karikilpio

Fiskaalinen devalvaatio ei nostaisi vientiä suosta

Eräät  ns.asiantuntijat ovat esittäneet, että fiskaalinen eikä sisäinen devalvaatio nostaisi Suomen viennin suosta.  Helsingin yliopiston tutkija Juha Tervala on sitä mieltä, että fiskaalinen devalvaatio ei ratkaisisi Suomen hintakilpailukyvyn ongelmaa .

Fiskaalinen devalvaatio on noussut keskusteluun, vaikka aiemmin kaksi kolmesta hallituspuolueesta on johdonmukaisesti tyrmännyt arvonlisäveron korottamisen.

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/12/03/vmn-ex-ylijohtaja-jy...

Fiskaalinen devalvaatio tarkoittaa mm. työnantajien sosiaaliturvamaksujen alentamista, joka paikattaisiin arvonlisäveroa nostamalla. Näin verotulot pysyisivät ennallaan. Tervalan mukaan se voi olla järkevä lisäkeino hintakilpailukyvyn parantamiseen, mutta joka tapauksessa vaikutus on pieni.

Tervalan mukaan fiskaalinen devalvaatio ei vähennä kotimaista kulutusta edes lyhyellä aikavälillä.
    - ”Arvonlisäveron nosto vähentää käytettävissä olevia tuloja, mutta työntekijämaksujen alentaminen kumoaa vaikutuksen.”

Useimpia tavaroita ja palveluita koskeva yleinen arvonlisävero on tällä hetkellä 24 prosenttia.  Sen nosto heikentäisi suomalaisten kauppojen kilpailuasetelmaa suhteessa ulkommaisiin verkkokauppoihin.
 - ”Verotus siirtyisi työnteosta kulutukseen, mutta osa kulutuksesta pakenisi ulkomaisiin verkkokauppoihin”, Tervala arvelee. YM…

http://www.suomenmaa.fi/?app=NeoDirect&com=6/3/65230/12bd71ff0e  

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208162-sisaisesta-devalvaatio...

TAANTUMA on hintalappu huonosti hoidetusta taloudesta ja lyhytjänteisestä talousajattelusta.

KATSO SUOMEN PANKIN ajankohtaisia artikkeleita/analyysejä myös fiskaalisesta/sisäisestä devalvaatiosta kommentissa #25 .

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (29 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Asiantuntijat vastatkaa onko juttu näin vai muuten.

Wikipedia: devalvaatio, sisäinen devalvaatio, fiskaalinen devalvaatio:

https://fi.wikipedia.org/wiki/Devalvaatio Käsite-erot. AUTTAAKO D-vitamiini taantumassa?

Miten Suomi-neito nousisi taantuman suosta kilpailulykyiseksi globaalisti, ja millainen tuottavuusloikka, talouden piristysruiske ja brändäys pitäisi ottaa kansantaloudellisesti, jotta Euroopan sairas maa/mies nousisi jälleen huippukuntoiseksi tautivuoteeltaan? Mitkä ovat rohdot ja lääkkeet tähän taantumatautiin?

Ovatko Suomen poliittiset päättäjät (= puolueet/korporaatiot) liian maallikkomaisia, ristiriitaisia ja kapeakatseisia, eivätkä luota tai halua luottaa asiantuntijoiden opastukseen?

KENEN etuja nyt oikein ajetaankaan nähdyllä sapelin kalistelulla? Maan etu ainakin kärsii kärsimistään kyrsimisen,tympääntymisen ja turhautumisen tasolle jatkuvasta vetkuttelusta.

TÄSSÄ yksi resepti EMU-maiden taantumaan ja kriiseihin. Raine Tiessalon EVA-raportti. "Onnistunut rakennemuutos edellyttää kolme asiaa: 1)Yksimielisyyttä 2)Toimivaa demokratiaa ja 3) Yhteistä etua." Analyysi on 67 sivuinen ja siinä on testattuna 14 menestyksellistä rakennemuutosta: (Suosittelen)

http://www.eva.fi/wp-content/uploads/2014/08/Euroo...

PS. Ekonomistit huomasivat, ettei devalvointi enää elvytäkään vientiä, tässä selitys:

http://www.talouselama.fi/uutiset/ekonomistit-huom...

Onko EU/EMU-Suomesta tullut/tulossa devalvaatioiden koelaboratorio? Vai onko kvartaalitalous Suomen talouden pilaaja?

http://kimmosaarikko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2091...

MUTTA onko edes EU/EMU optimaalinen valuutta-alue +teoriaa siitä?Google:

https://www.google.fi/search?q=optimaaliasen+valuu...

http://wanda.uef.fi/~estola/kvrahatalous/Valuutta-... hyodyt-ja-haitat.pdf
http://wanda.uef.fi/~estola/.../Valuutta-alueen%20...

http://www.mv.helsinki.fi/home/kanniain/EUnTulevai...

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Mielestäni yritysten tukeminen pitäisi suunnata työllistämiseen. Viime vuosina yritykset ovat saaneet esimerkiksi verohelpotuksia ja suoria yritystukia, jotka eivät suoraan kannusta työllistämiseen. Sen sijaan työnantajamaksujen alentaminen on suoraan työllistämistä tukeva toimenpide.

Käyttäjän vylitalo kuva
Ville Ylitalo

Vastaan sen verran itselleni, että on huomioitava myös se, että suomalaisilla yrityksillä on usein mahdollisuus palkata myös ulkomaalaisia työntekijöitä ja perustaa toimipisteitä ulkomaille. Siksi suomalaisen työntekijän suhteellisen kilpailuaseman parantaminen työnantajan sivukuluja alentamalla on järkevin tapa tukea yrityksiä työllistämään nimenomaan Suomessa. Valtio hyötyy eniten sellaisesta yritysten menestyksestä, johon liittyy myös työllisyyden kasvu.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Kiitos vastauksista Ville Ylitalo. "Valtio hyötyyy eniten sellaisesta yritysten, johon liittyy myös työllisyyden kasvu." Lisähyötynä on myös se että, kun ihmiset työllistyvät, heistä tulee itsellisiä eikä sossun asiakkkaita ja itsetuntokin kohoaa. Kaikinpuolinen elämä virkistyy. Ostovoima lisää kulutushaluja ja samalla parantaa yrittäjienkin tuotantoa. Työttömyyteen voi liittyä vakaviakin sosiaalisia ja henkilökohtaisia ongelmia ja lieveilmiöitä.

Kannattaa puhua myös Ansiosidonnaisesta Päivärahastakin. On tiettyjä ihmisiä,jotka tekevät "pimeää, verotonta työtä eli kuutamokeikkkailevat" ansiosidonnaisen päivärahan aikana tai muutenkin. Tämä ns.Harmaa Talous on pois verotuksesta ja kartuttamasta valtion tuloja. Siitä on muodostunut ongelma ja eräänlainen urheilusuorituskin , joka yltää läpi koko Suomen.

Työttömyyskassajutut kuuluvat samaan kiisteltyyn kategoriaan. Mitä mieltä ollaan niistäkin? Työttömyys sinänsä on häpeäksi koko kansantaloudelle.

Yleistäen Työttömyyden Hoito on jätetty retuperälle valtion, puolueiden ja ay-liikkeen taholta. Perustuslain 18§ on kuollut kirjain nykyään. "Jokaisella on oikeus lain mukaan hankkia toimeentulonsa valitsemallaan työllä, ammatilla tai elinkeinolla. Julkisen vallan on huolehdittava työvoiman suojeluksesta. Julkisen vallan on edistetävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön. Oikeudesta työllistävään koulutukseen säädellään lailla. Ketään ei saa ilman lakiin perustuvaa syytä erottaa työstä."

Monet katsovat esimerkiksi työvoimatoimistot turhaksi byrokratiaksi. Harva on saanut työtä sen kautta. Ikävä on ihmisen tulla toimeen, jos ei ole tointa mihin mennä. Työ, saatu palkka, kunnon koulutus,hyvät harrastukset sekä riittävä lepo ja monipuolinen ravinto, kohtuullinen nautintoaineiden käyttö ja hyvät ihmissuhteet ovat itsetuntoa nostattavia elämäntapoja.

TOISAALTA ansaitulla työeläkkeellä olo on "hyvä työpaikka", uskaltaa ruveta vaikka nukkumaan työpaikkansa viereen. Yhdessä lempivaimonsa eläkkeen turvin tulee kohtalaisesti toimeen. Määrahat tosin saisivat olla suuremmat.

MUTTA kun lähdön hetki tulee itse kullekin, mukaasi et saa mitään, vaikka olisit kuinka rikas. Se on elämänkaaren fakta ja saldo.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

VY.#2. Olen samaa mieltä. Yrittämistä ja työllistämistä pitää tukea. Myös koulutukseen ja tutkimukseen pitää panostaa taaantuma-aikanakin.Tieto-taito on valtaa markkinoilla. Mutta miksi Suomessa sanotaan olevan tutkimusten mukaan maailman parhaiten koulutetut työttömät: Missä mättää?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

NYT puhutaan kovasti myös "tuottavuusloikasta" ja siihen pyrkimisestä kaikin keinoin. Tapetilla ovat mm. robotit ja digitalisoituminen työelämässä.

Taloussanomien Jan Hurri kysyy artikkelissaan: "Kestääkö Suomen kansa tuottavuusloikan seuraukset?" YRITYKSET ovat avainasemassa tuottavuusloikassa.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/12/23/kest...

MUTTA mikä on työmarkkinajärjestöjen osuus tässä tuottavuusloikassa; edistääkö vai jarruttaako se sitä? Pystyvätkö korporaatiotkin uudistumaan tässä globaalissa rakennemuutoksessa vai jääkö ne kehityksen jalkoihin epäedistyksellisenä kansantaloustoimijoina- tietyiltä osin - asenteellisesti ja yhteispelitaidoiltaan? Aika näyttää sen kypsyysasteen: taannuttaako se vaiko edistääkö se Suomen talouden tuottavuusloikkaa? Valinta näyttää tarkoitushakuisen vaikealta ja poliittiselta peliltäkin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Ville Ylitalo. #2. - Tietyillä tahoilla on silloin tällöin esitetty ay-jäsenmaksuoikeuksien vähentämistä. Miten kävisi silloin ay-liikkeen tulojen? Myös työttömyyskassa-asiat ovat puhuttaneet päättäjiä ja poliitikkoja aiemminkin. (Google= ay-jäsenmaksujen verovähennysoikeus + hieman taustatietoa):

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2014061418407171_u... (="Kuumia perunoita keskusteluun.")

Käyttäjän lkkiiski kuva
Lauri Kiiski

Talousoppineet eivät tiedä, mitä muuta voitaisiin tehdä väistämättömän sisäisen devalvaation sijaan. Kaikenlaisia höpö höpö juttuja toki annetaan, mm. Jyväskylän taluostieteen proffan Jukka Pekkarisen taholta, joka oli aiemmin Palkansaajien Tutkimuslaitoken johtaja, mutta siirtyi Valtiovarainministeriön johtoon juuri ennen kuprun syntymistä v. 2007 ja oli vaikuttamassa päätöksentekoon liki tähän päivää asti.

Fiskaalinen devalvaatio on täyttä hömpää ja silmänlumetta, joilla tosiasioiden olemassaolo yritetään kääntää edes hetkeksi sivummalle.

Suomalaiset ovat velkaantuneet jukisen velan ja kotitalouksien osin n. 14 miljardia euroa vuosittain jo seitsemän vuotta. Kulutus on kasvanut, mutta työllisten määrä vain vähentynyt.

Jep, nyt ehdotetaan ALV:n korotusta, joka ei muka olisi työn verotusta, ja samalla työn sivukulujen tilapäistä alentamista hieman.

Uskokoon ken haluaa, mutta kielen siirtämien oikeasta poskesta vasemmalle poskelle ei nykystä tilannetta ainakaan paranna.

Suomeen tarvitaan kokonainen uusi ajattelu ja rakenneuudistus.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Lauri Kiiski.Olen samaaa mieltä, että Suomeen tarvitaan ajan tasalle päivitetty uusi, yhteistyöhenkinen ajattelu ja poliittinen kulttuuri sekä rakenneuudistus, mikäli meinataan pärjätä globaalissa maailmassa. Mielestäni Nokian ja Koneen johtotehtävissä menestyneen Alahuhdan teos: Johtajuus... sopisi mainiosti esikuvaksi ja oppikirjaksikin oikeasta hengestä myös politiikkaan. Kannattaa lukea - suosittelen! Käytäntö ja menestys puhuu puolestaan. EI oppi ojaan kaada! Eikä Know-How.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Lauri Kiiski. #4. MUTTA on vuonna 2015 tapahtunut hyviäkin talousuutisia/asioita:

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/12/2...

Käyttäjän kimmosaarikko kuva
Kimmo Saarikko

"Fiskaalinen devalvaatio tarkoittaa yksin­ker­tai­sim­mil­laan työnantajien sosi­aa­li­tur­va­mak­sujen alentamista, joka paikattaisiin arvon­li­sä­veroa nostamalla. Näin verotulot pysyvät ennalla"

Arvolisäveron nostolle kävisi kuten autoveron nostolle, jolloin autokauppa romahti ja veron tuotto laski. Suomessa on ennätysmäärä toimeentulorajan alapuolella eläviä. Yksikään heistä ei pysty kartuttamaan enää arvonlisäveroa. Pitkään jo on ollut havaittavissa, että arvonlisäveron kertymä on jopa laskenut ja alennetun ruuan ALV myös. Verottajan tuoreinta tekstiä asiasta:

"Myös tammi-syyskuun kohdekausien kausiveroilmoituksissa on ilmoitetun arvonlisäveron määrä lähellä nollakasvua (-0,2 %). Suoritettavan arvonlisäveron sisällä laskeneet ovat yleisestä 24 % verokannasta maksettu (-0,6 %) sekä alennetusta 14 % verokannasta (-0,8 %) maksettu arvonlisävero."

Eli ALV:n nosto tietäisi vain kauppakuolemia ja ruokajonojen pitenemistä.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Hesarikin oli äskettäin sitä mieltä, ettei fiskaalinen devalvaatio ole mikään poppakonsti tai taikapilleri:

http://hs.fi/talous/a1449894932205

STTK:n sovinnollisella Palolalla on eräs ratkaisu työmarkkinasolmuun tietyin osin myös fiskaalista devalvaatiotakin soveltaen, kertoo Talouselämä-lehti:

http://www.talouselama.fi/uutiset/sttk-n-palola-eh...

Mitähän mieltä SDP on ATK:n lakkouhista ja politiikasta ja yhteiskuntasopimuksesta? Sitä kantaa se ei ole vielä selvästi sanonut julki.

Ylipäätään onko avainjärjestöillä liian iso kiristysvalta maan politiikassa, ja mitä sille pitäisi tehdä? Pitäisikö juridisetkin henkilöt eli kollektiiviset henkilöyhteenliittymät/järjestöt/verkostot/jengit jotenkin saada kriminalisoiduiksi lailliseen edesvastuuseen yhteiskuntaa ja sen taloutta jatkuvasti vahingoittavista (lakkouhka)- ym.toimistaan? Rikoksista yhteiskuntaa ja syyttömiä kansalaisia vastaan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö
Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

TALOUSSANOMAT tykittää tekstejään neuvoksi.

***Pakkolaeille iso tyrmäys:"Puutteellinen, laskelmat pielessä.

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/12/10/...

***Pakkolakien vaihtoehto - alvin roima korotus:
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/12/22/...?

***Lauri Ihalainen:"Kukaan ei pakkolakeja halua. Tahtotilaa työmarkkinaratkaisun saamiseen on olemassa."
http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/12/23/...

***Suomea ei pidä elvyttää finanssipolitiikalla. Viennin edellytyksiä pitää parantaa:
http://www.taloussanomat.fi/kumppaniblogit/2015/12...

OLI MITEN OLI näin paljon on rahaa vielä maailmassa:

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2015/12/2... ENTÄS reaalirahaa suhteessa virtuaalirahaan? ONKO PONZI-huijaus päällä? (VRT. pyramiidihuijaukseen)

http://www.taloussanomat.fi/kansantalous/2010/05/2... (Jan Hurri)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

KS.#5. UUTTA keskusteluun: "ALVin puolesta ja alvia vastaan" kirjoittaa professori Viren seuraaavaa + myös Viron taloustietoja alempana:

http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/209128-al...

TÄSSÄ Viron taloudesta linkkejä:

http://www.estemb.fi/static/files/005/jaanus_varu_...

http://www.yrittajat.fi/File/f589ab39-f70c-46da-bb...

Ruotsin ja Islannin lisäksi Virokin sopinee malliksi Suomelle talouden ja politiikan hoidossa. Vai mitä? EI repien vaan rakentaen.

Suomen ei pidä tyytyä Hesarin mukaan alisuorittamiseen. Olisi aika oppia yhteistyötä ja yhteisvastuuta: Yhteispelillä kaikki onnistuu kuten yrittävillä nuorilla kiekkoilijoillakin!! Toivotaan menestystä jatkossakin.

http://www.hs.fi/paakirjoitukset/a1451366954161
- Suomen talousongelmat ovat pääosin kotitekoisia;
- Suomen pitää Ruotsin tavoin pystyä uudistamaan työmarkkinoitaan ja yhteistyökulttuuriaan. Vastuuta/pitkäjänteisyyttä perätään joka sektorilla.
- Ruotsin salaisuus ei ole pelkästään kruunu, vaan toimivampia ja joustavampi konsensushenkisyys ja päätöksentekokyky. Näistä on Suomella oppiminen, mikäli aiotaan nousta taantumasta vakaammalle talouspohjalle.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Fiskaalista devalvaatiota suosittelevat hallituksen pakkolakien sijaan myös professorit Sixten Korkman ja Matti Pohjola, jotka ovat antaneet Aalto-yliopiston puolesta lausunnon hallituksen pakkolakipaketista.

http://www.hare.vn.fi/upload/asiakirjat/21457/3778...

En menisi ihan kevyin perustein kutsumaan näitä herroja "ns. asiantuntijoiksi".

On huomattava, että kaikki ne perusteet, joilla Tervala tuossa arvelee fiskaalisen devalvaation hintakilpailukykyä vahvistavaa vaikutusta pieneksi pätevät vielä paljon vahvempina näihin lainsäädännöllä toteutettaviksi suunniteltuihin ansiotason alennuksiin.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Maallikolle tulee ajatus ns.asiantuntijoista, koska monet lausunnot ovat keskenään ristiinmeneviä eikä anna hyvää kuvaa talousoppien eksaktiudesta ja pätevyydestä käytännön ongelmissa. Taloustiedehän ei ole arvovapaata tiedettä johtuen erilaisita koulukunnista, kulttuuritaustoista ja arvomaailmoista. Siksi käsitykset näyttävän lyövän joskus kovastikin korville. Ehdotonta totuutta ei taloustiede monastikaan voi esittää. Spekulaatioita kylläkin etenkin alati muuttuvassa globaalissa maailmassa.

Aivovoimistuun suositeltavaa kirjallisuutta: HA-JOON CHANG: Taloustiede- käyttäjän opas (INTO) TSL.

Toisaalta puolue/ay-poliitikot ovat kantona kaskessa, mitä he hyväksyvät mitä ei talouspoliittisiin päätöksiin. Kuten huomataan linjaerimielisyydet ovat kovat käytetyistä keinoista. Ja niistäkin negatiiviset keinot ja etujen leikkaukset saavat jyrkän vastustuksen, vaikkakin ne olisivat juuri ainoita oikeita vallitsevassa poliittisessa tilanteessa. Eduista ei luonnollisesti ketkään kieltäydy, mutta niiden karsimisesta kylläkin.

Käyttäjän valtteriaaltonen kuva
Valtteri Aaltonen

Taloustieteen kannanotoissa on selviä linjariitoja ja koulukuntaeroja.

Toisaalta uskaltaisin väittää, että eroja on monesti myös vähemmän kuin usein ajatellaan.

Ainakin viime aikaisessa keskustelussa ovat Suomen kärkipään taloustieteilijä olleet varsin samaa mieltä asioista. Kun katsotaan esim. professoritason kannanottoja, niin kyllä niissä aika vahvasti tietyt teemat toistuvat.

Erityisesti Suomessa kuvaa taloustieteen "ristiriitaisuudesta" voi ruokkia se, että meillä taloustieteen asema oikeana tieteenä päätöksenteossa on varsin heikko. Taloustiedettä ja erityisesti taloustieteellistä tutkimusta ei itsessään juuri kunnioiteta, vaan taloustiede on lähinnä näennäisperustelu poliittisessa päätöksenteossa, joka perustuu enemmän ideologisiin uskomuksiin taloudesta. Tällöin "taloustieteeksi" helposti nostetaan lähes mitä vaan omia ideologisia käsityksiä vastaavaa ja meillä valtiovarainministeriön virkamiesten tai jonkun pankkiekonomistin mielipiteitä saatetaan surutta käsitellä samanarvoisina "taloustieteellisinä" kannanottoina, kuin merkittäviä tutkijoiden taloustieteelliseen tutkimukseen perustuen esittämiä käsityksiä.

Esim. Ruotsissa tiettävästi taloustieteen rooli poliittisessa päätöksenteossa on ihan eri tasolla.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö Vastaus kommenttiin #13

Ruotsissa paheksutaankin lehtitetojen mukaan suomalaista nykymeininkiä.

http://m.kauppalehti.fi/uutiset/suomen-maine-ruots...

"Ironista hallituspolitiikassa on se, että hallitus on suosittu silloin, kun se ei ole vielä tehnyt mitään. Kansansuosio on laskenut sitä mukaa kuin tekojen ja niiden peruutusten lista on pidentynyt. MUTTA hallituksen perustehtävä ei ole olla suosittu, vaan hoitaa kunnolla maan asiat" , sanoo Ilta-Sanomat. Politiikkahan on asioiden hoitamista. Eri asia on hoidetaanko ne asiat kunnolla vai kehnosti. Kataisen ja Stubbin sateenkaari-/tynkähallitukset olivat varottavia esimerkkejä jälkimmäisestä. Ja Sipilän hallitus on niiden aikaansaamattomuuksien remontti-Reiskana ja konkurssipesän hoitajana.

Saa sitten nähdä, mitkä hokkuspokkus-temput ovat parhaimpia Suomen talouden taantumaa torjuttaessa ja "kustannuskilpailukykyä vahvistavina toimina". Hallitus ei niistä yksinään selviä ilman työmarkkinajärjestöjen myötävaikutusta. Siihen tarvitaan mielestäni kansallisia yhteistalkoita eli yhteiskuntasopimusta, joka olisi mielekkäämpi vaihtoehto "pakkolaille".

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Monikohan asiantuntija suosittaa yhteiskuntasopimusta ja montakohan asiantuntijaa suosittaa pakkolakeja? Kumpi parempi Suomen ja sen kansalaisten kannalta? JOS yhteiskuntasopimus, miksei siihen viipymättä pyritä?

VOIKO EKP suorittaa ylikansallisen devalvaation EMU:ssa? Jos voi, minkälaatuisen devalvaation se voisi tehdä: ulkoisen, sisäisen vaiko fiskaalisen? Mikä olisi niistä sopivin euromaille, jos/kun EKP devalvoisi?

Onko se edes mahdollistakaaan EMU:ssa? Asiantuntijat vastatkaa.

PS. Kirjoitellaan, että Euroopan unionissa/EMU:ssa on jo sovellettu pitkään käytännössäkin Sisäistä Devalvaatiota jäsenmaiden orjuuttamiseksi ja velkavankeudessa pitämiseksi. Esimerkiksi arvostetun taloustoimittaja Esko Seppäsen €MUMUNAUKSESSA.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

VA.#6. Vertaa Suomen Pankin artikkeleita fiskaalista devalvaatiosta, kustannuskilpailukyvystä, velkaantumisesta, Suomen taloustilanteesta, riskeistä jne... kommentissa #25. (Linkit).

Käyttäjän JyrkiVetosalmi kuva
Jyrki Vetosalmi

ALV:n nostaminen tässä tilanteessa olisi suurinta typeryyttä. Tappaisi sen vähäisenkin positiivisen asian, kotimaisen kysynnän.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Hintojen halpuuttamiskampanjat kuuluvat sisäiseen devalvaatioon ja se on hyväksi ostajan/kuluttajan näkökulmasta. Yleensäkin taantumankin aikana ihmiset etsivät "tarjouksia". Se on ainoa keino saada pienilläkin tuloilla säästöjä menoihinsa. Toisaalta kaupoissa on paljon turhaa krääsää ja tavaraa, jota ei tarvita, kun on elettävä suu säkkiä myöten. Ja pärjätä elämässä.

On myös yli varojensa eläviä kerskakuluttujia ja kulutusjuhlia viettäviä ihmistyyppejä. Etenkin nuorissa. Täytyy olla elintasokilvassa mukana , vaikka ylivelkaantuneina. Rakennetaan parisataaneliöiset omakotitalot hienoksi laitettuine pihoineen. Pari autoa on pihassa: vaimolla pienenpi "kauppakassi" ja isännällä maasturi. Muskelivenekin ja hirsinen kessämökki pitää olla samaan konkurssiin, ettei tarvitse hävetä huonommuuttaan samantyyliselle naapurille. Ja muutkin "vieheet ja lelut" pitää olla viimeisen huudon mukaan. Ei sitten ihme, kun tulee "noutaja" ja pakkohuutokauppat.- Onkohan nykyajan nuoret hemmoteltu pilalle: kaikki pitää saada nyt heti eikä huomenna ja kukkaron/tulojen mukaan pitkäjänteisesti nykyajan hektisessä elämänmenossa? Eletään kädestä suuhun-menetelmällä kuin viimeistä päivää ennen maailmanloppua.

http://www.taloussanomat.fi/porssi/2015/12/13/ihmi... SITÄ SAA MITÄ TILAA! Jokainen on oman onnensa seppä myös valtiokin. Harva muistaa enää 1990-luvun vaihteen vahvan markan ja ulkomaisen , löysän, ikkunoista ja ovista tulvivan lainarahan antomarkkinat ja sitä seuranneet krapulat ja konkurssiaallot itsemurhineen. Ei ihminen opi historiastaan mitään. Tai jotkut oppivat ja ovat niitä selviytyjiä elämän suhdanteissa ja karikoissa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

US-Markku Huusko sanoo suoraan, mistä on kysymys:

http://markkuhuusko.puheenvuoro.uusisuomi.fi/20727... Suomi on oman onnensa seppä tai tärvääjä. On poliittiseen peiliin katsomisen ja itsekritiikin paikka.

Kaksi yllättävän hyvää lukua Suomesta: "Ei itse pidä heittää kapuloita Suomen talouden rattaisiin:
http://www.uusisuomi.fi/raha/156008-kaksi-yllattav... (Enää ei ole varaa tyrimiseen)

AKT:lle synkkä tukiviesti: Kuihtuuko kuljetusala olemattomiin Suomessa -ja samalla työttömyys kasvaa?
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/154048-tyottomien-...

Professorilta täyslaidallinen hallitukselle: "Kymmeniä tuhansia suomalaisia työpaikkoja häviää. AKT saa kynsilleen:
http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/155991-professoril...

Professori Viren kertoo leikkausten taustoista:

http://meeviren.puheenvuoro.uusisuomi.fi/208685-ka... (Menot on sovitettava tulojen mukaan ja elettävä suu säkkiä myöten eikä yli varojensa).

http://www.uusisuomi.fi/raha/152424-taloustieteen-...

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Saas nähdä milloin veroparatiisirahat saadaan Suomea hyödyntämään? Se vienti on vetänyt kohtalaisesti tai tyydyttävästi. Paluuliikenne ja tuonti puuttuvat. Onkohan verottaja tosissaan mukana?

Taitaa tuo EMU ja euro olla kaiken pahan alku ja syy? Gallupitkin näyttävät sinne suuntaan.

http://yle.fi/uutiset/tutkimus_euroa_ei_hylata_vai...

EMU/Euro-Asiasta on vikas keskustelu US-blogeissa:

http://www.taloussanomat.fi/politiikka/2015/12/22/...

http://paavovayrynen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2088...

http://reijotossavainen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/2...

http://www.libera.fi/raportti/euron-tulevaisuus-su...

Professorin tuomio: Suomi olisi pärjännyt paremmin euron ulkopuolella.
http://yle.fi/uutiset/tuoreimmat/ 22.12 "Työmarkkinoiden tulisi muuttua Suomessa olennaisesti, jotta pärjättäisiin EMU:ssa paremmin." (Professori Markus Jäntti) JP: Miksi Suomi ei ole enää pohjoismainen hyvinvointivaltio?

MUTTA onko eurosta ja EMUsta tullut kohtalon kysymys Suomelle ja talouden painajainen poliitisine, juridisine ja taloudellisinen pakkopaitoineen ja rasitteineen? Oliko EMUun meno vikatikki ja virheliike?

Miksihän Ruotsilla, Norjalla, Tanskalla ja Britannialla menee paremmin?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Kaikesta huolimatta kaikille US-blogisteille ja lukijoille Rauhallista Joulua ja Onnellisempaa Poliittista Uutta Wuotta. Toivossa on hyvä elää, sano lapamato.

Jukka Mäkinen

Seuratkaa Suomen Pankin toimia. Tällä hetkellä se painaa rahaa, ja siirtää julkista velkaa ulkomailta omaan piikkiinsä. Kun riittävän suuri osa velasta on kotimaista, euro jää, ja markka tulee. Asiaa ei tietenkään voi mainostaa etukäteen, mutta näin se tulee menemään.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Jukka Mäkinen. #21. Ennustaminen on vaikeaa etenkin tulevaisuuden... Joka tapauksessa EKP on Suomen Pankin pomo ja Suomen Pankki vain EKP:n sivukonttori.

Ja EKP:n pomo Marion Draghi on rosvopankki Goldman Sachsin entisiä Eurooppa-asioista päättäviä johtajia... Ja Wall Streetin opit nupissa ja hyvässä käytössä. Jälki sen mukaista EMUssa ja sen jäsenmaissa.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

EURO JA TALOUS, Suomen Pankin ajankohtaisia artikkeleita/analyysejä:

1) SUOMI on nyt euroalueen kallein maa
http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/euroalueen-ka... (10.12.2015)

2) Suomen ulkomaankaupan lyhyt historia
http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/suomen-ulkoma...

3) Fiskaalisen devalvaation dynaamisista vaikutuksista (Juha Kilpinen,SP)
http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/artikkelit/fisk... (19.11.2015) -"Fiskaalisen devalvaation hyödyt riippuvat keskeisesti hintojen ja palkkojen joustavuudesta. Mitkä ovat sisäisen devalvaation pyrkimykset samanaikaisesti?"

4) Fiskaalinen devalvaatio vai hallituksen kilpailukykypaketti? (Lauri Kajanoja 22.12.2015)
http://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2015-2/fiskaa...

5) Vuosityöajan pidennys vaikuttaa kilpailukykyyn
http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/artikkelit/vuos...

6) Kuinka paljon kustannuskilpailukyvyn pitäisi parantua?
http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/artikkelit/kuin...

7) Blogi:Kustannuskilpailukyvyn paranemisen tarve on 10-15%
http://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2015-2/kustan...

8) SP:n ennusteen riskit painottuvat heikomman kehityksen suuntaan
http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/riskiarvio-en... (MITÄ jos vienti ei elvy lähivuosina)

9) VERTAA LISÄARTIKKELIT/Talous,Suomi,riskit:
- Suomen taloustilanne edelleen hankala:
http://www.eurojatalous.fi/fi/2015/5/ennuste-suome...
- Velkaantuminen jatkuu nopeana:
http://www.talousjaeuro.fi/fi/2015/5/julkisen-talo...
- PÄÄKIRJOITUS: Talouden suunnan kääntäminen vaatii määrätietoisuutta:
http://www.talousjaeuro.fi/fi/2015/5/paakirjoitus-...

Toimituksen poiminnat