karikilpio

TTIP-sopimus: EU ja USA kinaavat ruokakaupasta ja sijoitussuojasta

 MITÄ TTIP-SOPIMUS ON? VALTIOTKO JÄTTIFIRMOJEN ALISTAMIKSI?
1) Neuvottelut USAn ja EUn välisestä kauppa-ja sijoitussopimuksesta (TTIP) tähtäävät  maailman suurimman vapaakauppa-alueen syntymiseen. Vuoden 2014 aikana käydään useita neuvottelukierroksia. Äskettäin päättyi Brysselissä neljäs  kierros.

Sopimus yhtenäistäisi sääntelyä ja poistaisi tullimaksuja  ja kilpailua rajoittavia sääntöjä.

 Sopimus helpottaisi suomalaisten yritysten pääsyä Yhdysvaltain markkinoille.

 Keskeinen kiista koskee sijoitusuojaa, minkä amerikkalaiset haluavat sopimukseen. Arvostelijoiden mukaan se antaisi  suuryrityksille ylivoimaisen  ylivallan valtioita vastaan.
    Ylikansalliset jättifirmat voisivat haastaa valtioita  oikeuteen ja vahingonkorvauksiin.

EUROOPPALAISET pelkäävät hormonilihan  ja geenimanipuloitujen elintarvikkeiden vyöryä Euroopan unioniin. Eurooppa tahtoo syödä puhdasta ravintoa.

YHDYSVALLOISSA  on tyrmätty eurooppalaisten halu feta- ja parmesaani-juustojen ja muiden elintarvikkeiden nimien yksinkäyttöoikeudesta vain tietyjen alueiden tuottajille. 

Ongelmat eivät ole isoja taloudellisesti, mutta niiden nostattavat tunteet  ja julkisuus vaikeuttavat neuvotteluita. Suurin ongelma on em. sijoitussuoja.

SAK kuten muukin Suomi suhtautuu  TTIP-sopimukseen varauksellisen myönteisesti, koska se sopimus auttaisi Suomen talouskasvua ja työllisyyttä. Sijoitussuoja  on kuitenkin monelle  suurena kantona kaskessa. Eikä  ylikansalliset suuryhtiöt ei saa vallita valtioita.

TTIP-SOPIMUKSEN HYÖDYT  syntyvät mm. kauppaa rajoittavien sääntöjen purkamisesta, sääntelyn yhtenäistämisestä ja tullitariffien alentumisesta . Suomalaisille yrityksille tärkein yksittäinen  asia olisi päästä kiinni Yhdysvaltojen julkisiin hankintoihin. Nyt  USA-laki velvoittaa amerikkalaiset julkisyhteisöt ostamaan valtaosin amerikkalaista. Rajoitusten kumoaminen avaisi mahdollisuuksia mm. suomalaiselle meriteollisuudelle.

Tullien  poisto voisi vaikuttaa erityisesti elintarvikkeiden tuontiin ja vientiin.

Säännöstelyn yhtenäistämisessä isoja kysymyksiä ovat esimerkiksi kemikaaliteollisuuden ja autoteollisuuden turvallisuusmääräykset.

MAALLIKKONA kysyn, onko TTIP  vain ylikansallisille suuryhtiöille keskittävää valtakehitystä tuottavaa,  vai tuoko se käytännössäkin oikeudenmukaista ja kestävää kehitystä  EU:lle ja sen jäsenmaille?  Kielteisiäkin  esimerkkejä löytyy nykyään jo oikeuskäytännössä.

http://karikilpio.puheenvuoro.uusisuomi.fi/159269-onko-ttip-keskittavaa-... Käytä sivun hakukonetta!

  https://www.google.com/#q=onko+ttip+keskittavaa+vaiko+kestavaa+kehitysta
 



Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (2 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Joutuvatko EU:n jäsenmaat vaikeuksiin ylikansallisten suurfirmojen hormonilihojen ja geenimanipuloitujen elintarvikkeiden ja sijoitussuojavaatimusten kanssa?

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Pekka Pihlanto. Mitä ajattelet TTIP-sopimuksesta: Edut ja haitat?

Toimituksen poiminnat