ilman työtä emme tule toimeen. Ja on vaikea tulla toimeen , jos ei ole tointa mihin mennä!

Käyttäjän mattiantero kuva
Matti Kyllönen

Väitettä tai toteamusta "Taloustiede on rikki ja laho" on mahdotonta käsitellä ennen kuin määritellään mitä taloustieteen aluetta käsitellään (yksilö-, koti-, alue-, kansan-, talousalueen-, maanosan- ja vihdoin maailmantalous). Talous on harvoin ehyttä, useimmiten se on rikki, jos rikkoutuneisuudella tarkoitetaan nousu- ja laskusuhdanteiden vaihtelua, kauppa- tai kuumaa tai kylmää sotaa. Pikemminkin voi kysyä, milloin talous(tiede) on ehyttä. Aina on poikkeusoloja, aina on kilpailua ja sotaa jo yritystasolla, puhumattakaan laajemmasta tasosta.
Taloustiede tieteenä ei ole rikki saati laho, jos tieteen määritelmä on selkeästi rajattu, tutkijat riippumattomia ja päveviä tai jos järjestelmä on yksiselitteisesti määriteltävissä. On siis erotettava kapitalistinen ja sosialistinen/kommunistinen talous.
Tämä hetken maailmantalouden suurin "sekoittava" tekijä liittynee siihen, että pyrittäessä maailmantalouteen mittausvälineiden määrittelyä vaikeuttaa USA:n ja Kiinan erimitalliset taloudet, koska USA on kapitalistinen ja demokraattinen valtio, Kiina taas kommunistisin komentalouden menetelmin pelaava talous, joka voi käyttää pakkokeinoja pitääkseen palkat kurissa, mitä mahdollisuutta vapaassa markkinataloudessa ei ole.
Taloustiede on siten aina sidottu poliittiseen järjestelmään ja valtiomahtiin. Esim. NL/Venäjä esti kansainvälisen kilpailun pääsyn maahan ja luotti öljyyn. Poliittiset voimat ja raaka-aineiden hinnat ovat heilahdelleet niin rajusti, että taloustieteen keinoilla on hyvin vaikeaa saati mahdollistakaan selvittää mihin suuntaan talous missäkin menee.
Taloustiede on aina sidoksissa luontoon, luonnonoloihin, ilmastoon, raaka-aineisiin, ihmiseen itseensä, kuten kulttuuriin, politiikkaan ja valtion/talousalueen tavoitteisiin. Taloustiede on siinä mielessä rikki, että kehityksen ennustettavuus, luotettavien välineiden mittauskäyttö on entistä vaikeampaa. Pohjimmiltaan on kysymys on ilmaston/luonnon suuresta muutoksesta yhdistyneinä kansainvaelluksiin. Tämä kaikki on ihmisen aikaansaamaa, liikakansoituksesta johtuvaa ja siksi vaikeata. Valtiomuodolla on nyt poikkeuksellisen suuri vaikutusvalta talouteen ja taloustieteeseen, sillä eräs perustava kysymys on, luottavatko ihmiset enää järjestelmiin vai saako voimapolitiikka yhä suuemman vallan. Vaikka luonnon voimat ovat arvaamattomat, on arvaamaton ihminenkin. Menestyvin taloustueteen haara nyt ja lähituleisuudessa saattaakin olla sotatiede, vaikka ihmiskunnalle onnellisempaa voisi olla, jos kärkeen nousisi ruokatiede ja ruoan tuotanto.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

MK..#16. Ketä meidän on "kiittäminen" nykyisestä Suomen taloustilanteesta historian valossa, käy ilmi seuraavista linkin kommenteistakin - ainakin osittain? Vanhempiakin taustatekijöitä löytynee...

http://rekennusliikeerbau.puheenvuoro.uusisuomi.fi... DOKUMENTTEJA/JJ:lta ym...punapääoman romahtamisesta jne

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Matti. #16. Kiitos monipuolisesta ja akateemisesta käsittelystä tähän keskusteluun. Toivotaan, että globaalit päättäjät järkiintyisivät, ettei tarvitsisi mennä taloustieteen raaimpaan eli sotatalouteen vallanpitäjien ahneuksissa ja reviiriensä turvaamisessa. Ettei hulluus puhkeaisi kukkaan nykyisessä maailmanlopun kaltaisessa globaalissa valtapolitikoinnissa.

"Taloustiede on aina sidoksissa poliittiseen järjestelmään ja valtiomahtiin" ja sen arvoihin. Näin on. Ja kansalaiset sen mukana. - Taloustieteiden ja talousteorioiden lahoutta ja epätieteellisyttä sekä niiden vaikutusta Suomen, EU/EMU/EKP:n sekä maailman talouspolitiikkaahan tässä käsitellään ja ruoditaan. Ei ole yleispätevää ja kaiken selittävää talousteoriaa. Taloustiede on yhä ristiriitaista ja spekulatiivista talousongelmiin.

Sellainen talous lienee paras, joka kunnioittaa kansallisia itsemääräämisoikeuksia, ihmisarvoa, kestävää kehitystä, oikeudenmukaisuutta, demokratiaa, isänmaallisuutta jne. SE lienee kuitenkin utopiaa, kun ihmiset näyttävät olevan susia toisilleen kuten Syyrian kriisissä. Aatteellis-uskonnolliset periaatteet kieroontuvat primitiivisiksi ja patologisiksi tunnereaktioiksi. Ihmiset heikkoudet saavat vallan. Ihmisistä tulee pelinappuloita ja sijaiskärsijiä tässä hulluuden näytelmässä.

Matti, mitä mieltä olet eläkeläisten asemasta nykyisessä talouspoliittisessa ajattelussa? Sama koskee myös työttömiä, nuoria ja muita väliinpudonneita ja syrjäytyneitä.

Ovatko eläkeläiset vain turha ja tuottamaton kuluerä ja rasite budjetoinnissa vaiko käyttämätön (piilo)resurssi ja elämänkokemuksen, tieto-taidon ja perinteen siirtäjä seuraaville sukupolville? Poliittisesti yli miljoonaisella eläkejoukolla luulisi olevan melkoinen arvo taloudellisesti ja iso vaikutusvalta vaaleissa. Kuitenkin puolueet ovat jättäneet eläkeläiset marginaaliryhmäksi valtiontalouden kakun jaossa.

Onko työttömyyden hoito retuperällä? Miksi puhutaan kadotetusta sukupolvesta?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

TÄSSÄ Suomen poliittista ja taloustaivalta Kansallisteatterin näytelmässä:

"NELJÄS TIE" (Komedia Suomen demokratiasta) - nauttikaa. Ensin Hesarin arvostelu näytelmästä:(Kesto 1:59:38)
http://www.hs.fi/arviot/teatteri/a1363847169784

https://youtube.com/watch?v=WwakTr9OxEU

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Onko talouspolitiikassa ja talousteorioissa jotain mätää ja korjattavaa ja miten? Vai onko vika vain periaatteellisissa ja ristiriitaisissa päättäjissä ja poliitikoissa? Onko maailma talousteoreetikkojen armoilla?

MITEN taloutta ja teorioita tulisi "saneerata" paremmin toimiviksi? Missä nyt mättää?

Toimituksen poiminnat