karikilpio

”Telakkateollisuuden tulevaisuus pitää varmistaa Suomessa”


” Viimeistään nyt  hallituksen pitäisi herätä  ja varmistaa telakkateollisuuden tulevaisuus maassamme.  Valtion tulisi ottaa vahva teollisuuspoliittinen rooli, tunnustaa loistoristeilijöiden rakentaminen strategiseksi vahvuudeksemme ja hankkiutua yrityksen osaomistajaksi. Näin kirjoittaa Keskustan kansanedustaja, entinen elinkeinoministeri Mauri Pekkarinen  sunnuntaina 13.01.2013  HS/Mielipidepalstalla.  Olen samaa mieltä asiasta Pekkarisen kanssa. Asialla on kiire.

” Nyt on koottava uusi valtion ja suomalaisten yritysten konsortio, joka varmistaa alan verkoston ja tuhansien työpaikkojen säilymisen Suomessa.  Ellei näin menetellä pian, telakkateollisuus vetäytyy maasta ja Ranska vetää pitemmän korren . Se olisi valtava menetys koko Suomen meriteollisuudelle. Loistoristeilijätarinan hukkaaminen olisi anteeksiantamatonta.”   Tehdään kokonaan uusittu telakkahanke Suomeen.
 
 "Valtion tukien vääristämästä maailman telakkateollisuudesta Kiinalla ja Etelä-Korealla on on kaksi kolmannesta.  Vaikka Euroopalla on alasta vain viiden prosentin siivu, loistoristeilijät ovat olleet meidän heiniämme", sanoo Pekkarinen.  Kokonaan uusittu, omavarainen telakkahanke varmistaisi  työt , rahoituksen ja tilauksien saannin Suomessa. Siihen olisi pyrittävä.

Asiassa on toki kääntöpuolensakin. Valtion ryhtyminen vain yksin telakan omistajaksi saattaisi johtaa Kreikan tielle. Valtion tukirahat menisivät etelä-korealaisten liikemiesten taskuihin ilman, että se takaisi laivatilauksia Suomeen. Riskitkin pitää ottaa huomioon, mutta hankittua , laadukasta loistoristeilijöiden rakentamisen osaamiskulttuuria ei saisi tärvellä eikä hukata.  Suomalaisella osaamisella on kysyntää, kunhan vain saadaan rahoitus kohdalleen. Pekkarisen mainitsema valtion osaomistus jakaisi oikein riskejä.

Samoin kokonaan täysin Etelä-Koreasta  riippumaton, uusittu telakkateollisuus.

Toisaalta saisikohan yhteispohjoismainen laivanrakennushanke rahoitusmielessäkin  paremmin tuulta purjeisiin  esimerkiksi, jos tehtäisiin  kokonaan uusi, yhteispohjoismainen telakkayhtymä/konserni, jolloin se palvelisi  myös yhteispohjoismaista  yhteistyötä. Mitähän mieltä Ruotsi, Norja ja Tanska taikka Islantikin olisivat asiasta?  Intressit olisivat yhteisiä.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

NäytäPiilota kommentit (4 kommenttia)

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Tässä lääkkeitä telakkateollisuuden varmistamiseksi Suomessa. Tulisiko mieleen muitakin parannusesityksiä päättäjillemme? Asia on nyt kuuma.

Onko hallitus jättänyt telakkateollisuuden oman onnensa nojaan ja heitteille? Viis tuotannosta, yrittämisestä ja työttömistä ja sisäpolitiikasta.

Vai onko hallituksen pääpaino kokonaan EMUssa ja EU:n liittovaltioon menemisessä? Olkoot sisäpolitiikka siksi rempallaan.Vain EU:hunko kannattaa sen mielestä miljardit satsata eikä Suomeen? Onko se oikeaa isänmaallisuutta? Vai onko sinipunan isänmaa jo EU eikä enää Suomi? Siltä ainakin monesta näyttää. Mitä nyt yhdestä telakkateollisuudesta. EU tekee nekin halvemmalla!

Nythän ajetaan sisäistä devalvaatiota sisään tuhatta ja sataa... Menkööt hyvinvointiyhteiskunta ja viimeisetkin siemenperunat sekä tuhkat pesästäkin sen mukana.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

Kannatatko, että ylipäätään Suomessa rakennetaan loistoristeilijöitä, rahtilaivoja, jäänmurtajia, sotalaivoja jne. Onko laivanrakennusosaamista vaalittava?

Kari Ahlava

Pitäisi nähdä numeroita edellisistä tilauksista, että voisi tehdä päätöksiä. Jos noissa tilauksissa telakka ja valtio ovat päässeet plus miinus nollalle, niin silloin osaamista kannattaa tukea.

Jostain syystä näitä ristelijöitä on täältä tilattu, muttei niistä miljardilaivoista voi alkaa tappioita ottamaan.

Käyttäjän karikilpio kuva
Kari Kilpiö

YLE UUTISET. Katainen: Valtio voi tukea kannattavaa meriteollisuutta.

- Valtion pääomasijoitusyhtiö Teollisuussijoitus voisi olla mukana tukemassa vaikeuksissa olevaa meriteollisuutta. Ehtona olisi kuitenkin , että liiketoiminta on kannattavaa. Kuten esimerkiksi arktista meriteollisuutta ja sen kehittämishankkeita...Siinä on potentiaalia.

Suomella on mielenkiintoisia yhteistyö- ja tutkimushankkeita Venäjän kanssa (ESS/A9, 08.01.2013) jäämerikelpoisten alusten rakentamiseksi sekä metalliseosten ja erikoishitsausten suhteen. Venäjä uusii myös runsaasti aluskalustoaan lähiaikoina. Kysyntää on silloin ja ehkä yhteistyö tuo tilauksia ja työtä Suomeen. Venäläiset arvostavat suomalaista laatutyötä.

Toimituksen poiminnat